Nehemiah 13
1 Hot hnin vah, Mosi e cauknaw hah taminaw e hmâ lah a touk awh teh, Hote cauk dawkvah Ammonnaw hoi Moabnaw teh Cathut e taminaw kamkhuengnae hmuen koevah, bawk awh van mahoeh telah thut e lah ao.
Siihen aikaan luettiin Moseksen kirjaa kansan edessä, ja siinä löydettiin kirjoitettuna, ettei kukaan Ammonilainen ja Moabilainen saa ikänänsä tulla Jumalan seurakuntaan;
2 Bangkongtetpawiteh, Isarelnaw vaiyei hoi tui hoi dawn laipalah, ahnimanaw thoebo sak hanelah Baalam a hlai awh. Hateiteh, kaimae Cathut ni thoebonae hah yawhawinae lah a coung sak.
Sillä ei he tulleet Israelin lapsia vastaan leivällä ja vedellä, vaan palkkasivat Bileamin heitä vastaan, kiroomaan heitä; mutta meidän Jumalamme käänsi kirouksen siunaukseksi.
3 Hahoi, hote kâlawknaw koung a thai awh hnukkhu, miphun katang hoeh e taminaw teh, Isarel miphun thung hoi a takhoe awh.
Kuin he sen lain kuulivat, niin he eroittivat kaiken sekalaisen kansan Israelista.
4 Ha hoehnahlan teh Cathut imrakhan dawk kâtawnnae ka tawn e vaihma Eliashib teh Tobiah hoi a kâkuet awh.
Ja sitä ennen oli pappi Eljasib pantu meidän Jumalan huoneen kammioin päälle, Tobian lähimmäinen;
5 Hatnavah Levih tami lakasakkung longkha karingkungnaw hoi vaihmanaw ni thueng hane kâlawk poe e hoi thuengnae, hahoi hmuitui, hlaumhlaam pung hra pung touh, misurtui hoi satui pung hra pung touh, pâkuemnae hah Tobiah hanelah a sak awh.
Ja hän oli tehnyt hänelle suuren kammion, johon he ennen olivat panneet ruokauhria, pyhää savua, astioita ja kymmenykset jyvistä, viinasta ja öljystä, jotka olivat käsketyt annettaa Leviläisille, veisaajille ja ovenvartioille, ja pappein ylennykset.
6 Hateiteh, hatnae tueng dawkvah, kai teh Jerusalem vah kaawm hoeh. Bangkongtetpawiteh, Babilon siangpahrang Artaxerxes a bawinae kum 32 nah, siangpahrang koe ka ban toe. Hahoi ka saw lah ka o hnukkhu siangpahrang koe ca hoi tâco thainae ca bout ka hmu.
Mutta en minä ollut silloin Jerusalemissa, kuin he kaikkia näitä tekivät; sillä Artahsastan Babelin kuninkaan toisena vuonna neljättäkymmentä tulin minä kuninkaan tykö, ja sain jonkun ajan perästä kuninkaalta luvan,
7 Hahoi Jerusalem ka pha toteh Cathut im dawk rakhan ka sak pouh teh, Tobiah hanelah Eliashib ni a sak e hawihoehnae teh ka panue.
Ja tulin Jerusalemiin ja ymmärsin sen pahuuden, minkä Eljasib oli tehnyt Tobian tähden, että hän oli tehnyt hänelle kammion Jumalan huoneen kartanolle.
8 Ka lungkuep hoeh tanglang dawkvah, Tobiah imthung hoi e hnopainaw pueng alawilah be ka tâkhawng pouh.
Ja minä paheksuin sitä kovin, ja heitin kaikki Tobian huoneen astiat kammiosta ulos,
9 Imrakhannaw thoung sak hanelah kâ ka poe teh, Cathut im thung vah hnopainaw, caneikawinaw hoi, hmuituinaw hah bout ka ta.
Ja käskin puhdistaa kammiot, ja panin niihin jälleen Jumalan huoneen astiat, ruokauhrit ja pyhän savun.
10 Hahoi Levih taminaw, la kasakkungnaw teh ham ka poe hoeh. Bangkongtetpawiteh, hote thaw ka tawk e Levihnaw hoi lakasakkungnaw teh amamae lawnaw koe he a cei awh tie hah bout ka panue.
Ja minä ymmärsin, ettei Leviläisille ollut annettu heidän osaansa, sentähden olivat Leviläiset ja veisaajat paenneet tekemään työtä kukin pellollensa.
11 Cathut e im hah bangkongmaw na pahnawt awh vaw telah bawinaw hah yon a pen teh, Levihnaw hah a kamkhueng sak hnukkhu, amamae hmuen koe bout a hruek awh.
Niin minä nuhtelin esimiehiä ja sanoin: miksi me Jumalan huoneen hylkäämme? Mutta minä kokosin heitä ja asetin siallensa.
12 Hatnavah, Judah ram pueng ni cakang, misurtui, satui pung hra pung touh hah hnoim dawk bout a thokhai awh.
Niin koko Juuda toi kymmenykset jyvistä, viinasta ja öljystä tavarakammioihin,
13 Vaihma, Shelemiah, kâlawk kacangkhaikung Zadok hoi, Levihnaw thung dawk e Pedaiah hah thaw ka poe teh, kabawmkung lah Mathaniah capa Zakkur e capa Hanan hah thaw ka poe. Ahnimanaw teh, yuemkamcu hnokahawi ka sak e lah ao teh, a hmaunawnghanaw koe thaw a rei.
Ja minä panin sen tavaran päälle papin Selemian ja Zadokin, kirjanoppineen, ja Leviläisistä Padajan, ja heidän kätensä alla oli Hanan Sakkurin poika, Mattanian pojan: sillä he pidettiin uskollisina, ja he käskettiin jakaa veljillensä.
14 Oe ka Cathut, hete kong dawk kai na pahnim hanh. Kaie Cathut im hanelah, a thaw ka tawk hane kai ni ka sak e hah raphoe hanh.
Minun Jumalani, muista minua sen edestä, ja älä pyyhi laupiuttani pois, minkä minä olen tehnyt Jumalani huoneelle ja hänen vartiollensa!
15 Hatnae tueng navah, Judah ram thungvah sabbath hnin nah misur katinnae tangkom dawk misur bawm hoi cabong moikapap a hrawm awh teh, la e van a thueng awh e thoseh, misurtui hoi, misur paw, thai paw, hotnaw na thueng awh teh, Jerusalem khopui koe lah na phu awh e thoseh ka hmu. Hah hoi ca kawi yo hnin vah kâhruetcuetnae ka poe.
Silloin näin minä Juudassa tallattavan viinakuurnia sabbatina ja kannettavan viljalyhteitä, ja ajettavan aaseilla viinaa, viinamarjoja, fikunia, ja kaikkinaisia kuormia, ja tuotavan Jerusalemiin sabbatin päivänä: ja minä todistin heille sinä päivänä, jona he myivät ruokakalua.
16 Hote hmuen koe kaawm e Tairenaw ni hai, tanga hoi hnopainaw hah Jerusalem khopui koe a phu awh teh, sabbath hnin dawk Judahnaw koe ouk a yo awh.
Siinä asui myös Tyrolaisia, jotka toivat kaloja ja kaikkinaista kauppakalua, ja myivät Juudan lapsille Jerusalemissa sabbatina.
17 Hatnavah kai ni, nangmouh ni sabbath hnin hah na raphoe awh teh, na yon awh e bangtelah namaw.
Niin minä nuhtelin Juudan päämiehiä ja sanoin heille: mikä paha se on, jonka te teette, ja rikotte sabbatin päivän?
18 Mintoenaw ni hottelah a sak awh dawkvah, hettelah e kalenpoung roedeng runae hah maimouh dawk thoseh, hete khopui dawk thoseh, Cathut ni phat sak hoeh namaw. Nangmouh ni sabbath hnin na raphoenae lahoi hoe kapatawpoung lah a lungkhueknae hah Isarelnaw koe bout na pha sak han rah maw telah Judah bawinaw hah ka yue.
Eikö teidän isänne niin tehneet? ja meidän Jumalamme toi kaiken tämän onnettomuuden meidän päällemme ja tämän kaupungin päälle; ja te saatatte vielä nyt vihan enemmäksi Israelin päälle, että te rikotte sabbatin.
19 Sabbath hnin navah Jerusalem longkhanaw koe khohmo teh, longkha khan han telah kâ ka poe teh, Sabbath hnin abaw hoehnahlan, paawng mahoeh telah kâ bout ka poe. Sabbath hnin nah, bang hno hai kâenkhai hoeh nahanelah, ka sannaw thung e a tangawn longkha ka ring sak.
Ja kuin varjo peitti Jerusalemin portin ennen sabbatia, käskin minä ne sulkea, ja kielsin avaamasta ennenkuin jälkeen sabbatin. Ja minä panin muutamia palvelioitani portteihin, ettei yhtään kantamusta olisi tuotu sisälle sabbatin päivänä.
20 Hno kayawtnaw, hnocawngca kayawtnaw teh, Jerusalem khopui alawilah avaivai a i awh.
Niin kauppamiehet ja kaikkinaisten kaluin myyjät olivat ulkona Jerusalemista yötä kerran eli kaksi.
21 Hot patetlah a lan hoeh e ka panue teh, ahnimouh koe, bangkongmaw rapan kung koe na roe awh. Het patetlah bout na sak awh bawi pawiteh, na tak dawk ka kut ka pho han telah ka ti pouh. Hat totouh hoi teh Sabbath hnin vah tho awh hoeh toe.
Niin minä todistin heidän edessänsä ja sanoin heille: miksi te olette yötä ympäri muurin? Jos te vielä kerran sen teette, niin minä lasken käteni teidän päällenne. Ja siitä ajasta ei he sabbatina tulleet.
22 Hahoi Levihnaw hah kamthoung sak vaiteh, Sabbath a thoungsak nahanelah, rapan longkha a ring awh hanelah kâ ka poe toe. Oe ka Cathut, hete kong dawk hai na pahnim hanh. Kalenpounge na pahrennae hoi na hlung haw.
Ja minä sanoin Leviläisille, jotka puhtaat olivat: tulkaat ja ottakaat porteista vaari, ja pyhittäkäät sabbatin päivä. Minun Jumalani, muista minua senkin edestä, ja säästä minua suuren laupiutes tähden!
23 Hat navah, Judah tami Ashdod, Amom hoi Moab napuinaw a yu lah a la e hah ka hmu awh.
Minä näin myös silloin Juudalaiset ottavan Asdodilaisia, Ammonilaisia ja Moabilaisia vaimoja.
24 A canaw hah Ashdod lawk a pan awh. Hote lawk hloilah teh, Hebru lawk hai pan thai awh hoeh.
Ja heidän lapsensa puhuivat puolittain Asdodin kielellä, ja ei taitaneet puhua Juudan kielellä, mutta jokaisen kansan kielellä.
25 Ahnimouh hah ka yue teh, thoe ka bo. Atangawn teh ka hemkhai, a sam ka sawn pouh. Na canunaw hah a capanaw la sak hoeh hane hoi ahnimae canu hah na capanaw ni la hoeh hanelah, ahnimouh han thoseh, mamouh han thoseh, canu capa yuvâ hoeh hanelah thoseh, Cathut noe lahoi lawk ka kam sak.
Ja minä nuhtelin heitä ja kirosin heitä, ja löin muutamia miehiä, ja repelin hiuksia heidän päästänsä, ja vannotin heitä Jumalan kautta: ei teidän pidä antaman tyttäriänne heidän pojillensa, eikä ottaman heidän tyttäriänsä teidän pojillenne eli itse teillenne.
26 Isarel siangpahrang Solomon hai hot patetlah yonnae a sak nahoehmaw. Hateiteh miphun moikapapnaw thung dawk, ahni patet e siangpahrang awm hoeh. Cathut ni a pahren e doeh. Cathut ni Isarelnaw lathueng vah siangpahrang lah a sak. Hatei, hot patenghai yah talai napuinaw ni yonnae a sak sak awh.
Eikö Salomo Israelin kuningas niiden kanssa syntiä tehnyt? Ja ei kuitenkaan ollut yhtään kuningasta hänen vertaistansa monen pakanan seassa, ja hän oli rakas Jumalallensa, ja Jumala pani hänen koko Israelin kuninkaaksi; kuitenkin saattivat muukalaiset hänenkin syntiä tekemään.
27 Hot patetlah ram alouknaw yu lah la vaiteh, Cathut lathueng vah kahawihoehe hno sak hanelah tarawi han nama, telah ka ti pouh.
Ettekö te sitä ole kuulleet, koska te kaikkea tätä suurta pahuutta teette, että te rikotte Jumalaamme vastaan, ottaissanne muukalaisia vaimoja?
28 Vaihma kacue Eliashib capa, Jehoiada capa buet touh teh, Haron tami Sanballat e cava lah ao dawkvah, kai koehoi tang ka pâlei sak.
Ja yksi Jojadan lapsista, Eljasibin ylimmäisen papin poika, oli Sanballatin Horonilaisen vävy; mutta minä ajoin hänen pois minun tyköäni.
29 Oe Cathut, vaihma lah onae, vaihma lah lawkkamnae, Levihnaw e lawkkamnae, kamhnawng sak dawkvah, pahnim hanh la a.
Muista heitä minun Jumalani, jotka turmelevat pappiuden, ja pappien ja Leviläisten liiton!
30 Hot patetlah talai hnonaw pueng dawk hoi kathoung sak, vaihmanaw hai Levih ni amamae thaw lengkaleng tawk hanelah,
Niin minä puhdistin heidät kaikista muukalaisista, ja asetin pappein ja Leviläisten vartiat, kunkin palvelukseensa,
31 khoe e atueng dawkvah, thuengnae thing hah, aluepaw ahmaloe e totouh thokhai hanelah, ka pouk pouh. Oe ka Cathut, hawi nahanelah na pahnim hanh.
Ja uhrihalkoja määrätyillä ajoilla, ja ensimäisiä hedelmiä. Minun Jumalani, muista minua hyvyydellä!
