Luk 2
1 Hatnavah Sizar Augustus ni talaivan milu parei hanelah kâ a poe.
Mutta niinä päivinä tapahtui, että käsky kävi ulos keisrilta Augustukselta, että kaikki maailma piti verolliseksi laskettaman.
2 Siria ram dawk Quirinius ni a uk navah, hote miilu pareinae teh hmaloe pasuek poung e lah ao.
Ja tämä veron-laskemus oli ensimmäinen, joka tapahtui silloin, kun Kyrenius oli maaherra Syriassa.
3 Taminaw pueng teh min poe hanelah ama kho lengkaleng a ban awh.
Ja kukin meni kaupunkiinsa antamaan itsiänsä arvattaa.
4 Devit e catoun lah kaawm e Joseph hoi a ham tangcoung lah kaawm e Meri teh min poe hanelah,
Niin myös Joseph Galileasta, Natsaretin kaupungista, meni ylös Juudeaan, Davidin kaupunkiin, joka kutsutaan Betlehem, (sillä hän oli Davidin huoneesta ja suvusta)
5 Galilee ram Nazareth kho koehoi Judah ram Bethlehem telah min poe e Devit kho lah a cei roi. Hatnavah Meri e a von thung e camo teh a tang toe.
Antamaan itsiänsä arvattaa, Marian, kihlatun emäntänsä kanssa, joka raskas oli.
6 Bethlehem kho ao navah, camo khe nahan hnin a kuep toung dawkvah camin teh a khe.
Niin tapahtui heidän siellä ollessaan, että hänen synnyttämisensä päivät tulivat täytetyksi,
7 A kâhat nahane hmuen ao hoeh dawkvah, camo teh hni hoi a kayo teh maito dokko dawk a pâ i roi.
Ja hän synnytti pojan, esikoisensa, ja kapaloitsi hänen ja pani seimeen, ettei heillä ollut siaa majassa.
8 Hote ram dawk, tukhoumnaw ni khohmo vah amamae tuhu hah kahrawngum vah a ring awh.
Ja paimenet valvoivat siinä paikkakunnassa ja vartioitsivat yöllä laumaansa.
9 Hatnavah Cathut e kalvantami buet touh ahnimouh koe a kamnue teh Cathut e raeng teh atengpam pheng a ang dawkvah, ahnimouh teh a lungtâsue awh teh a taki awh.
Ja katso, Herran enkeli seisoi heidän tykönänsä ja Herran kirkkaus ympäri valaitsi heitä, ja he suuresti peljästyivät.
10 Kalvantami nihai, na lungtâsue awh hanh awh, taminaw pueng hane, lunghawinae kamthang kahawi nangmouh koe na dei pouh awh. Hote kamthang kahawi ni tami pueng lunghawinae koe a pha sak han.
Ja enkeli sanoi heille: älkäät peljätkö! sillä katso, minä ilmoitan teille suuren ilon, joka on tuleva kaikelle kansalle:
11 Sahnin vah, Devit kho dawk, rungngangkung Bawi Khrih teh a khe toe.
Teille on tänäpäivänä syntynyt vapahtaja, joka on Kristus, Herra, Davidin kaupungissa.
12 Nangmouh ni bangtelah hoi maw na panue awh han tetpawiteh, camo teh hni hoi a kayo vaiteh maito dokko dawk a payan e na hmu awh han telah atipouh.
Ja tämä on teille merkiksi: te löydätte lapsen kapaloituna makaavan seimessä.
13 Hatnavah, kalvantaminaw hoi kalvanlae ransahu a kamnue awh teh, Bawipa a pholen awh.
Ja kohta oli enkelin kanssa suuri taivaalisen sotaväen joukko, jotka kiittivät Jumalaa ja sanoivat:
14 Cathut teh lathoung poung lah bawilennae awm lawiseh. Talai van roumnae awm lawiseh, telah a ti awh.
Kunnia olkoon Jumalalle korkeudessa, ja maassa rauha, ja ihmisille hyvä tahto!
15 Kalvantaminaw, kalvan lah a luen hnukkhu tukhoumnaw ni, maimanaw Bethlehem kho koe lah cet awh sei. Cathut ni na patue e hno khen a sei telah buet touh hoi buet touh a ka dei awh.
Ja tapahtui, että enkelit menivät heidän tyköänsä taivaaseen, niin ne paimenet puhuivat keskenänsä: käykäämme Betlehemiin ja katsokaamme sitä mikä tapahtunut on, jonka Herra meille ilmoitti.
16 Hathnukkhu, ahnimanaw teh karanglah a cei awh teh, Joseph hoi Meri ni maito dokko dawk a pâ i e camo hah a hmu awh.
Ja he tulivat kiiruhtain, ja löysivät Marian ja Josephin, niin myös lapsen, joka makasi seimessä.
17 A hmu hnukkhu hoi amamouh ni a thai e camo e a kong hah hmuen tangkuem koe a pâpho awh.
Kuin he tämän nähneet olivat, julistivat he sen sanoman, joka heille tästä lapsesta sanottu oli,
18 Tukhoumnaw ni, a dei e lawk kathainaw pueng ni kângai lah a ru awh.
Ja kaikki, jotka sen kuulivat, ihmettelivät niitä, mitä heille paimenilta sanottu oli.
19 Meri teh hote a konglamnaw pueng a pâkuem teh luepluep a pouk.
Mutta Maria kätki kaikki nämät sanat, tutkistellen sydämessänsä,
20 Tukhoumnaw teh amamouh koe pâpho pouh e patetlah a hmu awh navah Cathut a pholen awh teh a ban awh.
Ja paimenet palasivat, ylistäin ja kunnioittain Jumalaa kaikista, mitä he kuulleet ja nähneet olivat, niinkuin heille sanottu oli.
21 Ataroe hnin a pha navah camo teh vuensoma awh, camo a von hoeh nahlan vah kalvantami ni min poe e patetlah Jisuh telah a phung awh.
Ja kuin kahdeksan päivää kulunut oli, että lapsi piti ympärileikattaman, kutsuttiin hänen nimensä Jesus, joka niin oli enkeliltä kutsuttu jo ennen kuin hän sikisi äitinsä kohdussa.
22 Hathnukkhu hoi Mosi e kâlawk patetlah kâpasu thoungnae hnin a kuep navah, a manu hoi a na pa ni camo teh Jerusalem kho lah a ceikhai roi.
Ja kuin heidän puhdistuspäivänsä olivat täytetyt Moseksen lain jälkeen, veivät he hänet Jerusalemiin, asettaaksensa häntä Herran eteen,
23 Ca caminnaw pueng teh Cathut hanelah thoungsak han telah kâlawk dawk thut tangcoung e patetlah Cathut koe a kâhnawng hnukkhu,
(Niinkuin kirjoitettu on Herran laissa: kaikki miehenpuoli, joka ensin avaa äitinsä kohdun, pitää kutsuttaman Herralle pyhäksi, )
24 Âbakhu kahni touh hoi thuengnae na sak han telah kâlawk dawk a dei e patetlah a sak awh.
Ja uhrataksensa, niinkuin sanottu on Herran laissa, pari mettistä eli kaksi kyhkyläisen poikaa.
25 Hatnavah Jerusalem kho dawk Simeon tie tami buet touh ao. Hote tami teh tamikalan, a lawk dawk kaawm e tami, Isarelnaw hloutnae ka ngaihawi e tami lah ao. Kathoung Muitha teh ahni dawk ao.
Ja katso, mies oli Jerusalemissa, jonka nimi oli Simeon: tämä oli hurskas ja jumalinen mies, odottain Israelin lohdutusta, ja Pyhä Henki oli hänessä.
26 Ahni teh Bawipa Khrih hah na hmu hoehnahlan na dout mahoeh telah, Kathoung Muitha e pâpho pouh e ka coe e tami lah ao.
Ja hänelle oli sanottu Pyhältä Hengeltä, ettei hänen pitänyt ennen kuolemaa näkemän, kuin hän näkis Herran Kristuksen.
27 Hatnavah, ahni teh Muitha lahoi bawkim dawk a cei teh, a manu hoi a na pa ni Camo teh kâlawk patetlah sak hanelah a hrawi roi.
Ja hän tuli Hengen kautta templiin. Ja kuin vanhemmat toivat lapsen Jesuksen sisälle, tehdäksensä hänen edestänsä lain tavan jälkeen,
28 Simeon ni ahni hah a tawm teh, Cathut a pholen.
Niin hän otti hänen syliinsä, ja kiitti Jumalaa ja sanoi:
29 Bawipa, na lawk patetlah nange na san kai lungmawngnae ka hmu toe.
Nyt sinä, Herra, lasket palvelias rauhaan menemään, sanas jälkeen;
30 Bangkongtetpawiteh, Bawipa e miphunnaw tawmdawm hanelah hai thoseh,
Sillä minun silmäni ovat nähneet sinun autuutes,
31 Jentelnaw ang sak hanelah hai thoseh,
Jonka sinä valmistit kaikkein kansain eteen,
32 Isarel taminaw pueng hanelah rakueng tangcoung e rungngangnae teh atu ka mit hoi ka hmu toe telah a dei.
Valkeudeksi valistamaan pakanoita ja sinun kansas Israelin kunniaksi.
33 Hote lawk hah Joseph hoi Meri ni a thai navah kângai lah a ru roi.
Ja Joseph ja hänen äitinsä ihmettelivät niitä, joita hänestä sanottiin.
34 Simeon ni ahnimanaw hah yawhawinae a poe teh, Meri koevah, hete camo teh Isarelnaw moikapap rawp nahane hoi thaw nahanelah ao vaiteh, oun e lah ao nahanelah hruek e lah ao toe.
Simeon siunasi heitä ja sanoi Marialle, hänen äidillensä: katso, tämä on pantu lankeemiseksi ja nousemiseksi monelle Israelissa, ja merkiksi, jota vastaan sanotaan:
35 Taminaw e pouknae pueng a kamnue nahanelah, na lungthin hai tahloi ni a sei han telah a dei.
(Ja sinunkin sielus lävitse pitää miekan käymän: ) että monen sydämen ajatukset ilmoitettaisiin.
36 Asher miphun, Fanuel e canu Anna telah a min kâphung e profet napui a kum kacue e buet touh ao. Ahni teh a vâ hoi kum sari touh ao hnukkhu hoi,
Ja Anna prophetissa, Phanuelin tytär, Asserin suvusta, se oli joutunut pitkälle ijälle ja elänyt miehensä kanssa seitsemän ajastaikaa neitsyestänsä,
37 a kum, rui taroe kum pali totouh lahmai lah ao teh, ratoumnae hoi rawcahainae lahoi yah, khohmo khodai Cathut koe a kâpoe teh bawkim dawk ao.
Ja oli leskenä lähes neljäyhdeksättäkymmentä ajastaikaa, ja ei lähtenyt templistä, palvelemasta Jumalaa paastoissa ja rukouksissa yötä ja päivää.
38 Ahni hai tang a kâen teh Cathut a pholen. Jerusalem kho dawk ratangnae kangaihawinaw pueng koe hote Como e a kong a dei pouh.
Ja tämä tuli sillä hetkellä siihen ja kunnioitti myös Herraa, ja puhui hänestä kaikille, jotka lunastusta Jerusalemissa odottivat.
39 A manu hoi na pa ni hai Cathut e kâlawk patetlah koung a tarawi hnukkhu, ama kho Galilee ram Nazareth kho lah a ban roi.
Ja sittekuin he olivat kaikki tehneet Herran lain jälkeen, palasivat he Galileaan, kaupunkiinsa Natsaretiin.
40 Camo hai a roung teh lungangnae hoi akawi. Cathut e lungmanae teh ahni dawk ao.
Mutta lapsi kasvoi ja vahvistui hengessä, ja täytettiin viisaudella, ja Jumalan armo oli hänen kanssansa.
41 Kum tangkuem ceitakhai pawi saknae tueng a pha navah a manu hoi a na pa teh Jerusalem kho lah ouk a cei awh.
Ja hänen vanhempansa vaelsivat joka vuosi pääsiäisjuhlille Jerusalemiin.
42 Jisuh kum hlaikahni touh a pha navah pawi e singyoe patetlah Jerusalem kho lah a cei awh teh,
Ja kuin hän kahdentoistakymmenen ajastajan vanha oli, menivät he Jerusalemiin juhlapäivän tavan jälkeen.
43 pawi a baw hnukkhu vah a manu hoi a na pa teh a ban roi nah, camo Jisuh teh Jerusalem khovah ao e hah panuek roi hoeh.
Ja kuin ne päivät olivat kuluneet, siinä kuin he palasivat, jäi poikainen Jesus Jerusalemiin: jota ei Joseph ja hänen äitinsä huomanneet,
44 A huikonaw hoi a tho mue telah a pouk dawkvah hnin touh lamcei a cei awh toe.
Vaan luulivat hänen olevan seurassa. Ja he kävivät yhden päivän matkan, ja etsivät häntä lankoin ja tuttavien seassa.
45 Camo teh a huikonaw koe ao hoeh toung dawkvah, Jerusalem kho lah bout a ban roi.
Ja kuin ei he häntä löytäneet, palasivat he Jerusalemiin, etsien häntä.
46 Hnin thum touh a ro hnukkhu vah, Jisuh teh bawkim dawk kacangkhainaw e rahak a tahung teh ahnimanaw hoi lawk kâ pacei awh e hah a manu hoi a na pa ni a hmu roi.
Ja tapahtui kolmen päivän perästä, että he löysivät hänen templissä istuvan opettajain keskellä, kuultelevan heitä ja kysyvän heiltä.
47 Jisuh e lungangnae hoi panuenae lawk ka thai e naw pueng ni a kângairu awh.
Ja kaikki, jotka hänen kuulivat, hämmästyivät hänen ymmärrystänsä ja vastauksiansa.
48 A na pa yuvâ ni ahni teh a kâhmo navah, a kângairu roi. A manu niyah ka ca bangkongmaw kaimouh roi koe telah koe na o. Na pa kaimouh roi ni ka puen roi dawkvah na tawng roi atipouh.
Ja kuin he hänen näkivät, niin he hämmästyivät, ja hänen äitinsä sanoi hänelle: Poikani, miksis meille näin teit? katso, sinun isäs ja minä olemme murehtien etsineet sinua.
49 Jisuh ni bangkongmaw kai khuek na tawng roi vaw, kai teh a Pa e im dawk ka o han tie hah na panuek hoeh na maw.
Ja hän sanoi heille: mitäs te minua etsitte? ettekö tienneet, että minun pitää niissä oleman, jotka minun Isäni ovat?
50 Hateiteh, Jisuh ni a dei e a manu hoi a na pa ni thai panuek roi hoeh.
Ja ei he ymmärtäneet sitä sanaa, jonka hän heille sanoi.
51 Hattoteh Jisuh ni ahnimouh koe a cei van teh Nazareth kho a pha navah a manu hoi a na pa e kâ a ngai pouh. A manu ni teh hete a konglamnaw pueng a lungthin dawk khik a pâkuem.
Ja hän meni alas heidän kanssansa ja tuli Natsaretiin, ja oli heille alamainen. Ja hänen äitinsä kätki kaikki nämät sanat sydämeensä.
52 Jisuh teh thoumthai lungangnae dawk a roung teh, Cathut hmalah hoi tami hmalah, minhmai kahawi a hmu.
Ja Jesus menestyi viisaudessa ja ijässä ja armossa Jumalan ja ihmisten edessä.
