Joshua 10
1 Joshua ni Jeriko kho hoi siangpahrang koe a sak e patetlah Ai kho Siangpahrang a tuk teh a raphoe e, Gibeon taminaw hoi Isarel miphunnaw kâhuikonae a sak awh teh, cungtalah rei ao awh e Jerusalem Siangpahrang Adonizedek ni a thai torei teh,
Kun Adonisedek, Jerusalemin kuningas, kuuli, että Joosua oli valloittanut Ain ja vihkinyt sen tuhon omaksi, tehden Aille ja sen kuninkaalle, niinkuin oli tehnyt Jerikolle ja sen kuninkaalle, ja että Gibeonin asukkaat olivat tehneet rauhan Israelin kanssa ja jääneet heidän keskuuteensa,
2 Gibeon kho teh kalenpounge khopui, Ai kho hlak a len teh, kho thung tongpanaw pueng a thakaawmpounge lah ao dawkvah a takipoung awh.
niin he peljästyivät suuresti, sillä Gibeon oli suuri kaupunki, niinkuin joku kuninkaankaupunki, ja suurempi kuin Ai, ja kaikki sen miehet olivat urhoollisia.
3 Hatdawkvah Jerusalem Siangpahrang Adonizedek ni Hebron Siangpahrang Hoham, Jarmuth siangpahrang Piram, Lakhish siangpahrang Japhia hoi Eglon Siangpahrang Debir tinaw koe a patoun teh,
Ja Adonisedek, Jerusalemin kuningas, lähetti sanan Hoohamille, Hebronin kuninkaalle, Piramille, Jarmutin kuninkaalle, Jaafialle, Laakiin kuninkaalle, ja Debirille, Eglonin kuninkaalle:
4 Gibeon kho teh Joshua koehoi Isarel miphunnaw hoi kâhuikonae a sak dawkvah, hote kho hah tuk hanelah, kai koe a tho awh teh, kai hoi rei kâkabawm sei ati awh e patetlah,
"Tulkaa minun luokseni ja auttakaa minua, ja kukistakaamme Gibeon, koska se on tehnyt rauhan Joosuan ja israelilaisten kanssa".
5 Jerusalem Siangpahrang, Hebron siangpahrang Amor Siangpahrang, Lakhish siangpahrang Eglon siangpahrang tie siangpahrang panga touh a kamkhueng awh teh, amamae ransanaw puenghoi a kamthaw awh teh, Gibeon kho hah a tuk awh.
Niin nuo viisi amorilaisten kuningasta, Jerusalemin kuningas, Hebronin kuningas, Jarmutin kuningas, Laakiin kuningas ja Eglonin kuningas, kokoontuivat ja lähtivät liikkeelle kaikkine joukkoineen; ja he asettuivat leiriin Gibeonin edustalle ja ryhtyivät taisteluun sitä vastaan.
6 Gibeonnaw teh, Joshua aonae koe Gilgal kho lah a patoun awh teh, nange na sannaw hah banglahai ngai hoeh e lah awm hanh. Karang lah na rungngang haw, mon dawk kaawm e Amor siangpahrangnaw abuemlah, kaimouh tuk hanelah a kamkhueng awh toe ati awh.
Silloin Gibeonin miehet lähettivät sanan Joosualle Gilgalin leiriin: "Älköön sinun kätesi vetäytykö auttamasta palvelijoitasi. Tule nopeasti luoksemme, pelasta meidät ja auta meitä, sillä kaikki vuoristossa asuvien amorilaisten kuninkaat ovat kokoontuneet meitä vastaan."
7 Joshua ni Tarantuk kathoumnaw a thakasainaw, tarankahawinaw, abuemlah Gilgal hoi a cei sin awh.
Niin Joosua lähti Gilgalista, hän ja kaikki sotaväki hänen kanssaan ja kaikki sotaurhot.
8 BAWIPA Cathut ni ahnimanaw hah taket awh hanh. Nangmae kut dawk kai ni na poe toe. Nangmae hmalah tami buet touh hai kangdout thai mahoeh telah Joshua koe atipouh.
Silloin Herra sanoi Joosualle: "Älä pelkää heitä, sillä minä annan heidät sinun käsiisi; ei kukaan heistä kestä sinun edessäsi".
9 Joshua ni Gilgal hoi karum khodai a cei awh teh, tarannaw kâpanuek sak laipalah a tuk awh.
Niin Joosua yllätti heidät, kuljettuaan kaiken yötä Gilgalista.
10 BAWIPA Cathut ni ahnimanaw teh, Isarelnaw e hmalah a sung sak teh, Gibeon kho teng hoi a thei awh teh, Bethhoron kho ceinae lam koe lah a pâlei awh teh, Azekah, hoi Makkedah totouh a thei awh.
Ja Herra saattoi heidät hämminkiin israelilaisten edessä, niin että nämä tuottivat heille suuren tappion Gibeonissa ja ajoivat heitä takaa Beet-Hooronin solatietä, surmaten heitä aina Asekaan ja Makkedaan asti.
11 Ahnimanaw teh, Isarelnaw e hmalah a yawng awh teh, Bethhoron kho lah a cathuk navah, BAWIPA ni kalvan lahoi kalenpounge talungnaw hah Azekah totouh ahnimouh koe a bo sak. Ahnimanaw teh, Isarelnaw e tahloi dawk hoi a due awh e hlak roun dawk hoi kapap lah a due awh.
Ja kun he paetessaan Israelia olivat Beet-Hooronin rinteessä, heitti Herra taivaasta heidän päällensä isoja kiviä, koko matkan Asekaan asti, niin että he kuolivat; niitä, jotka kuolivat raekivistä, oli useampia kuin niitä, jotka israelilaiset surmasivat miekalla.
12 Hottelah Amornaw teh, Isarelnaw e kut dawk a poe hnin hoi Joshua ni Cathut koe a ratoum teh, kanî nang teh, Gibeon kho dawkvah, oe thapa nang teh, Aijalon tanghling dawkvah kâhat haw telah, Isarelnaw e hmalah atipouh e patetlah,
Silloin puhui Joosua Herralle, sinä päivänä, jona Herra antoi amorilaiset israelilaisten valtaan, ja sanoi Israelin silmien edessä: "Aurinko, seiso alallasi Gibeonissa, ja kuu Aijalonin laaksossa".
13 Isarelnaw teh a tarannaw hah a tâ awh hoehroukrak kanî hai a kâhat teh, thapa hai a kangdue. Jashar e ca dawk kaawm e teh kalvan lungui tueng vah kanî teh a kangdue, khum laipalah hnin touh thung ao.
Niin aurinko seisoi alallansa, ja kuu pysyi paikallansa, kunnes kansa oli kostanut vihollisilleen. Niinhän on kirjoitettuna "Oikeamielisen kirjassa". Niin aurinko pysyi paikallansa keskitaivaalla päiväkauden, kiirehtimättä laskemaan.
14 BAWIPA ni tami e lawk hai a ngâi pouh teh, hot patet e hnin, hnin touh hai awm boihoeh. Atuhoi hai bout awm mahoeh. Bangkongtetpawiteh, BAWIPA Cathut ni Isarelnaw koelah a kampangkhai teh, taran a tuk.
Eikä ole ollut sen päivän vertaista, ei ennen eikä jälkeen, jona Herra näin kuuli ihmisen ääntä; sillä Herra soti Israelin puolesta.
15 Hahoi Joshua teh, Isarelnaw abuemlah hoi Gilgal rim koe lah a ban awh.
Sen jälkeen Joosua ja koko Israel hänen kanssaan palasi Gilgalin leiriin.
16 Siangpahrang panga touh teh a yawng awh teh, Makkedah lungngoum thung a kâhro awh.
Mutta nuo viisi kuningasta pakenivat ja piiloutuivat Makkedan luolaan.
17 Makkedah lungngoum thung kâhrawk e siangpahrang panga touh teh, ka hmu awh toe telah Joshua koe a thai sak awh.
Niin Joosualle ilmoitettiin: "Ne viisi kuningasta on löydetty piiloutuneina Makkedan luolaan".
18 Joshua ni lungngoum kâko koe talung kalenpounge naw racawt awh nateh, ka ring e taminaw hai tat awh.
Silloin Joosua sanoi: "Vierittäkää isoja kiviä luolan suulle ja asettakaa sen eteen miehiä vartioimaan heitä.
19 Nangmanaw teh, tarannaw hah pâlei awh nateh, na pha awh e tami pueng hah, thet awh. Kho thung kâen sak hanh awh. Nangmae BAWIPA Cathut ni ahnimouh teh, nangmae kut dawk na poe toe atipouh.
Mutta te muut, älkää pysähtykö, vaan ajakaa takaa vihollisianne ja hakatkaa maahan heidän jälkijoukkonsa älkääkä päästäkö heitä menemään kaupunkeihinsa, sillä Herra, teidän Jumalanne, on antanut heidät teidän käsiinne."
20 Joshua hoi Isarelnaw ni a tarannaw koung a thei awh teh, kaawm rae taminaw teh kacakpounge khopui thung a kâen awh teh, ao awh.
Kun sitten Joosua ja israelilaiset olivat tuottaneet heille hyvin suuren, perinpohjaisen tappion ja ne harvat, jotka olivat pelastuneet, olivat päässeet varustettuihin kaupunkeihin,
21 taminaw abuemlah ni Joshua a onae Makkedah rim koe duem a ban awh. Isarelnaw buet touh boehai apinihai yon pen awh hoeh.
niin koko kansa palasi vahingoittumatonna takaisin Joosuan luo leiriin Makkedaan, eikä kukaan uskaltanut enää hiiskua sanaakaan israelilaisia vastaan.
22 Joshua ni lungngoum a paawng teh, hote siangpahrang panga touh hah lungngoum thung hoi tâcawt sak awh nateh, kai koe thokhai awh atipouh e patetlah,
Silloin Joosua sanoi: "Avatkaa luolan suu ja tuokaa ne viisi kuningasta minun eteeni luolasta".
23 Ahnimouh ni a sak awh teh, Jerusalem siangpahrang, Hebron siangpahrang, Jarmuth siangpahrang, Lakhish siangpahrang, hoi Eglon siangpahrang, panga touh hah lungngoum thung hoi a hrawi awh.
Ja he tekivät niin ja toivat hänen eteensä ne viisi kuningasta luolasta: Jerusalemin kuninkaan, Hebronin kuninkaan, Jarmutin kuninkaan, Laakiin kuninkaan ja Eglonin kuninkaan.
24 Joshua koe a thokhai hnukkhu Joshua ni ama hoi cungtalah taran ka tuk e, ransabawinaw hoi Isarelnaw abuemlah a kaw teh, tho awh, hete siangpahrangnaw e lahuen dawk khok toung awh hottelah ransabawinaw koe a dei e patetlah, ahnimouh ni a tho awh teh, siangpahrangnaw e a lahuen dawk a coungroe pouh awh.
Ja kun he olivat tuoneet nämä kuninkaat Joosuan eteen, niin Joosua kutsui kaikki Israelin miehet ja sanoi sotaväen päälliköille, jotka olivat seuranneet häntä: "Astukaa esiin ja pankaa jalkanne näiden kuninkaiden niskalle". Niin he astuivat esiin ja panivat jalkansa heidän niskallensa.
25 Joshua ni nangmouh ni na tuk awh e na tarannaw abuemlah, BAWIPA Cathut ni hettelah a sak han dawkvah taket awh hanh. Lungpout sak hanh, tha kâlat awh nateh, taranhawinae tawn awh atipouh teh,
Silloin Joosua sanoi heille: "Älkää peljätkö älkääkä arkailko, vaan olkaa lujat ja rohkeat, sillä näin on Herra tekevä kaikille teidän vihollisillenne, joita vastaan te joudutte sotimaan".
26 Hote siangpahrangnaw hah tahloi hoi a thei awh teh, thingkung panga touh dawk a bang awh. Tangmin lah totouh thingkung dawk a kâbang.
Sen jälkeen Joosua löi heidät kuoliaaksi ja ripusti heidät viiteen hirsipuuhun. Ja he riippuivat hirressä iltaan asti.
27 Kanî a khup torei teh, Joshua ni dei e patetlah thingkung dawk e a la awh teh amamanaw a kâhronae lungngoum koe a tâkhawng awh teh lungngoum kâkhu koe talung kalen poung naw a racawt sin awh. Hote talung a racawt awh e teh, sahnin totouh ao.
Mutta auringonlaskun aikaan Joosua käski ottaa heidät alas hirrestä ja heittää luolaan, johon he olivat piiloutuneet. Ja he panivat luolan suulle isoja kiviä, jotka ovat siinä vielä tänäkin päivänä.
28 Hot hnin nah Joshua ni Makkedah kho a tuk teh, kho hoi siangpahrangnaw tahloi hoi a thei hnukkhu siangpahrang hoi kho thung e abuemlah buet touh hai pahlout laipalah be a raphoe. Jeriko siangpahrang koe a sak e patetlah Makkedah siangpahrang koehai a sak awh.
Samana päivänä Joosua valloitti Makkedan ja surmasi miekan terällä sen asukkaat ja sen kuninkaan; hän vihki tuhon omiksi heidät ja jokaisen, joka siellä oli, päästämättä pakoon ainoatakaan. Ja hän teki Makkedan kuninkaalle, niinkuin oli tehnyt Jerikon kuninkaalle.
29 Hathnukkhu Joshua ni Isarelnaw abuemlah hoi Makkedah kho hoi Libnah kho a tuk awh.
Sitten Joosua ja koko Israel hänen kanssaan lähti Makkedasta Libnaan ja ryhtyi taisteluun Libnaa vastaan.
30 BAWIPA ni kho hoi siangpahrang teh Isarelnaw e kut dawk a poe. Kho hoi kho thung e taminaw abuemlah buet touh hai pâhlung laipalah, tahloi hoi a thei awh teh, Jeriko siangpahrang koe a sak e patetlah hote siangpahrang koehai a sak awh.
Ja Herra antoi senkin ja sen kuninkaan Israelin käsiin. Ja Joosua surmasi miekan terällä sen asukkaat, jokaisen, joka siellä oli, päästämättä sieltä pakoon ainoatakaan; ja hän teki sen kuninkaalle saman, minkä oli tehnyt Jerikon kuninkaalle.
31 Joshua ni Isarelnaw abuemlah hoi Libnah kho hoi Lakhish kho lah a cei awh teh a tuk awh.
Sitten Joosua ja koko Israel hänen kanssaan lähti Libnasta Laakiiseen ja asettui leiriin sen edustalle ja ryhtyi taisteluun sitä vastaan.
32 BAWIPA Cathut ni hote kho teh Isarelnaw e kut dawk a poe teh hnin pahni hnin a la pouh awh. Libnah kho a sak e patetlah kho hoi khocanaw abuemlah tahloi hoi a thei awh.
Ja Herra antoi Laakiin Israelin käsiin, niin että hän valloitti sen toisena päivänä; ja hän surmasi miekan terällä sen asukkaat, jokaisen, joka siellä oli, samoin kuin oli tehnyt Libnalle.
33 Hahoi Gezer siangpahrang Horam ni Lakhish kho kabawp hanelah a tho dawkvah Joshua ni hote siangpahrang hoi taminaw abuemlah buet touh hai pâhlung laipalah koung a thei awh.
Silloin Hooram, Geserin kuningas, tuli auttamaan Laakista; mutta Joosua voitti hänet ja hänen väkensä, päästämättä pakoon ainoatakaan heistä.
34 Hahoi Joshua ni Isarelnaw abuemlah hoiyah Lakhish kho hoi Eglon kho lah a cei awh teh a tuk awh.
Ja Laakiista Joosua ja koko Israel hänen kanssaan lähti Egloniin, ja he asettuivat leiriin sen edustalle ja ryhtyivät taisteluun sitä vastaan.
35 Hot hnin vah a la awh teh Lakhish kho dawk a sak awh e patetlah kho hoi khocanaw abuemlah tahloi hoi a thei awh teh, hnin touh hoi koung a raphoe awh.
Ja he valloittivat sen samana päivänä ja surmasivat miekan terällä sen asukkaat, ja hän vihki sinä päivänä tuhon omaksi jokaisen, joka siellä oli, samoin kuin oli tehnyt Laakiille.
36 Hahoi Joshua ni Isarelnaw abuemlah hoi Eglon kho hoi Hebron kho lah a cei awh teh a tuk awh.
Sen jälkeen Joosua ja koko Israel hänen kanssaan lähti Eglonista Hebroniin, ja he ryhtyivät taisteluun sitä vastaan.
37 A la awh torei teh Eglon kho dawk a sak e patetlah kho hoi siangpahrang naw, hote kho hoi kâkuen e pueng, kho kaawm e pueng, kho thung e taminaw pueng, buet touh hai pâhlung laipalah tahloi hoi a thei awh teh, kho hoi taminaw abuemlah koung a raphoe awh.
Ja he valloittivat sen ja surmasivat miekan terällä sen asukkaat ja sen kuninkaan, ja samoin kaikki sen alaiset kaupungit ja jokaisen, joka siellä oli, päästämättä pakoon ainoatakaan, samoin kuin hän oli tehnyt Eglonille. Hän vihki tuhon omaksi sen ja jokaisen, joka siellä oli.
38 Hahoi Joshua ni Isarelnaw abuemlah hoi Debir kho lah a ban awh teh a tuk awh.
Sitten Joosua ja koko Israel hänen kanssaan kääntyi Debiriin ja ryhtyi taisteluun sitä vastaan.
39 Kho hoi siangpahrang naw, kho dawk kaawm e abuemlah a la awh teh, tahloi hoi a thei teh, kho thung taminaw abuemlah buet touh hai pâhlung laipalah, koung a raphoe awh. Hebron kho, Libnah kho e siangpahrangnaw koe a sak awh e patetlah Debir kho hoi siangpahrangnaw koehai a sak awh.
Ja hän sai valtaansa sen ja sen kuninkaan ja kaikki sen alaiset kaupungit, ja he surmasivat miekan terällä niiden asukkaat ja vihkivät tuhon omaksi jokaisen, joka siellä oli, päästämättä pakoon ainoatakaan. Hän teki Debirille ja sen kuninkaalle saman, minkä oli tehnyt Hebronille ja minkä oli tehnyt Libnalle ja sen kuninkaalle.
40 Hottelah Isarelnaw e BAWIPA Cathut ni kâ a poe awh e patetlah Joshua ni Mon dawk e, akalah tanghling dawk e, palang dawk kaawm e pueng hah, siangpahrangnaw abuemlah a thei teh, kahring e buet touh hai pâhlung laipalah koung a raphoe.
Sitten Joosua valtasi koko maan, Vuoriston, Etelämaan, Alankomaan ja Rinnemaat, ja surmasi kaikki niiden kuninkaat, päästämättä pakoon ainoatakaan, ja vihki tuhon omaksi joka hengen, niinkuin Herra, Israelin Jumala, oli käskenyt.
41 Kadeshbarnea kho koehoi kamtawng teh, Gaza kho totouh, Goshen ram abuemlah hoi, Gibeon kho totouh, a thei awh.
Ja Joosua valtasi heidän alueensa Kaades-Barneasta Gassaan saakka ja koko Goosenin maakunnan Gibeoniin saakka.
42 Isarelnaw e BAWIPA Cathut ni Isarelnaw koe lahoi taran a tuk dawkvah, hote ramnaw hoi siangpahrangnaw abuemlah vaitalahoi a tâ awh.
Kaikki nämä kuninkaat ja heidän maansa Joosua sai valtaansa yhdellä otteella; sillä Herra, Israelin Jumala, soti Israelin puolesta.
43 Hathnukkhu Joshua teh Isarelnaw abuemlah hoi Gilgal rim koe lah a ban awh.
Sitten Joosua ja koko Israel hänen kanssaan palasi Gilgalin leiriin.
