Kamtawngnae 49
1 Jakop ni a capanaw a kaw teh ahnimouh koevah, hmalah nangmouh koe ka tho hane hnonaw ka dei thai nahanlah kamkhueng awh haw.
Niin kutsui Jakob poikansa, ja sanoi: kootkaat teitänne, ja minä ilmoitan teille, mitä teille tapahtuu tulevaisilla ajoilla.
2 Nangmouh Jakop canaw kamkhueng awh nateh, na pa Isarel e lawk thai awh haw.
Tulkaat kokoon ja kuulkaat, te Jakobin lapset, kuulkaat teidän isäänne Israelia.
3 Reuben, nang teh ka ca camin, ka hnosakthainae, ka thaonae, aluepaw, karasangpoung hoi a tha kaawm poung e lah na o.
Ruben, sinä olet minun esikoiseni, minun voimani, ja väkevyyteni alku, ylimmäinen kunniassa, ja ylimmäinen vallassa.
4 Hatei, tui patetlah kâhuen e lungthin na tawn. Taluenae koe na phat mahoeh. Bangkongtetpawiteh, nang ni kaie ikhun dawk na luen teh na kamhnawng sak. Ka ikhun hah na tapam.
Hempiä niinkuin vesi, ei sinun pidä ylimmäisen oleman; sillä sinä astuit isäs vuoteesen: silloin sinä saastutit sen. Hän nousi minun vuoteelleni.
5 Simeon hoi Levih teh hmaunawngha roi doeh. Lungthin ponae senehmaica ao roinae hmuen koe ao roi.
Simeon ja Levi ovat veljekset, heidän miekkansa ovat murha-aseet.
6 Ka muitha ni ahnimouh roi ni hro e hno dawk kâen mahoeh. Kaie bawilennae ni ahnimouh kamkhuengnae dawk bawk van mahoeh. Ahnimouh ni a lungkhuek teh tami a thei awh, ma ngainae pâlei teh khonaw a raphoe awh toe.
Ei minun sieluni pidä tuleman heidän neuvoonsa, ja minun kunniani ei pidä yhdistymän heidän seurakuntansa kanssa; sillä kiukussansa ovat he miehen murhanneet, ja ylpeydessänsä turmelleet härjän.
7 Ahnimouh lungkhueknae hah thoebonae lah awm naseh. Bangkongtetpawiteh, puenghoi a thasai. Ahnimouh lungkhueknae teh thoebo lah awm seh, bangkongtetpawiteh a kâoup awh. Jakop miphun Isarel catoun thung vah ahnimouh kâkayei sak han.
Kirottu olkoon heidän kiukkunsa, että se niin tuima on, ja heidän julmuutensa, että se niin paatunut on. Minä eroitan heitä Jakobissa, ja hajotan heitä Israelissa.
8 Oe Judah nang teh, hmaunawnghanaw ni pholen e lah na o han. Na kut teh na tarannaw e lahuen dawk na toung han. Na pa e capanaw ni na hmalah a tabut awh han.
Juuda, sinä olet; sinua pitää sinun veljes kiittämän, sinun kätes pitää oleman sinun vihollistes niskalle, sinun isäs lapset pitää sinua kumartaman.
9 Judah teh sendektanca doeh. Ka capa ni moi kei nah koehoi na luen takhai hnukkhu, sendek hoi sendekmanu patetlah ka kâva ni teh ka kamkawn e hah apinimaw a pâhlaw ngam han.
Juuda on nuori jalopeura, saaliilta olet sinä astunut, minun poikani: hän on itsensä kumartanut maahan, ja levännyt niinkuin jalopeura, ja niinkuin suuri jalopeura; kuka tohtii hänen herättää?
10 Siangpahrang sonron ni Judah tâcawt takhai mahoeh. Kâlawk kapoekung hai a khok rahak hoi kahmat mahoeh. Shiloh a tho hoehroukrak teh miphun pueng ni a lawk a ngai pouh han.
Ei valtikka oteta pois Juudalta, eikä Lain opettaja hänen jalvoistansa, siihenasti kuin Sankari tulee, ja hänessä kansat rippuvat kiinni.
11 Ahnie lanaw hah misurkung dawk a pen teh, lacanaw hah misurkung kahawi e dawk a pen. A hni hah misurtui dawk a pâsu teh a khohna hah misur thi dawk a pâsu.
Hän sitoo varsansa viinapuuhun, ja aasintammansa varsan parhaasen viinapuuhun; Hän pesee vaatteensa viinassa, ja hameensa viinamarjan veressä.
12 A mit teh misurtui hlak a paling teh, a hâ teh sanutui hlak a pangaw.
Hänen silmänsä ovat punaisemmat viinaa ja hampaansa valkeammat rieskaa.
13 Zebulun teh long kâhatnae talî teng kho a sak han. Long kâhatnae hmuen lah ao han. A khori teh Zidon totouh han.
Zebulon on asuva meren sataman ja haahtein satamain vieressä, ja on ulottuva hamaan Sidoniin.
14 Issakhar teh mon rahak ka tabawk e a tha kaawm poung e doeh.
Isaskar on luja aasi, ja sioittaa itsensä rajain välille.
15 Kâhatnae hah ahawi telah a pouk teh, a ram hah a nawm telah a pouk. Hno phu hanlah a loung a rahnoum sak teh, sannaw lah a coung awh.
Hän näki levon hyväksi, ja maan ihanaksi; ja kumarsi hartiansa kantamaan, ja on veronalainen palvelia.
16 Dan ni a taminaw hah Isarel miphun rahak vah miphun buet touh patetlah lawkceng han.
Dan on tuomitseva kansaansa, niinkuin joku Israelin sukukunnista.
17 Dan teh lam dawk kaawm e tahrun doeh. Marang kâcui e tami hnuklah rawp sak hanlah lam rahak ao teh, marang khok ka khuek e hrunthoe doeh.
Dan on oleva kärmeenä tiellä, ja kyykärmeenä polulla; ja puree hevosta vuokoiseen, niin että sen ajaja seliällensä lankee.
18 Oe BAWIPA, na rungngangnae teh ouk ka ngaihawi.
Herra, minä odotan sinun autuuttas.
19 Gad teh tarannaw ni tuk vaiteh, ahni ni hai bout a tuk van han.
Gad hän on; hänelle tekee joukko väkirynnäkön; mutta hän itse on tekevä väkirynnäkön vihdoin heille.
20 Asher teh canei koelah tawnta vaiteh, siangpahrang canei hanlah a tâco sak han.
Asserista tulee hänen lihava leipänsä, ja hän antaa kuninkaalle herkut.
21 Naphtali teh sayuk patetlah dawkcawk vaiteh, lawk kahawi a dei han.
Naphtali on nopia peura, ja antaa suloiset puheet.
22 Joseph teh a paw kara e a kang lah ao teh, a kangnaw teh rapan naw dawk a yam han.
Joseph on hedelmällisen puun oksa, hedelmällisen puun oksa lähteen tykönä: tyttäret kävelivät muurin päällä.
23 Licung kathoumnaw ni puenghoi a lungmathoe sak awh han. A ka awh teh a maithoe awh han.
Ja vaikka ampujat saattivat hänen mielensä karvaaksi, riitelivät hänen kanssansa ja vihasivat häntä,
24 Hatei ahnie licung teh a thayoun hoeh. Jakop Cathut e thaonae kut hoi thao sak e lah ao, Isarel ka khoum lungsong pawlawk lahoi yah,
On kuitenkin hänen joutsensa vahvana pysynyt, ja hänen käsivartensa miehustunut, sen väkevän kätten kautta Jakobissa; hänestä on paimen ja kivi Israelissa.
25 na Cathut teh nang kabawm hane hoi Athakasaipounge ni teh talai hoi kalvan yawhawi hoi sanu hoi camo im yawhawi, nang yawhawi poe hanelah tha ao sak e doeh.
Sinun isäs Jumalalta on hän sinulle avun tuottava, ja ynnä kaikkivaltiaan kanssa on hän sinua siunaava taivaan siunauksella ylhäältä, ja syvyyden siunauksella alhaalta, niin myös nisäin ja kohtuin siunauksella.
26 Na pa e yawhawi na poe e ni mintoenaw e yawhawi poe e hlak a yungyoe mon pout totouh, hotnaw teh Joseph e lû dawk ao vaiteh, a hmaunawnghanaw thung hoi kapek e tami koe ao han.
Sinun isäs siunaukset minun isäini siunausten sivussa, ulottuvat voimallisesti niihin kalliimpihin asti maailman kukkuloilla; jotka tulevat Josephin pään päälle, ja Natsirein pään laelle, hänen veljeinsä keskellä.
27 Benjamin teh Asui patetlah doeh ao. Amom vah a kei e moi a ca vaiteh, tangmin vah lawphno hah a thokhai han, telah ati.
BenJamin on raatelevainen susi, aamulla hän syö saaliin, ja ehtoona saaliin jakaa.
28 Hetnaw teh Isarel miphun hlaikahni touh lah ao awh teh, hethateh a na pa ni ahnimouh koe a dei pouh e lawknaw doeh. Yawhawi a poe teh yawhawi a poe e patetlah buet touh hnukkhu buet touh yawhawi a poe.
Nämät kaikki ovat kaksitoistakymmentä Israelin sukukuntaa. Ja tämä on se kuin heidän isänsä heille puhui siunatessansa heitä: itsekutakin, niinkuin kunkin siunaus oli, siunasi hän heitä.
29 Hahoi kai teh, ka mintoenaw koe ceikhai e lah ka o han toe. Hit tami Ephron lawhmuen dawk e talungkhu, Kanaan ram e Mamre hma lae Makpelah law e talungkhu, Abraham pakawpnae phuen,
Ja hän käski heitä, ja sanoi heille: minä kootaan minun kansani tykö: haudatkaat minua minun isäni tykö, siihen luolaan, joka on Hetiläisen Ephronin vainiossa.
30 Hit tami Ephron koevah lawhmuen khuehoi ran e dawk ka mintoenaw koe na pakawp awh loe.
Siihen luolaan Makpelan vainiossa, joka on Mamren kohdalla Kanaanin maalla, jonka Abraham osti hautaamisen perimiseksi vainion kanssa, siltä Hetiläiseltä Ephronilta.
31 Hawvah Abraham hoi a yu Sarah a pakawp awh teh, hawvah Isak hoi a yu Rebekah a pakawp awh teh, hawvah Leah a pakawp awh.
Sinne ovat he haudanneet Abrahamin ja hänen emäntänsä Saaran, sinne ovat he myös haudanneet Isaakin ja Rebekan hänen emäntänsä. Sinne olen minä myös haudannut Lean.
32 Lawhmuen hoi a thung e talungkhunaw teh Heth naw koehoi ran e doeh telah ati.
Siihen vainioon ja siihen luolaan, kuin on ostettu Hetin lapsilta.
33 Hottelah Jakop ni a canaw lawk he a thui hnukkhu, a khok hah ikhun dawk a taphawng teh a due teh, mintoenaw koe a pakawp awh.
Ja koska Jakob lopetti käskyn lastensa tykö, pani hän jalkansa kokoon vuoteessa; ja loppui, ja koottiin kansansa tykö.
