Guncei 27
1 Itali ram lah long hoi na cei han na ti pouh awh navah, Pawl hoi alouke thongkabawtnaw hai siangpahrang e ransa hu thung e ransabawi Julius koevah a poe awh.
Mutta sittenkuin päätetty oli, että meidän piti Italiaan purjehtiman, antoivat he Paavalin muiden vankien kanssa yhden sadanpäämiehen haltuun, joka kutsuttiin Julius, keisarin sotajoukosta.
2 Asia ram long kâhatnae kho koe lahoi pou ka cet hane long ka kâcui awh teh ka cei awh. Masidonia ram Thesalon tami Aristarkas hai kaimouh hoi a cei van.
Kuin me siis astuimme Adramytin haahteen, ja meidän piti purjehtiman Asian ohitse, laskimme me ulos maalta. Ja meidän kanssamme oli Aristarkus, Makedonian mies, Tessalonikasta.
3 Atangtho teh Sidon ka pha awh. Julius ni Pawl hah a lungma dawkvah a huinaw koe a ceisak teh ahnimae khetyawtnae hah a coe sak.
Ja me tulimme toisena päivänä Sidoniin. Ja Julius meni hyvästi Paavalin kanssa, ja salli hänen mennä ystäväinsä tykö ja heiltä holhottaa.
4 Haw hoi vah ka tâco awh teh kahlî hah kaimouh koe lah a kamlang dawkvah Saipras tuilum e kahlî a uepnae koe lahoi ka cei awh.
Ja kuin me sieltä laskimme ulos, niin me purjehdimme Kyprin ohitse, että vastatuulet olivat.
5 Hahoi Cilicia hoi Pamfilia tueng koe ka raka awh teh Licia khopui Mira vah ka pha awh.
Ja kuin me olimme purjehtineet yli meren, joka Kilikian ja Pamphilian kohdalla on, ja tulimme Myraan, joka on Lykiassa,
6 Haw tueng vah ransabawi ni Alexandria kho hoi Itali kho lah ka cet hane long buet touh a hmu teh hote long dawkvah na kâcui sak awh.
Niin löysi sadanpäämies siellä yhden Aleksandrialaisen haahden, joka Italiaan purjehti, ja pani meidät siihen.
7 Hnin kapap hnawn payai lahoi ka cei awh teh rucat laihoi Kanidas kho teng ka pha thai awh. Kaimouh teh kahlî kecu dawk patuen ka cei thai awh hoeh dawkvah, Krete tuilum kahlî a uepnae koe lahoi ka cei awh teh Salmon talaidawn koehoi pet ka cei awh.
Kuin me monta päivää hitaasti purjehdimme ja tuskalla Knidon saavutimme, ettemme päässeet tuulelta, niin me purjehdimme Kretan alle, Salmoneen päin.
8 Tuipui rai lahoi nganga pou ka cei awh teh Lasea kho teng lungmawng tie long kâhatnae hmuen koe ka pha awh.
Ja kuin me tuskin sen ohitse pääsimme, niin me tulimme yhteen paikkaan, joka Kauniiksi satamaksi kutsutaan, jota läsnä oli Lasean kaupunki.
9 Haw e hmuen koevah hnin moi kasawlah ka roe awh teh rawcahainae hnin hai aloum toung dawkvah, hmalah cei hane hai taki a tho dawkvah Pawl ni na hroecoe awh atipouh.
Koska paljo aikaa oli kulunut, ja purjehdus oli vaarallinen, ja paaston aika oli jo kulunut, neuvoi Paavali heitä,
10 Hmaunawnghanaw hete tuipui dawk ceinae heh long hoi hnopainaw dawk dueng laipalah, maimae hringnae dawk hai runae na poe hanelah ao tie hah ka hmu telah a dei.
Sanoen: armaat miehet! minä näen, että purjehdus tulee vaaralliseksi ja vahingolliseksi, ei ainoastaan kalulle ja haahdelle, mutta myös meidän hengellemme.
11 Hateiteh ransabawi ni Pawl e lawk hah tang laipalah, long kamawngkung hoi long katawnkung e lawk hah bet atanghnawn.
Mutta sadanpäämies uskoi enemmin haahdenhaltiaa ja peränpitäjää kuin Paavalin sanoja.
12 Hote long kâhatnae koe vah kasik thapa thung pueng o hanelah a coung hoeh dawkvah, tami kapap ni kanîloumaka lah hoi kanîloumatung lah pou cei vaiteh, Krete tuilum e Finik hmuen koe pha han a ngai awh. Hawvah kasik thapa pueng o hanelah a pouk awh.
Ja kuin ei satama ollut sovelias yli talvea olla, niin he enimmitten mielistyivät siihen neuvoon, että sieltä piti laskettaman pois, jos he jollakin muotoa olisivat voineet tulla Phoinikaan talvea pitämään, joka on Kretan satama, etelälänteä ja luodepohjaa päin.
13 Akalah hoi kahlî a tho toteh khokhang awh e patetlah akuep han doeh telah a pouk awh. Hatdawkvah sumtaai hah a phawk awh teh, Krete tuilum teng lahoi a cei awh.
Mutta kuin etelätuuli rupesi puhaltamaan, luulivat he aikomisensa käyvän edes, läksivät matkaan ja purjehtivat Kretan ohitse lähempänä maata.
14 Hateiteh, atueng a ro hoehnahlan vah kanîtho koe lahoi yah, Euroquilo kahlî katang e hah a tho.
Mutta ei kauvan aikaa jälkeen löi sen päälle ankara puuskatuuli, joka itäpohjaksi kutsutaan.
15 Long ni kahlî a hmang thai hoeh toung dawkvah longhni pueng ka rasu awh teh, kahlî ni a paleknae koe doeh ka cei awh toe.
Ja kuin haaksi tuli sen valtaan eikä voinut tuulta vastaan seisoa, laskimme me sen tuulen haltuun kulkemaan.
16 Kawda tuilum teng, kahlî a uepnae koe ka pha awh toteh, ka ru poung lahoi hloutnae longca hah ka kuet thai awh.
Ja kuin me tulimme yhden vähän saaren alle, joka kutsutaan Klauda, saimme me tuskalla venheesen ruveta,
17 Hote longca hah Long van vah a pâhung awh teh long hah acak nahanlah rui hoi kacaklah a katek awh. Sadi mon dawkvah hmang payon vai ati awh teh lukkarei longhni a rahnoum sak awh teh long hah kahlî a palek sak awh.
Jonka me otimme avuksemme ja sidoimme haahteen, peljäten, ettei sen pitänyt kariin sattuman; ja he laskivat alas purheen ja antoivat kulkea.
18 Kaimouh teh kahlî ni puenghoi na hmang awh dawkvah, atangtho teh long dawk e hnonaw hah a tâkhawng awh.
Mutta koska suuri ilma kävi päälle, heittivät he toisena päivänä kalun ulos.
19 Apâthum hnin teh amamae kut hoi long dawk e hnonaw hah a tâkhawng awh.
Ja kolmantena päivänä heitimme me omilla käsillämme ulos haahden kaluja.
20 A hnin moi kasawlah Kanî, Âsinaw hmawt awh hoeh. Tâlî hai hoehoe a tho dawkvah, a hnukteng teh hlout awh han doeh tie ngaihawinae pueng a kahma toe.
Mutta kuin emme monena päivänä aurinkoa emmekä tähtiä nähneet, eikä vähin ilma meidän päällemme käynyt, niin meidän elämämme toivo oli jo kaikki pois.
21 Hottelah taminaw teh rawca laipalah kasawlah ao awh dawkvah, Pawl teh ahnimouh hmalah a kangdue teh, hmaunawnghanaw kaie lawk hah na ngai a lah, Krete tuilum koehoi tâcawt laipalah awm awh pawiteh, hete runae hoi sungnae pueng heh kâhmo awh mahoeh ei.
Ja koska me kauvan aikaa olimme syömättä, silloin seisoi Paavali heidän keskellänsä ja sanoi: miehet, teidän olis tullut minua kuulla ja ei Kretasta laskea ulos, että me olisimme välttäneet tainkaltaisen tuskan ja vahingon.
22 Hatei atuteh na lungpout awh han awh, telah na dei pouh awh. Nangmouh thung dawk hoi api buet touh boehai na dout a mahoeh, long dueng doeh rawk tih.
Ja nytkin minä neuvon teitä, olkaat hyvässä uskalluksesta, ei teistä yksikään huku, vaan ainoastaan haaksi.
23 Bangkongtetpawiteh, kai na katawnkung ka bawk e Cathut e kalvantami ni paduem tangmin vah ka teng a kangdue teh,
Sillä minun tykönäni seisoi tänä yönä Jumalan enkeli, jonka oma minä olen, jota minä myös palvelen,
24 Pawl, na lungpuen hanh, siangpahrang hmalah na kangdue mingming han doeh. Hahoi Cathut ni nang hoi rei ka tho e pueng hai na kut dawk na poe toe a ti.
Ja sanoi: älä pelkää, Paavali, sinä pitää keisarin eteen asetettaman, ja katso, Jumala on sinulle lahjoittanut ne kaikki, jotka sinun kanssas purjehtivat.
25 Hatdawkvah ka huinaw na lungpout a hanh awh. Bangkongtetpawiteh, na dei pouh e patetlah ao han tie Cathut kâuep laihoi ka yuem doeh.
Sentähden miehet, olkaat hyvässä uskalluksessa! Sillä minä uskon Jumalan päälle, että se niin tapahtuu, kuin minulle sanottu on.
26 Maimouh hai tuilum buetbuet touh dawk long heh a mang han toe telah Pawl ni a dei.
Mutta yhteen luotoon pitää meidän kulkeman.
27 Hnin hlaipali hnin tangmin a pha navah kaimouh teh Adria tuipui dawk kâpayo awh lahun navah, karumsaning a pha toteh long teh tui kongteng buetbuet touh hoi a hnai toe telah ka pouk awh teh,
Kuin neljästoistakymmenes yö joutui, ja me ajeltiin Adrian merellä, äkkäsivät haaksimiehet puoliyön aikaan jonkun maan heitä lähestyvän,
28 tui hah ka bangnue awh bo teh, lam 20 touh a dung tie ka panue awh. Dongdeng o hnukkhu bout ka bangnue awh bo teh, lam hlaipanga touh a dung e ka panue awh
Ja heittivät ulos luotirihman ja löysivät kaksikymmentä kyynärää syväksi; kuin he tulivat vähää edemmä, heittivät he taas ulos luotirihman ja löysivät viisitoistakymmentä kyynärää.
29 Ahnimouh teh lungsongnaw hmang langvaih tie a taki awh dawkvah, sumtaai pali touh a pabo awh teh, khodai lawiseh telah a ratoum awh.
Niin he pelkäsivät joutuvansa johonkuhun kariin, ja heittivät ulos neljä ankkuria perältä haahta, ja toivoivat päivän koittavan.
30 Long kamawngnaw teh yawng hanelah a kâcai awh dawkvah, sumtaai ka pabawt e boiboe lah a kâsak awh teh hloutnae longca hah a rui a rasu awh.
Mutta kuin haaksimiehet pyysivät haahdesta paeta, ja lykkäsivät venheen mereen, sanoen että he tahtoivat ankkuria viedä ulos haahden keulasta,
31 Pawl ni ransabawi hoi ransanaw koevah, long thung na awm awh hoeh pawiteh, na hlout awh mahoeh atipouh.
Niin Paavali sanoi sadanpäämiehelle ja sotamiehille: ellei nämät haahdessa pysy, ette suinkaan henkeänne pelasta.
32 Hattoteh ransanaw ni hloutnae longca a ruinaw thoukthouk a tâtueng pouh teh tui thung a pabo awh.
Niin sotamiehet hakkasivat poikki venheen pestin, ja antoivat sen pudota.
33 Khodai tawmlei nah Pawl ni abuemlah bu ca hane a dei pouh teh, nangmouh hah bu na cahoehnae hah atuvah hnin hlaipali touh a pha toe.
Ja kuin päivä rupesi valkenemaan, neuvoi Paavali kaikkia heitä ruokaa ottamaan, sanoen: tänäpänä on neljästoistakymmenes päivä, kuin te odottaneet olette, ja syömättä olleet, ja ette mitään ole tykönne ottaneet:
34 Hatdawkvah bu na ca awh nahanlah kai ni hroecoe awh. Hot hateh nangmouh na hlout awh nahane doeh. Nangmae na lû dawk e sam buet touh boehai kahmat mahoeh atipouh.
Sentähden neuvon minä teitä ruokaa ottamaan, joka on teille terveydeksi; sillä ei yhdenkään teidän päästänne ole hiuskarva putoova.
35 Hettelah a dei hnukkhu vah, Pawl ni vaiyei hah a la teh abuemlae hmalah Cathut koe lunghawi lawk a dei hnukkhu vaiyei a raen teh a ca.
Ja kuin hän sen oli sanonut, otti hän leivän, ja kiitti Jumalaa kaikkein nähden, mursi, ja rupesi syömään.
36 Hattoteh ahnimanaw abuemlah ni hai a thahmei awh teh a ca awh.
Ja kuin he kaikki itsensä vahvistivat, rupesivat he myös syömään.
37 Long dawkvah tami 276 touh ao awh.
Mutta meitä oli haahdessa kaikki yhteen kaksisataa ja kuusikahdeksattakymmentä henkeä.
38 Rawca kaboumlah a ca awh hnukkhu long dawk e catunnaw hah tui dawk a tâkhawng awh.
Ja kuin he olivat ravitut, kevensivät he haahden ja heittivät jyvät mereen.
39 Khodai torei teh haw e a hmuen teh panuek awh hoeh eiteh, a kawngteng kaawm e a takin koe lah long kâhat sak hanlah a kâpan awh.
Mutta kuin päivä tuli, niin ei he tunteneet maata, mutta havaitsivat lahden, jossa ranta oli, jonka päälle he mielivät antaa haahden ajaa, jos he olisivat taitaneet.
40 Hahoi sumtaainaw hah a rasu awh teh tui dawk a pabo awh, mawngnae acung rui kalennaw a rasu awh teh, longhni a thung awh teh a kawngteng lah a cei awh.
Ja kuin he ankkurit olivat ottaneet ylös, läksivät he mereen ja päästivät perälautain siteet, ja asettivat purjeen tuuleen, ja antoivat juosta rantaa kohden.
41 Hatei Long teh tuicapa kahni touh kâcunae koe a pha dawkvah, long e a lû teh sadi van a deng teh, kâhuen thai hoeh toe. Ataknaw teh tuicapa ni a hem dawk koung a rawk.
Vaan kuin me tulimme yhden niemen tykö, loukkaantui haaksi, ja sen keula tarttui kiinni ja jäi seisomaan, mutta kastari tuli valallensa aaltoin väestä.
42 Ransanaw ni thongkabawtnaw pueng yawng awh langvaih, hatdawkvah be thei han toe telah a pouk.
Mutta sotamiesten neuvo oli vankeja tappaa, ettei joku uiden olisi karannut pois.
43 Hateiteh, ransabawi ni Pawl hlout sak hanelah a ngai dawkvah, ahnimae pouknae a ngang pouh teh, tui kale thainaw hmaloe a kawngteng lah kale sak hane,
Mutta sadanpäämies tahtoi Paavalia vapahtaa, ja esti heidät siitä neuvosta, ja käski niitä, jotka uida taisivat, että he ensin itsensä antaisivat ulos ja maalle pääsisivät.
44 alouke taminaw ni thingphek raboung naseh. Long dawk e hnopai buetbuet touh nakunghai, kuet laihoi kale hanelah kâ a poe. Hettelah hoi abuemlahoi kongteng lah runae awm laipalah koung a hlout awh.
Mutta muita lautain päällä, muutamia taas haahden kappaleilla (kulkea). Ja niin tapahtui, että jokainen tuli hengissä maalle.
