< 2 Siangpahrang 3 >
1 Judah siangpahrang Jehoshaphat a bawi kum 18 nah, Ahab capa Jehoram teh Isarelnaw lathueng Samaria vah siangpahrang lah ao teh kum 12 touh a uk.
Jooram, Ahabin poika, tuli Israelin kuninkaaksi Samariassa Joosafatin, Juudan kuninkaan, kahdeksantenatoista hallitusvuotena, ja hän hallitsi kaksitoista vuotta.
2 BAWIPA mithmu vah thoenae a sak. Hatei a manu hoi a na pa patetlah na hoeh. Bangkongtetpawiteh, a na pa ni Baal talung a ung e hah a tâkhawng.
Hän teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, ei kuitenkaan niinkuin hänen isänsä ja äitinsä, sillä hän poisti Baalin patsaan, jonka hänen isänsä oli teettänyt.
3 Hateiteh, Isarelnaw e yonnae ka saksakkung Nebat capa Jeroboam, yonnae koe a bawk van teh, cettakhai hoeh.
Kuitenkin hän riippui kiinni Jerobeamin, Nebatin pojan, synnissä, jolla tämä oli saattanut Israelin tekemään syntiä; siitä hän ei luopunut.
4 Moab siangpahrang Mesha teh tu ka khoum e doeh. Isarel siangpahrang koevah, tuca ting touh e muen hoi, tutan ting touh e muen hoi, kum tangkuem tamuk hah ouk a poe.
Meesa, Mooabin kuningas, omisti lammaslaumoja ja maksoi verona Israelin kuninkaalle satatuhatta karitsaa ja sadantuhannen oinaan villat.
5 Hatei Ahab a due hnukkhu teh, Moab siangpahrang teh Isarel siangpahrang koe taran lah a thaw.
Mutta Ahabin kuoltua Mooabin kuningas luopui Israelin kuninkaasta.
6 Hote atueng nah, siangpahrang Jehoram teh Samaria kho hoi a tâco teh Isarel taminaw pueng hah a pâkhueng.
Siihen aikaan lähti kuningas Jooram Samariasta ja katsasti kaiken Israelin.
7 A tâco teh, Judah siangpahrang Jehoshaphat koevah, Moab siangpahrang ni na tuk teh, Moabnaw heh na tuk khai ngai han na ou telah tami a patoun. Ahnimouh ni oe na tuk khai han bo khei, kai hoi nang, ka tami hoi na tami, teh buet touh lah o teh, ka marang hoi na marang buet touh lah doeh ao atipouh.
Ja hän meni ja lähetti Joosafatille Juudan kuninkaalle sanan: "Mooabin kuningas on luopunut minusta. Lähdetkö minun kanssani sotaan Mooabia vastaan?" Hän vastasi: "Lähden; minä niinkuin sinä, minun kansani niinkuin sinun kansasi, minun hevoseni niinkuin sinun hevosesi!"
8 Pawiteh, nâ lam hoi maw takhang han vaw telah ati. Edom kahrawng lam koehoi cei han atipouh.
Ja Joosafat kysyi: "Mitä tietä meidän on sinne mentävä?" Hän vastasi: "Edomin erämaan tietä".
9 Hot patetlah, Isarel siangpahrang teh, Judah siangpahrang hoi Edom siangpahrangnaw hoi a cei awh. Hnin sari touh thung lawngven laihoi a cei awh teh, ransanaw hoi saringnaw nei hane tui awm hoeh.
Niin Israelin kuningas, Juudan kuningas ja Edomin kuningas lähtivät liikkeelle. Mutta kun he olivat kierrellen kulkeneet seitsemän päivän matkan eikä ollut vettä sotajoukolle eikä juhdille, jotka seurasivat heitä,
10 Isarel siangpahrang ni Aiyoe! BAWIPA ni siangpahrang kathum touh heh, hete Moabnaw koe poe hanelah na ceikhai awh e han doeh toe telah ati.
sanoi Israelin kuningas: "Voi, Herra on kutsunut nämä kolme kuningasta kokoon antaakseen heidät Mooabin käsiin!"
11 Hateiteh, Jehoshaphat ni, awi hi vah, BAWIPA koe na ka het pouh kung BAWIPA e profet apihai awm hoeh namaw telah ati. Isarel siangpahrang a san buet touh ni Elijah kut dawk tui ouk ka awi e Shaphat capa Elisha hah atu hi ao atipouh.
Mutta Joosafat sanoi: "Eikö täällä ole ketään Herran profeettaa, kysyäksemme hänen kauttaan neuvoa Herralta?" Silloin eräs Israelin kuninkaan palvelijoista vastasi ja sanoi: "Täällä on Elisa, Saafatin poika, joka vuodatti vettä Elian käsille".
12 Jehoshaphat ni ahni koe BAWIPA e lawk ao telah ati. Hahoi teh Isarel siangpahrang hoi Jehoshaphat hoi Edom siangpahrang teh ahni koevah a cei awh.
Joosafat sanoi: "Hänellä on Herran sana". Niin Israelin kuningas, Joosafat ja Edomin kuningas menivät hänen tykönsä.
13 Elisha ni Isarel siangpahrang koe nang hoi kai kâkuetnae bangmaw kaawm. Na pa profetnaw hoi na manu profetnaw koe cet awh khe atipouh. Hatei, Isarel siangpahrang ni ahni koe ka cet mahoeh. Bangkongtetpawiteh, siangpahrang kathum touh heh, Moabnaw kut dawk poe hane BAWIPA ni na kaw awh teh na pâkhueng awh e doeh telah ati.
Ja Elisa sanoi Israelin kuninkaalle: "Mitä minulla on tekemistä sinun kanssasi? Mene isäsi ja äitisi profeettain tykö." Israelin kuningas sanoi hänelle: "Ei niin! Sillä Herra on kutsunut nämä kolme kuningasta kokoon antaakseen heidät Mooabin käsiin."
14 Elisha ni, a hmalah ouk ka kangduenae ransahu BAWIPA a hring e patetlah Judah siangpahrang Jehoshaphat heh barilawa ka tawn hoehpawiteh nang koelah kamlang hoiyah hmu patenghai na hmawt ngai mahoeh ei.
Elisa sanoi: "Niin totta kuin Herra Sebaot elää, jonka edessä minä seison: jollen tahtoisi tehdä Joosafatille, Juudan kuninkaalle, mieliksi, niin minä tosiaankaan en katsoisi sinuun enkä huomaisi sinua.
15 Bangtelah nakunghai, ratoung ka kueng panuek e na kaw pouh awh telah ati. Hahoi ratoung ka kueng panuek e ni a kueng pouh torei teh, BAWIPA e kut teh a tak dawk a pha.
Mutta tuokaa minulle nyt kanteleensoittaja." Ja kun kanteleensoittaja soitti, niin Herran käsi laskeutui hänen päällensä,
16 BAWIPA Cathut ni telah a dei. Hete a yawn heh tuikhu hoi kawi sak awh.
ja hän sanoi: "Näin sanoo Herra: Tehkää tämä laakso kuoppia täyteen.
17 Bangkongtetpawiteh, BAWIPA ni telah a dei. Kahlî thoseh, kho ka rak e thoseh na hmawt awh mahoeh toe, hatei hete tangkom heh tui hoi koung akawi han. Hahoi teh, namamouh hoi na saringnaw, moithangnaw ni a nei thai awh han telah ati.
Sillä näin sanoo Herra: Te ette tule näkemään tuulta ettekä sadetta, ja kuitenkin tämä laakso tulee vettä täyteen; ja te saatte juoda, sekä te että teidän karjanne ja juhtanne.
18 Hetheh BAWIPA han teh hno titca e doeh. Moabnaw hai na kut dawk na poe awh han.
Mutta tämä on Herran silmissä pieni asia: hän antaa Mooabin teidän käsiinne,
19 Kacakpounge khonaw pueng hoi khopui kahawinaw pueng haiyah, na raphoe vaiteh, thing kahawi naw pueng hai na tâtueng awh han. Tuikhunaw pueng koung na paten awh vaiteh, hmuen kahawi naw pueng hah talung koung na paten awh han atipouh.
ja niin te valloitatte kaikki varustetut kaupungit ja kaikki valitut kaupungit, kaadatte kaikki hedelmäpuut, tukitte kaikki vesilähteet ja turmelette kivillä kaikki hyvät peltopalstat."
20 Hahoi a tangtho amom tavai thuengnae tueng navah, pouk laipalah Edom ram lahoi tui a lawng teh a ram teh tui yikkawi.
Ja katso, seuraavana aamuna, sinä hetkenä, jona ruokauhri uhrataan, tuli vettä Edomista päin, niin että maa tuli vettä täyteen.
21 Moabnaw pueng ni ama tuk hanelah siangpahrang a kamthaw ti a panue navah, taran katukthai pueng a pâkhueng teh khori koevah sut a pawp awh.
Kun kaikki mooabilaiset kuulivat, että kuninkaat olivat lähteneet sotaan heitä vastaan, kutsuttiin koolle kaikki miekkaan vyöttäytyvät ja myös vanhemmat miehet, ja he asettuivat rajalle.
22 Hahoi teh, amom vah a thaw awh teh, kho a sei nah tui dawk khumbei a bet e hah, namran lahoi teh tui hah thi patetlah Moabnaw ni a hmu awh.
Mutta varhain aamulla, kun aurinko nousi ja paistoi veteen, näkivät mooabilaiset, että vesi heidän edessään oli punaista kuin veri.
23 Ahnimanaw ni thi tangngak doeh toe. Siangpahrangnaw hah amamouh hoi amamouh a kâtuk awh teh, a kâthei awh mue toe, Moabnaw tho awh leih. A hnopainaw lawm awh lei sei a kâti awh.
Ja he sanoivat: "Se on verta; varmaan kuninkaat ovat joutuneet taisteluun keskenään ja surmanneet toisensa. Ja nyt saaliin ryöstöön, Mooab!"
24 Isarelnaw e roenae hmuen koe a pha toteh, Isarelnaw a thaw awh teh, Moabnaw hah a tuk awh teh, koung a yawng awh. Moabnaw hah noenoe a thei awh teh, a ram totouh a pâlei awh.
Mutta kun he tulivat Israelin leiriin, nousivat israelilaiset ja voittivat mooabilaiset, niin että nämä pakenivat heitä. Ja he hyökkäsivät maahan ja voittivat uudelleen mooabilaiset.
25 Khonaw a raphoe pouh awh teh hmuen kahawinaw pueng hai talung hoi a dei pouh awh teh talung muen akawi. Tuikhunaw pueng muen a paten pouh awh teh, thing kahawinaw pueng hai koung a tâtueng awh. Hatei, Kirhareseth, rapan tumdum e teh tek awh hoeh. Hatei, tâyai kathoumnaw ni, a kalup awh teh a tâ awh.
Ja he hävittivät kaupungit, kaikille hyville peltopalstoille heitti kukin heistä kiven, täyttäen ne; he tukkivat kaikki vesilähteet ja kaatoivat kaikki hedelmäpuut, niin että ainoastaan Kiir-Haresetissa jäivät kivet paikoilleen. Ja linkomiehet piirittivät kaupungin ja ampuivat sitä.
26 Moab siangpahrang ni na tuknae heh ka khang thai mahoeh tie a panue toteh, Edom siangpahrang koe pou yawng takhai hanlah a kâcai teh, tahloi ka patuem e cum sari touh a ceikhai. Hatei tapoung thai awh hoeh.
Kun Mooabin kuningas näki joutuvansa tappiolle taistelussa, otti hän mukaansa seitsemänsataa miekkamiestä murtautuakseen Edomin kuninkaan luo; mutta he eivät voineet.
27 Hahoi teh a camin ama yueng lah ka bawi hane hah rapan van vah, hmaisawi thuengnae lah a hno teh, Isarel taranlahoi lungkuephoehnae haw vah ao. Hottelah a ban takhai awh teh, amamae ram dawk a ban awh.
Niin hän otti poikansa, esikoisensa, joka oli tuleva kuninkaaksi hänen sijaansa, ja uhrasi hänet polttouhriksi muurilla. Silloin suuri viha kohtasi Israelia, niin että he lähtivät sieltä ja palasivat omaan maahansa.