2 Setouknae 9
1 Sheba ram ka uk e siangpahrangnu ni Solomon e kamthang a thai navah, lawk paceinae ka ru poung e naw hoi tanouk hanelah Solomon koe Jerusalem vah a tho. Tami moikapap a kâbang awh teh, hmuituinaw, talung aphu kaawmpoungnaw hoi sui moikapap ka phawt e kalauknaw hoi a tho. Solomon koe a pha awh navah, a lungthung ka'awm e pueng koung a rasa teh, lawk a pacei.
Kun Saban kuningatar kuuli Salomon maineen, tuli hän Jerusalemiin koettelemaan Salomoa arvoituksilla. Hän tuli sangen suuren seurueen kanssa, mukanaan kameleja, jotka kantoivat hajuaineita, kultaa ylen paljon ja kalliita kiviä. Ja kun hän tuli Salomon luo, puhui hän tälle kaikki, mitä hänellä oli mielessänsä.
2 Lawk a pacei e naw pueng Solomon ni koung a dei pouh. Solomon ni siangpahrangnu koe a dei pouh thai hoeh e banghai awm hoeh.
Mutta Salomo selitti hänelle kaikki hänen kysymyksensä; Salomolle ei mikään jäänyt ongelmaksi, jota hän ei olisi hänelle selittänyt.
3 Sheba siangpahrangnu ni Solomon e lungangnae, im a sak e,
Kun Saban kuningatar näki kaiken Salomon viisauden, linnan, jonka hän oli rakentanut,
4 caboi dawk e rawca, a kut rahim e bawinaw ni tahungnae, ka tho ka cet e sannaw hoi a khohnanaw, manang kapatuemnaw hoi a khohnanaw, BAWIPA e im dawk hmaisawi thuengnae hoi a thuengnae a hmu navah, kângai a ru teh kâha yo a phout.
ruuat hänen pöydällänsä, kuinka hänen palvelijansa asuivat ja hänen palvelusväkensä palveli ja kuinka he olivat puetut, ja näki hänen juomanlaskijansa ja kuinka he olivat puetut, ja hänen yläsalinsa, josta hän nousi Herran temppeliin, meni hän miltei hengettömäksi.
5 Siangpahrang koevah, na lungangnae hoi na tawksak e kama ram hoi kamthang ka thai e heh a tang katang doeh.
Sitten hän sanoi kuninkaalle: "Totta oli se puhe, jonka minä kotimaahani sinusta ja sinun viisaudestasi kuulin.
6 Hatei, ka mit hoi khei ka hmu hoehnahlan teh, ka yuem hoeh. Khenhaw! na lungangnae teh ka thai e apasuek ka thai e ni tangawn boehai phat hoeh. Ka thainae kamthang hlak hoe a bawilen.
Minä en uskonut, mitä sanottiin, ennenkuin itse tulin ja sain omin silmin nähdä; ja katso, ei puoltakaan sinun suuresta viisaudestasi oltu minulle kerrottu. Sinä olet paljon suurempi, kuin minä olin kuullut huhuttavan.
7 Na taminaw a yawhawi poung awh. Na sannaw hai nang koe pou kaawm niteh, nange lungangnae lawk ka thai e naw teh, a yawhawi poung awh.
Onnellisia ovat sinun miehesi, onnellisia nämä palvelijasi, jotka aina saavat olla sinun edessäsi ja kuulla sinun viisauttasi.
8 Nang dawk a lung kahawi e BAWIPA na Cathut, bawitungkhung dawk na ka tahung sak e BAWIPA na Cathut teh bawilennae awm seh. Bangkongtetpawiteh, na Cathut ni Isarelnaw teh yungyoe a caksak hanelah a pahren. Hatdawkvah, kalan lah lawkceng hanelah ahnimae siangpahrang hanelah na sak awh e doeh, telah ati.
Kiitetty olkoon Herra, sinun Jumalasi, joka sinuun on niin mielistynyt, että on asettanut sinut valtaistuimellensa olemaan kuninkaana Herran, sinun Jumalasi, kunniaksi. Sentähden, että sinun Jumalasi rakastaa Israelia ja tahtoo pitää sen pystyssä ainiaan, on hän antanut sinut heille kuninkaaksi, tekemään sitä, mikä oikeus ja vanhurskaus on."
9 Hottelah sui talen 120, hmuitui moikapap hoi, aphu kaawm e naw hah siangpahrang a poe. Sheba siangpahrangnu ni Solomon a poe hmuitui patetlah e alouklah khoeroe awm hoeh.
Ja hän antoi kuninkaalle sata kaksikymmentä talenttia kultaa, sangen paljon hajuaineita ja kalliita kiviä. Ei milloinkaan ole ollut moisia hajuaineita kuin ne, jotka Saban kuningatar antoi kuningas Salomolle.
10 Hahoi Solomon e a sannaw hoi Huram e a sannaw, Ophir kho hoi sui kaphawtnaw ni hai Algum thing hoi talung aphu kaawm e a phu awh.
Huuramin palvelijat ja Salomon palvelijat, jotka toivat kultaa Oofirista, toivat myöskin santelipuuta ja kalliita kiviä.
11 Siangpahrang ni Algum thing hah BAWIPA im, siangpahrang im kalupnae hoi la kasaknaw hanelah ratoung hoi tamawi lah a sak. Hot patet lae thing teh Judah ram dawk ayan hoi hmawt boihoeh.
Ja kuningas teetti santelipuusta portaat Herran temppeliin ja kuninkaan palatsiin ja kanteleita ja harppuja laulajille. Moisia ei oltu ennen nähty Juudan maassa.
12 Solomon siangpahrang Sheba siangpahrangnu ni a poe e hno touk laipalah, a lungkuep nahanelah a hei e puenghai koung a poe. Hathnukkhu, a sannaw hoi ama ram lah a ban awh.
Kuningas Salomo taas antoi Saban kuningattarelle kaikki, mitä tämä halusi ja pyysi, antoi vielä enemmän, kuin mitä tämä oli tuonut kuninkaalle. Sitten hän lähti paluumatkalle ja meni palvelijoineen omaan maahansa.
13 Solomon koe kum touh dawk sui kâen e talen 666 touh a pha.
Kullan paino, mikä yhtenä vuotena tuli Salomolle, oli kuusisataa kuusikymmentä kuusi talenttia kultaa,
14 Hetnaw teh hno kayawtnaw hoi kasaknaw ni a thokhai e touk laipalah, kâen e doeh. Arabia siangpahrangnaw pueng hoi ram kaukkungnaw ni Solomon koe sui hoi ngun ouk a thokhai awh.
paitsi mitä kauppamiehet ja kaupustelijat toivat. Sen lisäksi kaikki Arabian kuninkaat ja maan käskynhaltijat toivat Salomolle kultaa ja hopeata.
15 Solomon ni suibahling kalen e 200 touh a sak. Bahling kalen e buet touh dawk sui talen 600 touh abaw.
Ja kuningas Salomo teetti kaksisataa suurta kilpeä pakotetusta kullasta ja käytti jokaiseen kilpeen kuusisataa sekeliä pakotettua kultaa;
16 Hlun e suibahling kathounge 600 touh a sak. Bahling kathounge buet touh dawk sui shekel 300 touh abaw. Hotnaw teh Lebanon ratu thung e thing hoi sak e im dawk a hruek.
samoin kolmesataa pienempää kilpeä pakotetusta kullasta, ja käytti jokaiseen kilpeen kolmesataa sekeliä kultaa. Ja kuningas asetti ne Libanoninmetsä-taloon.
17 Hahoi siangpahrang ni kasaino bawitungkhung kalenpounge a sak teh, suikathoung hoi a hluk.
Vielä kuningas teetti suuren norsunluisen valtaistuimen ja päällysti sen puhtaalla kullalla.
18 Bawitungkhung dawk luennae lakhout taruk touh hoi sui hoi sak e khokpadoun hai a tawn teh, tungkhung hoi pou a kamtawp. Tungkhung avoivang lah, kut toungnae atengvah, sendek meikaphawk kahni touh a kangdue sak.
Valtaistuimessa oli kuusi porrasta ja astinlauta, kullalla kiinnitettyinä valtaistuimeen. Istuimen kummallakin puolella oli käsinoja, ja kaksi leijonaa seisoi käsinojan vieressä.
19 Luennae dawk avoivang lah sendek 12 touh a kangdue. Hot patetlah, nâ e uknaeram dawk hai awm boihoeh.
Ja kaksitoista leijonaa seisoi siinä kuudella portaalla, kummallakin puolella. Senkaltaista ei ole tehty missään muussa valtakunnassa.
20 Siangpahrang Solomon e manangnaw pueng teh, suituici seng doeh. Lebanon kahrawngum e thing hoi sak e im dawk e hnopai pueng hai suituici seng doeh. Solomon e se nah ngun teh banglahai noutna hoeh.
Ja kaikki kuningas Salomon juoma-astiat olivat kultaa, ja kaikki Libanoninmetsä-talon astiat olivat puhdasta kultaa. Hopeata ei Salomon päivinä pidetty minkään arvoisena.
21 Siangpahrang e lawng teh Huram e a sannaw hoi Tarshish kho lah ouk a cei, kum thum touh dawk vai touh a tho teh, sui, ngun, kasaino, kalainaw hoi awtawnaw ouk a thokhai awh.
Kuninkaalla oli näet laivoja, jotka kulkivat Tarsiiseen Huuramin palvelijain kanssa; kerran kolmessa vuodessa Tarsiin-laivat tulivat ja toivat kultaa ja hopeata, norsunluuta, apinoita ja riikinkukkoja.
22 Hottelah Solomon siangpahrang ni talai van e siangpahrang pueng, tawntanae hoi lungangnae koelah koung a tapuet.
Ja kuningas Salomo oli kaikkia maan kuninkaita suurempi rikkaudessa ja viisaudessa.
23 Cathut ni a lungthin thung a hruek pouh e lungangnae lawk thai hanelah talai van e siangpahrang pueng ni Solomon a pâtam awh.
Ja kaikki maan kuninkaat pyrkivät näkemään Salomoa kuullaksensa hänen viisauttaan, jonka Jumala oli antanut hänen sydämeensä.
24 Ka tho e tami pueng ni suimanang, ngunmanang, khohna, tarantuknae senehmaica, hmuituinaw, marangnaw hoi lanaw kum tangkuem ouk a poe awh.
Ja he toivat kukin lahjansa: hopea-ja kultakaluja, vaatteita, aseita, hajuaineita, hevosia ja muuleja, joka vuosi vuoden tarpeen.
25 Solomon ni rangleng hoi marangnaw tanae hmuen 4,000 touh a tawn. Marangransanaw 12000 touh a tawn teh, ahnimanaw teh marang hrueknae hmuen hoi Jerusalem siangpahrang koevah ao sak.
Salomolla oli neljätuhatta hevosvaljakkoa vaunuineen ja kaksitoista tuhatta ratsumiestä; ne hän sijoitti vaunukaupunkeihin ja kuninkaan luo Jerusalemiin.
26 Euphrates tuipui koehoi, Filistin ram hoi, Izip ram totouh siangpahrangnaw koung a uk.
Ja hän vallitsi kaikkia kuninkaita Eufrat-virrasta aina filistealaisten maahan ja Egyptin rajaan asti.
27 Siangpahrang ni Jerusalem kho dawk ngunnaw hah talung patetlah Sidar thing hah ayawn dawk e thailahei kungnaw patetlah a pap sak.
Ja kuningas toimitti niin, että Jerusalemissa oli hopeata kuin kiviä, ja setripuuta niin paljon kuin metsäviikunapuita Alankomaassa.
28 Izip ram hoi alouke ramnaw koehoi Solomon hanelah marangnaw hah ouk a thokhai awh.
Ja hevosia tuotiin Salomolle Egyptistä ja kaikista muista maista.
29 Solomon e konglam kaawm rae naw, kamtawng hoi apout totouh e pueng teh, profet Nathan ni a thut e cauk, Shiloh tami Ahijah e sutdeilawk dawk hoi Nebat capa Jeroboam e kong dawk profet Iddo kamnuenae cauknaw dawk thut lah ao nahoehmaw.
Mitä muuta Salomosta on kerrottavaa, hänen sekä aikaisemmista että myöhemmistä vaiheistaan, se on kirjoitettuna profeetta Naatanin historiassa, siilolaisen Ahian ennustuksessa ja näkijä Jeddon näyssä Jerobeamista, Nebatin pojasta.
30 Solomon ni Jerusalem kho dawk Isarelnaw abuemlah kum 40 touh a uk.
Salomo hallitsi Jerusalemissa koko Israelia neljäkymmentä vuotta.
31 Solomon teh mintoenaw koe a kâhat teh, a na pa Devit khopui dawk a pakawp awh. Hahoi a yueng lah a capa Rehoboam ni siangpahrang a tawk.
Sitten Salomo meni lepoon isiensä tykö, ja hänet haudattiin isänsä Daavidin kaupunkiin. Ja hänen poikansa Rehabeam tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.
