< 2 Setouknae 36 >

1 Hahoi, khocanaw ni Josiah capa Jehoahaz hah a ceikhai awh teh, Jerusalem vah a na pa yueng lah siangpahrang a tawk sak awh.
Ja maan kansa otti Joahaksen Josian pojan, ja tekivät hänen kuninkaaksi isänsä siaan Jerusalemiin.
2 Jehoahaz teh siangpahrang a tawk nah kum 23 touh a pha teh, Jerusalem vah thapa yung thum touh a bawi.
Kolmen vuotinen kolmattakymmentä oli Joahas tullessansa kuninkaaksi, ja hallitsi kolme kuukautta Jerusalemissa.
3 Izip siangpahrang ni Jerusalem siangpahrang lah onae a kâhat sak. A ram heh ngun tangka talen 100 touh hoi sui talen 4 touh a rawng sak.
Sillä Egyptin kuningas pani hänen pois Jerusalemista, ja sakotti maan sataan leiviskään hopiaa ja leiviskään kultaa.
4 Izip siangpahrang ni a nawngha Eliakim teh Judah hoi Jerusalem siagpahrang lah a tawk sak. A min teh Jehoiakim telah a thung pouh teh, Neko ni a nawngha Jehoahaz teh Izip ram a ceikhai.
Ja Egyptin kuningas teki Eliakimin hänen veljensä Juudan ja Jerusalemin kuninkaaksi, ja muutti hänen nimensä Jojakimiksi. Mutta Neko otti hänen veljensä Joahaksen ja vei Egyptiin.
5 Jehoiakim teh siangpahrang a tawk nah, kum 25 touh a pha teh, Jerusalem vah kum 11 touh a bawi. BAWIPA Cathut e hmaitung hawihoehnae ouk a sak.
Viiden vuotinen kolmattakymmentä oli Jojakim tullessansa kuninkaaksi, ja hallitsi yksitoistakymmentä vuotta Jerusalemissa, ja teki pahaa Herran Jumalansa edessä.
6 Babilon siangpahrang Nebukhadnezar ni ahni tuk hanelah a tho teh, Babilon lah ceikhai hanelah, sum bawtarui hoi a ka tek.
Ja Nebukadnetsar Babelin kuningas meni häntä vastaan, ja sitoi hänen kaksilla vaskikahleilla viedäksensä Babeliin.
7 Nebukhadnezar ni BAWIPA e im dawk e hnopainaw hah Babilon lah a ceikhai awh teh, Babilon e a Cathut e im dawk a ta.
Ja Nebukadnetsar vei muutamia Herran huoneen astioita Babeliin ja pani ne templiinsä Babelissa.
8 Jehoiakim kâroenae kaawm rae naw pueng hoi, panuetkatho e hno a sak e naw hoi, a khosaknae naw teh khenhaw! Isarel hoi Judah siangpahrangnaw e lairui cauk dawk thut lah ao. Hahoi a capa Jehoiakim ni a yueng lah let a bawi.
Mitä muuta Jojakimista sanomista on, ja hänen kauhistuksistansa, jotka hän teki ja hänessä löydetty oli: katso, ne ovat kirjoitetut Israelin ja Juudan kuningasten kirjassa. Ja hänen poikansa Jojakin tuli kuninkaaksi hänen siaansa.
9 Jehoiakim teh siangpahrang a tawk nah kum 18 touh a pha. Jerusalem vah thapa yung thum touh hoi hnin hra touh a bawi. BAWIPA e hmaitung hawihoehnae ouk a sak.
Kahdeksan vuotinen oli Jojakin tullessansa kuninkaaksi, ja hallitsi kolme kuukautta ja kymmenen päivää Jerusalemissa, ja teki pahaa Herran edessä.
10 Hote kum abaw toteh, siangpahrang Nebukhadnezar ni a tami a poun teh ahni teh, BAWIPA im dawk e hnopai kahawi poung e hoi Babilon lah a hrawi awh. A nawngha Zedekiah hah Judah ram hoi Jerusalem vah, siangpahrang a tawk sak awh.
Kuin vuosi kulunut oli, lähetti Nebukadnetsar ja antoi tuoda hänen Babeliin, kallisten Herran huoneen astiain kanssa, ja teki Zidkian hänen veljensä Juudan ja Jerusalemin kuninkaaksi.
11 Zedekiah teh siangpahrang a tawk nah, kum 21 touh a pha. Jerusalem vah kum 11 touh a uk.
Yhden vuotinen kolmattakymmentä oli Zidkia tullessansa kuninkaaksi, ja hallitsi yksitoistakymmentä vuotta Jerusalemissa,
12 BAWIPA Cathut hmaitung kahawihoehe hno a sak teh, BAWIPA lawk ka dei e profet Jeremiah e hmalah kârahnoum ngai hoeh.
Ja teki pahaa Herran Jumalansa edessä ja ei nöyryyttänyt itsiänsä prophetan Jeremian edessä, joka puhui Herran suusta.
13 Cathut min lahoi lawk ka kam kung siangpahrang Nebukhadnezar taranlahoi taran a thaw. A lung a pata sak teh, Isarel BAWIPA Cathut koe lah, kamlang hoeh nahanlah a lungtang sak.
Hän luopui myös Nebukadnetsarista Babelin kuninkaasta, joka häntä Jumalan kautta vannottanut oli, ja tuli uppiniskaiseksi ja kovetti sydämensä, niin ettei hän ollenkaan tahtonut itsiänsä kääntää Herran Israelin Jumalan tykö.
14 Vaihmanaw pueng hoi, tamimayanaw pueng nihai, Cathut ka panuek hoeh naw ni a sak awh e patet e panuetkatho poung e hno hah a sak awh. Jerusalem kathoung sak e BAWIPA im hai a khin sak awh.
Ja kaikki pappein päämiehet ja kansa tekivät myös syntiä suuresti kaikkinaisten pakanain kauhistusten jälkeen, ja saastuttivat Herran huoneen, jonka hän oli pyhittänyt Jerusalemissa.
15 A na mintoenaw e BAWIPA Cathut ni kâhruetcuetnae poe hanelah amom a thaw teh, patounenaw hah ahnimouh koe a patoun. Bangkongtetpawiteh, tamimaya hoi a onae hmuen hai a pouk.
Ja Herra heidän isäinsä Jumala lähetti heidän tykönsä varhain ja usiasti sanansa saattajain kautta; sillä hän armahti kansansa ja majansa päälle.
16 Hateiteh, ahnimouh taranlahoi BAWIPA lungkhuek sak teh, a roum hoeh totouh Cathut e patounenaw hah a panuikhai awh teh, a lawk hah a dudam awh teh, a profet hah a dudam awh.
Mutta he pilkkasivat Jumalan lähetyssanoja, ja katsoivat hänen sanansa ylön, ja häpäisivät hänen prophetaitansa, siihenasti että Herran viha kasvoi hänen kansansa päälle, niin ettei heillä enää parannusta ollut.
17 Hatdawkvah, Khaldean siangpahrang hah ahnimouh koe a matheng sak teh, ahni ni thoundounnaw hah hmuen kathoung koe a thei. Thoundoun tangla hoi hnamthun e matawng totouh pahrennae tawn laipalah ahnimae kut dawk koung a poe.
Niin hän saatti heidän ylitsensä Kaldealaisten kuninkaan, ja hän antoi tappaa heidän nuorukaisensa miekalla heidän pyhänsä huoneessa, eikä armahtanut nuorukaisia eli neitseitä, taikka vanhoja eli ijällisiä isiä; kaikki antoi hän hänen käteensä.
18 Cathut im dawk kaawm e hlaamnaw pueng kathoung kalen hoi BAWIPA im dawk ta e hnopai pueng, siangpahrang hno pâtung e hoi kahrawikungnaw e hno pâtung e totouh, Babilon vah a ceikhai.
Ja kaikki Jumalan huoneen astiat, suuret ja pienet, ja Herran huoneen tavarat, kuninkaan ja hänen päämiestensä tavarat: ne kaikki vei hän pois Babeliin.
19 Cathut e im hai hmai a sawi awh teh, Jerusalem kalupnae hai koung a raphoe awh. Haw e im kalenpui hah hmai a sawi awh teh, haw e hlaam kahawihnawn kaawm e pueng hai, koung a raphoe awh.
Ja he polttivat Jumalan huoneen ja kukistivat Jerusalemin muurin, ja kaikki heidän koriat huoneensa poltettiin tulella, niin että kaikki heidän kalliit kalunsa hukutettiin.
20 Persia uknaeram ni a uk hoehnahlan totouh, ama hoi a capa san lah a coung roinae hmuen koe, tahloi dawk hoi ka hlout e hah Babilon lah a ceikhai awh teh,
Ja ne, jotka olivat miekalta päässeet, vietiin Babeliin; ja he olivat hänen ja hänen poikainsa orjat, siihenasti että Persian valtakunta hallitsi.
21 Isarel ram ni sabbath hnin a lunghawi hoehroukrak, Jeremiah pahni hno lahoi, BAWIPA e lawk akuep nahanelah doeh. Kum 70 kuepsaknae hnin dawkvah, tami kingdi lah onae tueng pueng dawk ram ni sabbath hah a ya han.
Että täytettäisiin Herran sana, puhuttu Jeremian suun kautta, ja siihenasti sai maa kyllä sabbatinsa; sillä koko hävityksen aikana oli lepo, siihenasti kuin seitsemänkymmentä ajastaikaa täytettiin.
22 Hat toteh, siangpahrang Sairus a bawi hoi Jeremiah e pahni hno lahoi BAWIPA lawk a kuep thai nahanelah, uknaeram pueng dawk pathang hane hoi thut hane hai BAWIPA ni Persia siangpahrang Sairus lungthin hah a tho sak.
Mutta ensimäisenä Persian kuninkaan Koreksen vuonna, (että täytettäisiin Herran sana, sanottu Jeremian suun kautta), herätti Herra Koreksen Persian kuninkaan hengen, että hän antoi kuuluttaa koko valtakunnassansa, niin myös kirjoitusten kautta, ja sanoi:
23 Persia siangpahrang Sairus ni hettelah a dei. Talai siangpahrang uknaeramnaw pueng teh, kalvan e BAWIPA Cathut ni na poe toe. Hahoi Judah ram dawk kaawm e Jerusalem vah im sak pouh hanelah kâ na poe. Amae taminaw pueng koe apimaw kaawm. BAWIPA Cathut hah ahni koe awm naseh, luen sak awh.
Näin sanoo Kores Persian kuningas: Herra taivaan Jumala on antanut minulle kaikki valtakunnat maalla, ja on käskenyt minun rakentaa hänellensä huoneen Jerusalemissa, joka on Juudassa. Kuka nyt on teidän seassansa kaikesta hänen kansastansa? Herra hänen Jumalansa olkoon hänen kanssansa, ja hän menköön sinne ylös!

< 2 Setouknae 36 >