2 Setouknae 24
1 Joash teh kum sari touh a pha navah, siangpahrang a tawk. Jerusalem vah kum 40 touh a bawi. A manu e min teh Beersheba tami Zibiah doeh.
Jooas oli seitsemän vuoden vanha tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa neljäkymmentä vuotta. Hänen äitinsä nimi oli Sibja, Beersebasta.
2 Vaihma Jehoiada a hring nah thung, Joash teh BAWIPA mithmu hnokahawi a sak.
Ja Jooas teki sitä, mikä on oikein Herran silmissä, niin kauan kuin pappi Joojada eli.
3 Jehoiada ni a yu kahni touh a la pouh teh, ca tongpanaw hoi napuinaw a sak.
Ja Joojada otti hänelle kaksi vaimoa, ja hänelle syntyi poikia ja tyttäriä.
4 Hathnukkhu BAWIPA im pathoup hanelah, Joash ni a kâcai.
Senjälkeen Jooas aikoi uudistaa Herran temppelin.
5 Vaihmanaw hoi Levihnaw a kaw teh, Judah ram e khonaw koe cet awh nateh, kum tangkuem Cathut im pathoup nahanelah, Isarelnaw koe tangka cawng awh. Karanglah tang kâroe awh, telah atipouh. Hatei, Levihnaw ni karanglah kâroe pouh hoeh.
Ja hän kutsui kokoon papit ja leeviläiset ja sanoi heille: "Menkää Juudan kaupunkeihin ja kootkaa kaikesta Israelista rahaa Jumalanne temppelin korjaamiseksi, vuodesta vuoteen, ja jouduttakaa tätä asiaa". Mutta leeviläiset eivät jouduttaneet sitä.
6 Hatdawkvah, siangpahrang ni vaihma bawi e Jehoiada a kaw teh ahni koe, bangkongmaw Levihnaw hah BAWIPA e san Mosi hoi Isarel rangpuinaw lawkpanuesaknae lukkareiim hanelah cawng e tamuk hah Judahnaw hoi Jerusalem e taminaw koe na dei pouh hoeh vaw.
Silloin kuningas kutsui luokseen ylimmäisen papin Joojadan ja sanoi hänelle: "Miksi et ole pitänyt huolta siitä, että leeviläiset toisivat Juudasta ja Jerusalemista Herran palvelijan Mooseksen määräämän Israelin seurakunnan veron lainmajaa varten?
7 Napui kathout Athaliah e capanaw ni, Cathut im koung a raphoe awh toe. Hahoi BAWIPA im dawk e hnopai pueng hai Baal koevah a poe awh toe, telah atipouh.
Sillä jumalaton Atalja ja hänen poikansa ovat murtautuneet Jumalan temppeliin; he ovat myös käyttäneet baaleja varten kaikki Herran temppelin pyhät lahjat."
8 Hatdawkvah, siangpahrang kâpoelawk patetlah thingkong buet touh a sak awh teh, BAWIPA im alawilah longkha teng a hruek awh.
Sitten tehtiin kuninkaan käskystä arkku, ja se asetettiin Herran temppelin portin ulkopuolelle.
9 Hahoi kahrawngum vah Cathut e san Mosi ni, Isarelnaw tamuk cawng hanelah a dei e hah, BAWIPA hanelah koung a thokhai nahan, Judah ram pueng hoi Jerusalem vah a pathang awh.
Ja Juudassa ja Jerusalemissa kuulutettiin, että vero, jonka Jumalan palvelija Mooses oli erämaassa määrännyt Israelille, oli tuotava Herralle.
10 Hat navah, ukkungnaw hoi taminaw pueng teh a lunghawi awh teh, tangka teh a thokhai awh. Koung a cawng awh hoehnahlan vah, thingkong dawk ka paphnawn lah a pâseng awh toe.
Kaikki päämiehet ja kaikki kansa toivat iloiten rahaa ja heittivät arkkuun, kunnes se täyttyi.
11 Levihnaw ni siangpahrang kabawmkungnaw koe thingkong a thokhai awh teh, tangka moikapap ao tie a panue awh torei teh, siangpahrang e ca kathutkungnaw hoi vaihma bawi kabawmkungnaw ni, thingkong dawk e tangka a la awh hnukkhu, thingkong teh amae hmuen koe bout a hruek awh. Hottelah hnintangkuem a sak awh teh, tangka moikapap a pâtung awh.
Aina kun leeviläiset toivat arkun kuninkaan asettamien tarkastusmiesten luo, huomattuaan, että siinä oli paljon rahaa, tulivat kuninkaan kirjuri ja ylimmäisen papin käskyläinen tyhjentämään arkun, ja sitten he kantoivat sen takaisin paikoilleen. Niin he tekivät päivä päivältä ja kokosivat paljon rahaa.
12 Hahoi siangpahrang Jehoiada ni BAWIPA e im dawk thaw katawkkungnaw kut dawk a poe awh. BAWIPA e im pathoup nahanelah, talung kadeinaw hoi kutsakkathoumnaw a hlai awh teh, BAWIPA e im pathoup nahanelah, sum hoi rahum kahlunthainaw hai a hlai awh.
Sitten kuningas ja Joojada antoivat sen niille, jotka teettivät työt Herran temppelissä, ja nämä palkkasivat kivenhakkaajia ja puuseppiä uudistamaan Herran temppeliä, niin myös rauta-ja vaskiseppiä korjaamaan Herran temppeliä.
13 Hottelah thaw katawkkungnaw ni thapatho lahoi na tawk awh dawkvah, Cathut im teh apasueke boiboe lah a pathoup awh teh a caksak awh.
Ja työnteettäjät toimivat niin, että työ edistyi heidän käsissään, ja he asettivat Jumalan temppelin entiselleen sen määrämittojen mukaan ja panivat sen kuntoon.
14 A cum awh torei teh kacawie tangkanaw pueng teh, siangpahrang hoi Jehoiada koe a thokhai awh. Hote tangka hoi BAWIPA e im dawk thaw tawk nahanelah, hnopai, thueng nahanelah hnopai hoi pacen, sui hoi ngun manang naw lah a sak awh. Hottelah Jehoiada a hringyung thung teh BAWIPA im dawk hmaisawi thuengnae pout laipalah pou a sak awh.
Ja kun he olivat päättäneet työnsä, veivät he rahan tähteet kuninkaalle ja Joojadalle; ja niillä teetettiin kaluja Herran temppeliin, jumalanpalvelus-ja uhraamiskaluja, kuppeja sekä kulta-ja hopeakaluja. Ja Herran temppelissä uhrattiin vakituisesti polttouhreja, niin kauan kuin Joojada eli.
15 Hatei Jehoiada teh a matawng poung toung dawkvah a due. A due navah a kum 130 touh a pha.
Mutta Joojada kävi vanhaksi ja sai elämästä kyllänsä, ja hän kuoli. Sadan kolmenkymmenen vuoden vanha hän oli kuollessaan.
16 Isarelnaw thung dawk Cathut hoi a im dawk hawinae a sak kecu dawk Devit khopui dawk siangpahrangnaw koe a pakawp awh.
Ja hänet haudattiin Daavidin kaupunkiin kuningasten joukkoon, sillä hän oli tehnyt sitä, mikä hyvää on, Israelille ja Jumalalle ja hänen temppelilleen.
17 Jehoiada a due hnukkhu, Judah kahrawikungnaw a tho awh teh, siangpahrang koe a tabo awh. Hahoi siangpahrang ni ahnimae lawk a tarawi pouh.
Mutta Joojadan kuoleman jälkeen tulivat Juudan päämiehet ja kumarsivat kuningasta; ja kuningas kuuli heitä.
18 Hottelah mintoenaw e Cathut im a hnamthun takhai awh teh, thingmeikaphawk hoi meikaphawk a bawk awh. Hahoi a yon awh dawkvah, Judahnaw hoi Jerusalem lathueng lungkhueknae a pha.
Ja he hylkäsivät Herran, isiensä Jumalan, temppelin ja palvelivat aseroita ja jumalankuvia. Niin viha kohtasi Juudaa ja Jerusalemia tämän heidän rikoksensa tähden.
19 Hatei, BAWIPA koe bout bankhai hanelah, profetnaw a patoun teh a yonae a panue sak ei, ngai awh hoeh.
Hän lähetti heidän keskuuteensa profeettoja palauttamaan heitä Herran tykö, ja nämä varoittivat heitä, mutta he eivät kuulleet.
20 Hahoi vaihma Jehoiada e capa Zekhariah koe Cathut e Muitha teh a pha. Ahni ni rangpuinaw koe a kangdue teh ahnimouh koe, Cathut ni hettelah a dei, bangkongmaw hawinae na hmu awh hoeh hanelah BAWIPA e kâpoelawknaw na tapoe awh. BAWIPA na pahnawt awh dawkvah, ahni ni hai nangmouh na pahnawt awh telah atipouh.
Niin Jumalan Henki täytti Sakarjan, pappi Joojadan pojan, ja hän astui kansan eteen ja sanoi heille: "Näin sanoo Jumala: Miksi te rikotte Herran käskyt omaksi onnettomuudeksenne? Koska te olette hyljänneet Herran, hylkää hänkin teidät."
21 Hatdawkvah, ahni a taran awh teh, siangpahrang ni kâpoe e patetlah BAWIPA im kalupnae thung talung hoi koung kadout lah a dei awh.
Mutta he tekivät salaliiton häntä vastaan ja kivittivät hänet kuoliaaksi kuninkaan käskystä Herran temppelin esipihalla.
22 Hottelah, siangpahrang Joash ni a na pa Jehoiada e lungpatawnae pouk laipalah, a capa a thei pouh. A due han toteh, BAWIPA ni a pouk vaiteh moi a pathung han doeh telah a ti.
Sillä kuningas Jooas ei muistanut rakkautta, jota hänen isänsä Joojada oli hänelle osoittanut, vaan tappoi Joojadan pojan. Ja tämä sanoi kuollessaan: "Herra nähköön ja kostakoon".
23 Hote kum abaw navah, Siria ransanaw ni a tuk awh. Judah ram hoi Jerusalem a kâen awh teh, kahrawikungnaw pueng koung a thei awh teh, Damaskas siangpahrang koevah, lawphno pueng koung a patawn awh.
Vuoden vaihteessa kävi aramilaisten sotajoukko Jooaan kimppuun, ja he tunkeutuivat Juudaan ja Jerusalemiin asti ja tuhosivat kansasta kaikki kansan päämiehet. Ja kaiken saaliinsa he lähettivät Damaskon kuninkaalle.
24 Judahnaw ni mintoenaw e BAWIPA Cathut a pahnawt kecu dawk tami moiapap eiteh, kayounca e Siria ransanaw e kut dawk BAWIPA ni a poe teh, Sirianaw ni Joash koe runae a pha sak.
Sillä vaikka aramilaisten sotajoukko tuli vähälukuisena, antoi Herra näiden käsiin hyvin suuren sotajoukon, koska he olivat hyljänneet Herran, isiensä Jumalan. Ja niin nämä panivat toimeen rangaistustuomion Jooaalle.
25 Hahoi puenghoi a pataw lahunnah a ban takhai hnukkhu, amamouh letlang ni vaihma Jehoiada e thipaling kecu dawk a sannaw ni a kâcoun awh teh, ikhun dawk a i lahun nah a thei awh. Hatdawkvah, ahni teh a due. Devit khopui dawk a pakawp awh. Hatei, siangpahrangnaw e phuen koe pakawm awh hoeh.
Kun he sitten lähtivät häntä ahdistamasta-ja hän jäi heidän lähtiessään hyvin sairaaksi-tekivät hänen palvelijansa salaliiton häntä vastaan pappi Joojadan pojan murhan tähden ja tappoivat hänet hänen vuoteeseensa; ja niin hän kuoli. Ja hänet haudattiin Daavidin kaupunkiin; kuitenkaan ei häntä haudattu kuningasten hautoihin.
26 Ahni ka thet e tami teh Ammon napui Shimeath capa Zabad hoi Moab napui Shimrith capa Jehozabad doeh.
Ne, jotka tekivät salaliiton häntä vastaan, olivat Saabad, ammonilaisen vaimon Simeatin poika, ja Joosabad, mooabilaisen vaimon Simritin poika.
27 Hottelah a capanaw e kong hoi amae kong dei e naw hoi Cathut im kahawicalah bout pathoupnae kong naw teh, khenhaw! siangpahrangnaw e kong caisaknae cauk dawk thut lah ao nahoehmaw. Hahoi, a yueng lah a capa Amaziah ni a bawi.
Hänen pojistaan, monista häntä vastaan lausutuista ennustuksista ja Jumalan temppelin uudestaanrakentamisesta, katso, niistä on kirjoitettu Kuningasten kirjan selityskirjaan. Ja hänen poikansa Amasja tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.
