1 Siangpahrang 1
1 Siangpahrang Devit teh a matawng poung toe, hni a kâkhu hai a phubet hoeh toe.
Ja kuin kuningas David oli vanhentunut ja ijälliseksi joutunut, ei hän voinut itsiänsä lämmittää, ehkä hän vaatteilla peitettiin.
2 Hatdawkvah, a sannunaw ni ahni koevah, siangpahrang bawipa nang hanelah tanglakacuem buet touh ka tawng awh vai. Siangpahrang e a teng ao vaiteh, khenyawn naseh. Siangpahrang bawipa a phubet thai nahanelah a lungtabue dawk i sak han telah ati awh.
Niin sanoivat hänen palveliansa hänelle: anna heidän etsiä herralleni kuninkaalle piika, joka neitsy on, joka seisois kuninkaan edessä, ja korjaisi häntä ja makais hänen sylissänsä, ja lämmittäis herraani, kuningasta.
3 Hahoi, Isarel ram pueng dawk tangla a meikahawi a tawng awh teh, Shunam tami Abishag a hmu awh teh, siangpahrang koevah a thokhai awh.
Ja he etsivät ihanan piian kaikista Israelin rajoista; ja he löysivät Abisagin Sunemista, ja veivät hänet kuninkaan tykö.
4 Hote tangla teh a meihawipoung teh siangpahrang hah kahawicalah a khetyawt teh, a thawnaw a tawk pouh. Hatei, siangpahrang ni ipkhai hoeh.
Ja se oli sangen ihanainen piika, ja hän korjasi kuningasta ja palveli häntä, vaan ei kuningas tuntenut häntä.
5 Hatnavah, Haggith capa Adonijah ni a mahoima a kârasang teh siangpahrang ka tawk han telah rangleng hoi marangransanaw hoi tami 50 touh a hmalah yawng sak hanelah a kâcai.
Mutta Adonia Haggitin poika korotti itsensä ja sanoi: minä tahdon olla kuningas; ja rakensi itsellensä vaunut ja hevosmiehiä, ja viisikymmentä miestä juoksemaan edellänsä.
6 A na pa ni nâtuek hai bangkongmaw het patet lae hno na sak telah yue boihoeh. Ahni teh a meikahawi poung e tami lah ao teh, a manu ni Absalom hnukkhu, a khe e doeh.
Ja hänen isänsä ei tahtonut tehdä häntä surulliseksi eläissänsä, että hän olis sanonut: kuinkas niin teet? Ja hän oli myös sangen ihanainen; ja oli hänen synnyttänyt Absalomin jälkeen.
7 Zeruiah capa Joab hoi vaihma Abiathar hah lawk a kâpankhai teh, ahnimouh roi hai Adonijah koelah a kambawng roi.
Ja hän puhui Joabin ZeruJan pojan kanssa ja papin Abjatarin kanssa; ja he auttivat Adoniaa.
8 Hatei, vaihma Zadok hoi Jehoiada capa Benaiah hoi, profet Nathan, Shimei, Rei hoi Devit koe e athakaawme taminaw teh, Adonijah koelah kambawng awh van hoeh.
Mutta Zadok pappi, ja BenaJa Jojadan poika, ja Natan propheta, ja Simei, ja Rei, ja Davidin sankarit ei olleet Adonian kanssa.
9 Hahoi Adonijah ni tu hoi maitotan kathâw poung e hah Zoheleth lungsong koevah a thei. Hothateh, Enrogel teng vah kaawm e doeh. Siangpahrang capa, hmaunawnghanaw abuemlahoi Judah ram e siangpahrang e sannaw abuemlah a kaw.
Ja kuin Adonia uhrasi lampaita ja härkiä ja myös syötettyä karjaa Soheletin kiven tykönä, joka on läsnä Rogelin kaivoa, kutsui hän kaikki veljensä, kuninkaan pojat, ja kaikki Juudan miehet kuninkaan palveliat.
10 Hatei, profet Nathan hoi athakaawme taminaw hoi a nawngha Solomon teh coun van hoeh.
Mutta Natan prophetaa, ja Benajaa ja sankareita, ja veljeänsä Salomoa hän ei kutsunut.
11 Hatnavah, Nathan ni Solomon e manu Bathsheba koevah, siangpahrang capa Adonijah hah maimae bawipa Devit ni panuek laipalah siangpahrang lah a kârasang toe tie hah na panuek hoeh maw.
Niin puhui Natan BatSeballe Salomon äidille, sanoen: etkös ole kuullut Adoniaa Haggitin poikaa tulleeksi kuninkaaksi? ja herramme David ei siitä mitään tiedä;
12 Tho nateh, na hringnae hoi na capa Solomon e hringnae rungngang thai nahanelah, ratoumnae lahoi pouknae na poe vai.
Niin tule nyt, minä annan sinulle neuvoa, ettäs vapahtaisit sielus ja poikas Salomon sielun.
13 Siangpahrang Devit koevah karanglah kâen nateh, ahni koevah oe siangpahrang ka bawipa, na sannu koevah na capa Solomon heh kai hnuk vah siangpahrang lah ao roeroe han, ahni teh kaie bawitungkhung dawk a tahung han telah lawk na kam toe nahoehmaw. Bangkongmaw Adonijah ni siangpahrang khuet a tawk han vaw telah dei pouh.
Mene ja käy kuningas Davidin tykö, ja sano hänelle: herrani kuningas, etkös ole vannonut ja sanonut piialles: sinun poikas Salomo pitää oleman kuningas minun jälkeeni ja istuman minun istuimellani? Miksi siis Adonia on kuninkaaksi tullut?
14 Khenhaw! siangpahrang hoi na kâpatawn roi lahun nah kai hai ka tho van vaiteh, na dei e dawk na kabawp van han telah atipouh.
Katso, sinun vielä siellä puhuissas kuninkaan kanssa, tulen minä myös perässäs ja täytän puhees.
15 Hahoi teh, Bathsheba teh siangpahrang e imthung a kâen. Siangpahrang teh a matawng poung toung dawkvah, Shunam tami Abishag ni thaw a tawk pouh.
Ja BatSeba meni kamariin kuninkaan tykö, ja kuningas oli juuri vanha; ja Abisag Sunemista palveli Kuningasta.
16 Bathsheba ni siangpahrang koe tabo laihoi kut a man teh, siangpahrang ni bangmaw na panki telah atipouh.
Ja BatSeba nöyryytti itsensä ja kumarsi kuningasta. Kuningas sanoi: mitäs tahdot?
17 Hahoi ahni ni ka bawipa, na BAWIPA Cathut min lahoi na sannu koe, na capa Solomon heh kai hnuk vah siangpahrang lah ao mingming vaiteh, ahni ni ka bawitungkhung dawk a tahung han telah lawk na kam.
Hän sanoi hänelle: herrani, sinä vannoit piialles Herran sinun Jumalas kautta: sinun poikas Salomo pitää oleman kuningas minun jälkeeni ja istuman minun istuimellani?
18 Khenhaw! atuvah, Adonijah teh, siangpahrang lah ao toe. Siangpahrang ka bawipa nang ni hote kongnaw hah na panuek hoeh.
Mutta nyt, katso, Adonia on tullut kuninkaaksi, ja herrani kuningas, et sinä siitä mitään tiedä.
19 Kathâw e maitotan, saringnaw hoi tunaw a thei awh teh, siangpahrang capanaw abuemlah, vaihma Abiathar hoi ransanaw kaukkung Joab hah a coun awh. Hatei, na san Solomon teh coun awh hoeh.
Hän on uhrannut härkiä ja syötettyä karjaa, ja monta lammasta, ja on kutsunut kaikki kuninkaan pojat, ja papin AbJatarin, ja Joabin sodanpäämiehen; mutta palveliaas Salomoa ei hän kutsunut.
20 Oe siangpahrang ka bawipa atuvah, Isarelnaw ni siangpahrang ka bawipa e bawitungkhung dawk, ahni hnukkhu apimaw ka tahung han tie na dei hane ring laihoi sut a pawp awh.
Mutta sinä, Herrani kuningas, koko Israelin silmät katsovat sinun päälles, ettäs ilmoittaisit heidän edessänsä, kuka on istuva herrani kuninkaan istuimella hänen jälkeensä.
21 Nahoeh pawiteh, hettelah han doeh. Siangpahrang ka bawipa heh mintoenaw koe a kâhat van toteh, kai hoi ka capa Solomon teh hnoun e lah doeh kaawm roi titoe telah atipouh.
Muutoin tapahtuu, kuin herrani kuningas isäinsä kanssa nukkunut on, niin täytyy minun ja poikani Salomon vialliset olla.
22 Khenhaw! hottelah siangpahrang koe a dei pouh lahun nah, profet Nathan hai a kâen van
Ja katso, vielä hänen puhuissansa kuninkaan kanssa, tuli Natan propheta.
23 Khenhaw! profet Nathan a tho telah siangpahrang koe a dei pouh awh. Siangpahrang koe a pha toteh, siangpahrang e hmalah a minhmai talai dawk rekkâbet lahoi a tabo.
Ja he ilmoittivat kuninkaalle sanoen: katso, Natan propheta on täällä. Ja kuin hän tuli sisälle kuninkaan eteen, lankesi hän maahan kasvoillensa kuninkaan eteen.
24 Hahoi Nathan ni Oe siangpahrang ka bawipa, kai hnuk vah Adonijah heh siangpahrang lah ao vaiteh, kaie bawitungkhung dawk a tahung han telah na dei boimaw.
Ja Natan sanoi: herrani kuningas, sanoitkos: Adonia pitää oleman kuningas minun jälkeeni ja istuman minun istuimellani?
25 Sahnin vah a ceicathuk teh, kathâw e saring, maitotan hoi, tu naw hah a thei awh teh, siangpahrang capanaw hoi ransa kaukkungnaw hoi vaihma Abiathar tinaw hah a coun, reirei a canei awh teh, siangpahrang Adonijah na hring saw naseh telah atipouh awh.
Sillä hän on tänäpänä mennyt ja uhrannut härkiä, ja syötettyjä karjaa, ja monta lammasta, ja on kutsunut kaikki kuninkaan pojat ja sodanpäämiehet, niin myös papin AbJatarin, ja katso, he syövät ja juovat hänen edessänsä, ja sanovat: onneksi kuninkaalle Adonialle!
26 Hateiteh, na san kai hoi vaihma Zadok hoi Jehoiada capa Benaiah hoi na san Solomon kaimanaw teh na coun van awh hoeh.
Mutta minua sinun palveliaas, ja pappia Zadokia, ja BenaJaa Jojadan poikaa, ja palveliaas Salomoa ei ole hän kutsunut.
27 Hote hnonaw heh siangpahrang ka bawipa ni kâ na poe dawk, sak e na pawiteh, siangpahrang ka bawipa ni a hnuk vah bawitungkhung dawk ka tahung hane hah apimaw tie na sannaw koe na la dei hoeh e han namaw, telah atipouh.
Onko se niin herraltani kuninkaalta käsketty, ja et sinä ole sitä asiata antanut tietää palvelialles, kuka herrani kuninkaan istuimella hänen jälkeensä on istuva?
28 Hahoi siangpahrang Devit ni a pathang e teh, Bathsheba hah na kaw pouh haw atipouh e patetlah siangpahrang teng vah a tho teh a hmalah a kangdue.
Kuningas David vastasi ja sanoi: kutsukaat minulle BatSeba. Ja hän tuli kuninkaan eteen ja seisoi kuninkaan edessä.
29 Siangpahrang ni lawk a kam teh rucatnae pueng thung dawk hoi ka hringnae ka ratang e Bawipa Cathut a hring e patetlah,
Ja kuningas vannoi ja sanoi: niin totta kuin Herra elää, joka minun sieluni on päästänyt kaikkinaisesta ahdistuksesta;
30 nang koevah Isarel BAWIPA Cathut min lahoi na capa Solomon heh kai hnuk vah siangpahrang lah ao roeroe han. Kaie yueng lah ka bawitungkhung dawk a tahung han telah lawk a kam tangcoung e patetlah sahnin ka sak roeroe han telah a ti.
Niinkuin minä sinulle Herran Israelin Jumalan edessä vannonut olen ja sanonut: Salomo sinun poikas pitää oleman kuningas minun jälkeeni, ja hän pitää istuman minun istuimellani minun edestäni; niin minä teen tänäpänä.
31 Bathsheba ni minhmai talai rekkâbet lah a tabo laihoi siangpahrang e a kut a kuet teh, ka bawipa siangpahrang Devit teh a yungyoe pou hring lawiseh, telah a ti.
Niin BatSeba lankesi kasvoillensa maahan ja kumarsi kuningasta, sanoen: onneksi herralleni kuningas Davidille ijankaikkisesti!
32 Siangpahrang Devit ni vaihma Zadok hoi profet Nathan, Jehoiada capa Benaiah tinaw hah na kaw pouh awh haw ati teh, ahnimouh ni a hmalah a kâen awh.
Ja kuningas David sanoi: kutsukaat Zadok pappi, Natan propheta ja BenaJa Jojadan poika. Ja he tulivat kuninkaan eteen.
33 Siangpahrang ni ahnimouh koe vah, na bawipa e sannaw hrawi awh nateh, ka capa Solomon hah kaie la dawk kâcui sak nateh, Gihon lah cetkhai awh.
Ja kuningas sanoi heille: ottakaat kanssanne teidän herranne palveliat, ja asettakaat poikani Salomo minun muulini päälle, ja viekäät häntä Gihoniin,
34 Vaihma Zadok hoi profet Nathan ni hote hmuen koe Isarel siangpahrang lah satui awi naseh. Mongka ueng awh nateh, siangpahrang Solomon hring saw na seh telah a hram awh han.
Ja Zadok pappi ja Natan propheta voidelkaan hänen Israelin kuninkaaksi. Ja soittakaat basunalla ja sanokaat: onneksi kuninkaalle Salomolle!
35 Ahnie hnuk na kâbang awh vaiteh, ka bawitungkhung dawk na tahung vaiteh, kaie yueng lah siangpahrang lah ao han. Bangkongtetpawiteh, Isarel hoi Judah kaukkung lah ka hruek toe telah a ti.
Ja menkäät ylös hänen perässänsä, että hän tulis ja istuis minun istuimellani, ja olis kuningas minun edestäni: ja minä käsken hänen olla Israelin ja Juudan päämiehenä.
36 Jehoiada capa Benaiah ni siangpahrang koevah, Amen siangpahrang ka bawipa, Bawipa Jehovah ni, hnâbawtkhai naseh.
Niin vastasi BenaJa Jojadan poika kuninkaalle ja sanoi: Amen! Sanokaan myös niin Herra, herrani kuninkaan Jumala!
37 Siangpahrang ka bawipa koevah Jehovah ao van e patetlah, Solomon koehai awmkhai naseh. Ka bawipa siangpahrang Devit e bawitungkhung hlak hai ka bawipa e bawitungkhung teh hoe len naseh telah a ti.
Niinkuin Herra on ollut herrani kuninkaan kanssa, niin olkoon hän myös Salomon kanssa, ja tehköön hänen istuimensa suuremmaksi herrani, kuningas Davidin, istuinta.
38 Hahoi teh, vaihma Zadok hoi profet Nathah hoi Jehoiada capa Benaiah capa, Kereth taminaw hoi Peleth taminaw a cei awh teh, Solomon teh Devit e la a kâcui sak awh teh, Gihon lah a ceikhai awh.
Ja pappi Zadok, ja Natan propheta ja BenaJa Jojadan poika ja Kreti ja Pleti menivät alas, ja asettivat Salomon kuningas Davidin muulin päälle ja veivät hänen Gihoniin.
39 Hahoi vaihma Zadok ni, lukkareiim thung hoi satui tanae ki hah a la teh, Solomon hah a awi. Hahoi mongka a ueng awh teh, taminaw pueng ni siangpahrang Solomon teh hring saw naseh telah a hram awh.
ja pappi Zadok otti öljysarven majasta ja voiteli Salomon, ja he soittivat basunalla, ja kaikki kansa sanoi: onneksi kuningas Salomolle!
40 Taminaw ni a hnukkâbang awh. Vovit a ueng awh teh talai meimei kâbawng lah lunghawi poung laihoi a hramki awh.
Ja kaikki kansa meni ylös hänen jälkeensä, ja kansa soitti huilulla, ja he olivat sangen suuresti iloissansa, että maa vapisi heidän äänestänsä.
41 Hahoi teh, Adonijah hoi a sannaw ahni koe kaawm e taminaw pueng ni, rawca he a ca awh hnukkhu, hote pawlawknaw a thai awh. Joab ni mongka lawk a thai toteh, kho thung kamthang e pawlawknaw teh bang namaw telah a ti.
Ja Adonia ja kaikki kutsutut, jotka hänen kanssansa olivat, kuulivat sen, ja he olivat jo atrioineet; ja kuin Joab kuuli basunan äänen, sanoi hän: mitä se meteli ja töminä tietää kaupungissa?
42 Hottelah a dei lahun nah, vaihma Abiathar capa Jonathan a tho teh, Adonijah ni tho haw, nang teh tamikahawi lah na o e patetlah kamthang kahawi e na thokhai han doeh telah atipouh.
Ja kuin hän vielä puhui, katso, niin tuli Jonatan papin AbJatarin poika. Ja Adonia sanoi: tule, sillä sinä olet luja mies ja tuot hyviä sanomia.
43 Jonathan ni Adonijah koevah, ka thokhai hoeh bawipa, siangpahrang Devit ni Solomon teh siangpahrang lah a ta toe.
Jonatan vastasi ja sanoi Adonialle: totisesti, herramme kuningas David on tehnyt Salomon kuninkaaksi.
44 Ahni koe vah vaihma Zadok, profet Nathan, Jehoiada capa Bennaiah, Kereth taminaw hoi Peleth taminaw hah siangpahrang ni a patoun.
Ja kuningas on lähettänyt hänen kanssansa papin Zadokin, ja prophetan Natanin, ja BenaJan Jojadan pojan, ja Kretit ja Pletit: he ovat hänen istuttaneet kuninkaan muulin päälle.
45 Vaihma Zadok hoi profet Nathan ni, Gihon vah siangpahrang hanlah satui a awi roi, hatei, hmuen koehoi lunghawi laihoi a takhang awh teh, hote kamthang dawk khopui thung ruengruengti awh. Hothateh, na thai awh e kamthang doeh.
Ja Zadok pappi ja Natan propheta ovat voidelleet hänen kuninkaaksi Gihonissa, ja he ovat sieltä menneet ylös iloissansa, niin että kaupunki tömisi. Se oli se meteli, kuin te kuulitte.
46 Solomon teh bawitungkhung dawk a tahung.
Vielä sitte istuu Salomo valtakunnan istuimella.
47 Siangpahrang e a sannaw ni na Cathut ni nange min hlak Solomon e min teh, tawmrasang naseh. Na bawitungkhung hlak a bawitungkhung teh len sak na seh telah ka bawipa Devit hah lunghawikhai hanlah a tho awh. Hahoi siangpahrang teh ikhun dawk a tabo.
Ja kuninkaan palveliat ovat myös menneet siunaamaan herraamme kuningas Davidia, sanoen: antakoon sinun Jumalas Salomolle paremman nimen kuin sinun nimes on, ja tehköön hänen istuimensa suuremmaksi kuin sinun istuimes on! Ja kuningas rukoili vuoteessansa.
48 Siangpahrang ni hai hettelah a dei. Bawipa Isarelnaw e Cathut, sahnin ka bawitungkhung dawk ka tahung hane na kapoekung teh pholen e lah awm naseh. Ka mit roeroe ni a hmu telah a ti.
On myös kuningas näin sanonut: kiitetty olkoon Herra Israelin Jumala, joka tänäpänä on antanut vielä istuvan minun istuimellani, että minun silmäni sen nähneet ovat!
49 Hahoi teh Adonijah ni a hrawi e pueng ni, a taki awh, a thaw awh teh amamae lam dawk lengkaleng a cei awh.
Niin hämmästyivät ja nousivat kaikki jotka Adonia kutsunut oli, ja menivät itsekukin tiellensä.
50 Adonijah ni Solomon hah a taki. A thaw teh a cei teh thuengnae khoungroe ki hah a kuet.
Vaan Adonia pelkäsi Salomoa, nousi ja meni ja tarttui alttarin sarviin.
51 Hahoi khenhaw! Adonijah ni siangpahrang Solomon a taki teh, siangpahrang Solomon ni a san heh a thei hoeh hanelah kai koe lawk kam naseh telah thuengnae khoungroe ki a kuet telah Solomon koe a dei pouh awh.
Ja se ilmoitettiin Salomolle, sanoen: katso, Adonia pelkää kuningas Salomoa, ja katso, hän tarttui alttarin sarviin ja sanoi: vannokaan kuningas Salomo minulle tänäpänä, ettei hän lyö palveliaansa kuoliaaksi miekalla.
52 Yuemkamcu lah onae kamnuek pawiteh, a sam buet touh boehai talai dawk bawt mahoeh. Hatei, yonnae a tawn tie ka thai pawiteh a due han telah a ti.
Salomo sanoi: jos hän tahtoo olla toimellinen mies, niin ei pidä yksikään karva hänestä lankeeman maan päälle; mutta jos jotain pahuutta hänessä löydetään, niin hänen pitää kuoleman.
53 Hahoi siangpahrang Solomon ni tami a patoun teh thuengnae khoungroe koehoi a hrawi. Hahoi a cei teh, siangpahrang Solomon hah kut a man. Solomon ni ahni koevah, nama im ban leih atipouh.
Ja kuningas Salomo lähetti ja tuotti hänen alas alttarilta, ja kuin hän tuli, rukoili hän kuningas Salomoa; mutta Salomo sanoi hänelle: mene huoneeses.
