Zechariah 4
1 Hijou chun kakihoupi Vantil chu ahung kile kitin a-ihmu bangin eihin sukhangin ahi.
Ja enkeli, joka minun kanssani puhui, tuli jälleen ja herätti minun, niinkuin joku unestansa herätettäisiin.
2 Tuahi ipi namum tin eidong in ahi, keiman ka donbut nin, sanna ngenna kisem thaomei tunna achunga thaotwi khonkhat akitun kamui kati. Hiche khon vella chun thaomei sagi aum in khat cheh chun avahna patjang khat neicheh ahom sagi aummin ahi.
Ja sanoi minulle: mitäs näet? Mutta minä sanoin: minä näen, ja katso, kynttiläjalka seisoi kokonansa kullasta, ja malja sen pään päällä, ja seitsemän lamppua oli hänessä, ja seitsemän kauhaa kussakin lampussa, jotka olivat sen pään päällä.
3 Chuleh keiman hiche khon langte achun Olive thing ni kamun ahi.
Oli myös sen tykönä kaksi öljypuuta: yksi maljan oikialla puolella ja toinen vasemmalla.
4 Hijou chun keiman Vantil chu ka dong in Pakai hiche hohi ipi tina ham? katin ahileh,
Ja minä vastasin ja sanoin sille enkelille, joka minun kanssani puhui, sanoen: minun herrani, mikä se on?
5 Vantil chun na hetlou ham tin eidong in ahileh keiman ka hepoi ka Pakai katin ahi.
Ja enkeli, joka minun kanssani puhui, vastasi ja sanoi minulle: etkös tiedä, mikä se on? Mutta minä sanoin: en, minun herrani.
6 Hijou chun aman ei seipeh in, “Hiche hi Pakaiyin Zerubbabel komma asei chu ahi, hunamma natoh naleh thahat vanga hilou ding amavang keima Lhagao vanga hiding ahibouve, tin thaneipen Pakaiyin aseijin ahi.
Ja hän vastasi ja puhui minulle, sanoen: se on Herran sana Serubbabelista, joka sanoo: ei se pidä tapahtuman sotaväellä eikä voimalla, vaan minun hengelläni, sanoo Herra Zebaot.
7 Imachan nang jou lou ding, mol sangpen jeng in jong Zerubbabel lampi chu asuh tang jou lou ding ama masanga chu phaicham sohjeng ding ahi. Zerubbabel hin houin semphatna a achaina song asettoh phattengleh, mipihon Pathen in phattheiboh hen, Pathen in phattheiboh hen!” tia asapdiu ahi.
Kuka sinä olet, suuri vuori? jonka kuitenkin täytyy Serubbabelin edessä tasaiseksi kedoksi tulla; ja hänen pitää ensimäisen kiven laskeman, ja pitää huutaman: armo, armo olkoon hänelle!
8 Hijeh chun Pakaija kon nin thupeh chomkhat ahung lhung kit-in,
Ja Herran sana tapahtui minulle ja sanoi:
9 Zerubbabal hi Hou-in aleibul ana tungdoh a chu ahin, aman asahchai ding ahi. Hiteng chuleh hatchungnung Pakai chun eihin sol ahi ti na het diu ahi.
Serubbabelin kädet ovat tämän huoneen perustaneet, hänen kätensä pitää myös sen päättämän, tietääkses, että Herra on minun lähettänyt teidän tykönne.
10 Natoh ahina ding banga amachal lou jeh in alungthoi’un ahi, ahinla Zerubbabel hin houin asah chu atoh jom amuteng uleh kipah tauvinte. Thaomei sagi kiti hin Pakai mit-in vannoi leiset pumpi akholsoh vetsahna ahi.
Sillä kuka on se, joka nämät halvat päivät katsoo ylön? jossa kuitenkin pitää iloittaman, ja nähtämän muurin luoti Serubbabelin kädessä, ja ne seitsemän Herran silmää, jotka katselevat kaikkea maata.
11 Hijou chun keiman vantil chu ka dong in, hiche thaomei khom pang tenia Olive thingphung nihi ipi tina hintem,
Ja minä vastasin ja sanoin hänelle: mitä nämät kaksi öljypuuta, jotka ovat oikialla ja vasemmalla puolella kynttilänjalkaa?
12 Thaotwi kisun lhah naji sana luong teni komma Olive thingbah teni khun ipi asatsat hin tem? kati.
Ja minä vastasin toisen kerran ja sanoin hänelle: mitä nämät kaksi öljypuun oksaa, jotka ovat kahden kultaisen piipun keskellä, joista kultainen öljy vuotaa?
13 Aman eidong in na hetlou ham eiti. Keiman ka donbut in ka hepoi Pakai kati.
Ja hän sanoi minulle: etkös tiedä, mitä nämät ovat? Ja minä sanoin; en, minun herrani.
14 Hichun aman, “Hiche hin thao kinusa leiset pumpi Pakai laltouna komma ding jing van mi teni chu avetsah ahi”ati.
Ja hän sanoi: ne ovat kaksi öljypuuta täynnä öljyä, jotka aina seisovat kaiken maan Herran tykönä.
