< Zechariah 11 >
1 Vo Lebanon nakot jouse honglen in chuleh na Cedar thing jouse mei kahlhahsah tan,
Avaa, Libanon, porttis, että tuli sinun sedripuus polttais.
2 Vo chahthingho, Cedar thing alhuhgam jeh in kapmin ajeh chu thing thupitah tahho alhu gam tauve. Kap uvin Bashan gangpi phungho ajeh chu gammang thingphung bitchah ho akisa tlha gam tai.
Ulvokaat, te hongat, sillä sedripuut ovat langenneet, ja ylimmäiset ovat hävitetyt. Ulvokaat, te Basanin tammet; sillä vahva metsä on hakattu pois.
3 Kelngoi chingho kale penkhu ngaijun, ajehchu agam phalai chengseu akisumang gamtai. Keipinou ho ham ngaijun, ajehchu Jordan phaicham thing jouse agam hel tai.
Paimenet kuullaan ulvovan, sillä heidän väkevänsä ovat hävitetyt; jalopeurain penikkain kiljumus kuullaan, sillä Jordanin ylpeys on hävitetty.
4 Pakai Pathen in hitin aseije: “cheuvin, thadinga kigong gancha hokhu gaching tan.
Näin sanoo Herra minun Jumalani: kaitse teuraslampaita;
5 Achohon khohsahlou hellin kelngoite athat gamtauve. Ajoh hochun Pathen thangvah in umhen, ajeh chu keihi ka haotave kelngoiching ho jeng in jong khotona anei pouve.
Sillä heidän omistajansa teurastavat niitä, ja ei luule siitä syntiä olevan; myyvät niitä, ja sanovat: kiitetty olkoon Herra, että minä olen rikastunut; ja ei heidän paimenensa heitä säästä.
6 Hitobanga chu kenjong agamsunga chengho chunga khotona kaneilouding ahi tin Pakaiyin aseije. Ahinla keiman amahochu aheng akomteu le alengteu khutna kapehdoh ding, amahon agam uchu asuhgam diu, ahinla keiman kahuhdoh loudiu ahi.
Sentähden en minä tahdo enää säästää maan asuvaisia, sanoo Herra; ja katso, minä jätän ihmisen jokaisen kumppaninsa käsiin, ja heitä kuninkainsa käsiin, että he maan musertaisivat, enkä tahdo heitä auttaa heidän käsistänsä.
7 Chuteng keiman thadinga kigong suhgentheija um ganchaho chu ka vesuijin ahi. Hijouchun kelngoi chingho mol chu ni kachoijin, khatchu ngailutna ahin, khatchu kipumkhatna ahi.
Ja minä kaitsen teuraslampaita, raadollisten lammasten tähden. Ja minä otin minulleni kaksi sauvaa: yhden minä kutsuin suloiseksi, mutta toisen sitovaiseksi, ja kaitsin lampaita.
8 Keiman kelngoi ching miphalou thumchu lhakhat sung in ka sumang in ahi. Keima hiche kelngoi chinhi ka chim tan chuleh amaho jong achim tauvin ahi.
Ja minä hukutin kolme paimenta yhtenä kuukautena; sillä en minä voinut heitä kärsiä, eikä he minuakaan kärsineet.
9 Hijeh chun keiman kasei jin, keima nangho kelngoiching hita ponge, na thiule thitauvin, min nathau jongleh nathat tauvinte chule ahing nalai hochu khat le khat kithat to jing un katin ahi.
Ja minä sanoin: en minä tahdo teitä kaita; joka kuolee, se kuolkaan, joka nääntyy, se nääntyköön, ja jääneet syököön toinen toisensa lihan.
10 Hichun Keiman ngailut kiti ka mol pachu kalan bohni kason hichun keiman chitin namtoh kinoptona kana sem chu kasuhbei ahitai ti vetsahna a kabol ahi.
Ja minä otin suloisen sauvani ja särjin sen, rikkoakseni minun liittoni, jonka minä kaikille kansoille tehnyt olin.
11 Hichu amaho toh kikinoptona achaina ahitai. Gancha hon lengvai hochun keima eive uvin, hichehi Pakaiyin anatoh a thu asei ahitai etiuve.
Ja se rikottiin sinä päivänä; ja raadolliset lampaat, jotka minun kanssani pitivät, tunsivat siitä, että se Herran sana oli.
12 Hichun keiman akom uva kaseijin, na deijun nalung lhaina’u ahileh kathaman neipeuvin nalungu ahilouleh haijun kati. Hichun amahon katahman ding in dangka somthum eipeuve.
Ja minä myös sanoin heille: jos teille niin kelpaa, niin tuokaat tänne niin paljon kuin minä maksan; jollei, niin sallikaat olla; ja he punnitsivat niin paljon kuin minä maksoin, kolmekymmentä hopiapenninkiä.
13 Pakaiyin kakom ah hitin aseije. Hiche sum thupitah keima mankham bep dinga eikipe chu Pakai houin sum kholna-a chun lehluttan eiti. Hichun keiman jong dangka somthum chu kalan Pakai houin sumkholna munna chun kalehluttan ahi.
Niin sanoi Herra minulle: heitä se pois, annettavaksi savenvalajalle; sitä suurta hintaa, johon minä heiltä arvattu olen! Ja minä oltin ne kolmekymmentä hopiapenninkiä ja heitin Herran huoneeseen, annettavaksi savenvalajalle.
14 Chujouvin kamol khatpa kipumkhatna chu kalan bohni kason Judah leh Israel kipumkhatna chu akehtai ti kavetsahna ahitai.
Ja minä särjin minun toisen sitovaisen sauvani, rikkoakseni veljeyden Juudan ja Israelin vaiheella.
15 Hichun Pakaiyin ka komma hitin aseije: “chenlang kelngoi ching phachom lou pan mun khu galo tan eiti.
Ja Herra sanoi minulle: ota vielä itselles hullun paimenen aseet.
16 Hiche hin avetsah chu keiman hiche nammite hi akelngoi teu athi amang umjongleh khohsahlou anousenho jong ka simlou adamlou jong jen nom lou adamthei hojong vah nomlou kelngoi ching phachomlou khat kapeh diu ahi” ati. Chuche tai louvin jong hiche kelngoi chingpa chun akelngoi thaopen pen hochu atin teni kikah geija abottel a anehjeng ding ahi.
Sillä katso, minä herätän paimenen maassa, joka ei etsi nääntyvää, ei holho nuorta heikkoa, ei paranna särjettyä, eikä tottele tervettä; vaan syö lihavain lihaa, ja repäisee heidän sorkkansa rikki.
17 Ohe! Kelngoi ching phachom lou ho, kelngoi hon dalhaho! Chemjamin abanjang asat tanpeh ding chuleh amitchang jetlang kikheudoh pehding, abangjong chu pannabei hiding, ajetlang mitchu chodel jeng ding ahi.
Voi sitä kelvotointa paimenta, joka lauman hylkää! tulkaan miekka hänen käsivarteensa ja oikiaan silmään; kuivukoon hänen käsivartensa peräti, ja hänen oikea silmänsä tulkoon kokonansa pimiäksi!