Thuchihbu 13
1 Chapa ching chun anu le apan ahilna angaijin, miduhdah lou vang chu min aphona jong iman-agel jipoi.
Viisas poika ottaa isänsä kurituksen, mutta pilkkaaja ei tottele rangaistusta.
2 Chihna kamcheng in an-pha akimu thei jin, jou le nal jenga thuseipan vang pumthoa mu ding bou agel in ahi.
Suunsa hedelmästä kukin nautitsee hyvää, vaan jumalattomain sielu vääryyttä.
3 Alei kituh tang joupa chu kihinso tei ding, koi hileh alei tuhtang thei lou chu mangthah tei ding ahi.
Joka suunsa hallitsee, hän saa elää; vaan joka suunsa toimettomasti avajaa, se tulee hämmästykseen.
4 Mithase hon nehding tampi angaicha jiuvin, hinlah miching in nehding lungkim sel-in amujin ahi.
Laiska pyytää ja ei saa, mutta viriät saavat yltäkylläisesti.
5 Mikitah in jousei abol ngaipon, mikitah lou vang chun jumna le ngailutna beijin na-atongdoh jin ahi.
Vanhurskas vihaa valhetta, mutta jumalatoin häpäisee ja pilkkaa itsiänsä.
6 Mikitah chu adihna jal in ahoidoh jin, miphalou vang chu chonsetnan apui mangthah jitai.
Vanhurskaus varjelee nuhteettoman, mutta jumalatoin meno kukistaa syntisen.
7 Mi kimkhat chu hao akisah lheh jin, hinlah ima aneideh poi. Mi kimkhatma chu akivai chatsah lheh jin, hinlah nei le gou kimsel-in aneiyin ahi.
Moni on köyhä suuressa rikkaudessa, ja moni rikas köyhyydessänsä.
8 Mihem khat chun anei le agou jal'a ahinkho akilhatdoh ahin, hinlah mivaicha ding in kilhatdoh jouna aum jipoi.
Rikkaudellansa taitaa joku lunastaa henkensä; mutta joka köyhä on, ei hän kuule kuritusta.
9 Mikitah chu thaomei bang in avah jing in, miphaloute thaomei vang hetman louva mit ding ahi.
Vanhurskasten valkeus tekee iloiseksi, vaan jumalattomain kynttilä sammuu.
10 Kiletsahna jeh'in thungai loute akitoh thei jipon, kineosah a min ahilna kisante ding in vang chihna ahi.
Ylpeiden seassa on aina riita, mutta viisaus saattaa ihmisen toimelliseksi.
11 Gangtah'a kimu nei le gou chu hetman louva bei ding, nei le gou kholkhom lelepa-a vang chu tam cheh cheh ding ahi.
Rikkaus vähenee tuhlatessa, vaan koossa pitäin se enenee.
12 Kinepna bang aso-lou teng, mihem lungthim atongkha jin, hinlah lungtup molsona chu hin-thingphung banga hing jing ding ahi.
Viivytetty toivo vaivaa sydäntä; vaan kuin se tulee, jota hän toivoo, se on elämän puu.
13 Min ahilna ngainom loupa chunga manthahna lhung ding, koi hileh thupeh ngaisanga chu kipaman chang tei ding ahi.
Joka sanan katsoo ylön, hän turmelee itsensä; mutta joka käskyä pelkää, hän rauhassa vaeltaa.
14 Miching mihilna chu hinna twinah tobang ahin, hitobang kihilna sang chan chun thina apeldoh teidiu ahi.
Viisaan oppi on elämän lähde, Välttämään kuoleman paulaa.
15 Lungdih kiti hin thilpha atongdoh jin, kitahna beihel mi vang chu mangthah ding ahi.
Hyvä neuvo on otollinen; vaan ylönkatsojain tie on kova.
16 Miching ho chun akalson masang in ageltoh masa jin, mingol hon vang geltoh masa louvin, angolnau atah lang jiuvin ahi.
Viisas tekee kaiken toimellisesti, vaan hullu ilmoittaa tyhmyyden.
17 Thupole miphalou chun miho lunggim hesoh alhut peh jin, ngansena chang tahsan um mi vang chun lungdamna jeng alhut jin ahi.
Jumalatoin sanansaattaja lankee onnettomuuteen, vaan totinen lähetys on terveellinen.
18 Seingai loupa chunga chun gentheina le vetsetna alhung jin, min ahilna chan ngaipa vang chu jabolna chang tei ding ahi.
Joka kurituksen hylkää, hänellä on köyhyys ja häpiä; vaan joka antaa itsensä rangaista, hän tulee kunniaan.
19 Ngaichat khat toh molso nahi hinkhoa dinga lungkimna ahin, hinlah thilse jamsan ding hi mingol hon athet jiuvin ahi.
Kun toivo tulee täytetyksi, niin sydän iloitsee; mutta joka pahuutta välttää; on hulluille kauhistukseksi.
20 Miching toh kivop chu aching in, mingol toh kivoppan vang setna ato tei ding ahi.
Joka viisasten kanssa käyskentelee, hän tulee viisaaksi; vaan joka hulluin kumppani on, hän tulee vahinkoon.
21 Chonseho chu setna ajui jiuvin, mikitah te vang chu phatthei nan ajui jing un ahi.
Pahuus noudattaa syntisiä, mutta vanhurskaille kostetaan hyvyydellä.
22 Mipha chun atute khang geija din gou adalhah peh jin, chonseten akhol nei le gou vang chu michonpha ho ding ahibouve.
Hyvällä on perilliset lasten lapsissa; vaan syntisen tavara vanhurskaalle säästetään.
23 Vaichaten lou alho teng, neh ding nengchat in akhol khom un, hinlah adihlouva thutan ten achom peh jitauve.
Paljo ruokaa on köyhän kynnössä; vaan jotka vääryyttä tekevät, ne hukkuvat.
24 Achate mol'a jep loupa chun, mol aboh ding nom lou ahin, hinlah achate ngailutna neipa chun lungthim phatah mangchan ahil-jin ahi.
Joka vitsaansa säästää, hän vihaa lastansa; vaan joka häntä rakastaa, hän aikanansa sitä kurittaa.
25 Mikitah chun lung nachim tah'a neh ding anei jing in, hinlah miphalou ho chu gelkel'a oi-thep ding ahiuve.
Vanhurskas syö, että hänen sielunsa ravittaisiin; vaan jumalattomain vatsa on tyytymätöin.
