Thuchihbu 11
1 Thil adihlouva kite hi Yahweh Pakai in athet ahin, dihta a akilep-toa akite teng Yahweh Pakai ding in kipa aum-jie.
Väärä vaaka on Herralle kauhistus, mutta oikia puntari on hänelle otollinen.
2 Kiletsahnan ahin phah teng, muda nan ahin lhut paijin, milung neng ho ding in vang chihna aum jing e.
Kussa ylpeys on, siinä on myös ylönkatse; mutta viisaus on nöyräin tykönä.
3 Mikitah ho kamkeh loubeh a aum jiu hi, amasang-diuva lamhil a pang ahin, jou le nal'a thuseija lungthim dihlou hin, ajona leh manthahna aso-sah jitauvin ahi.
Viattomuus johdattaa siviät, vaan pahuus kukistaa pilkkaajat.
4 Elohim Pathen lunghan niteng, nei le gou iman apang pon, dihna kiti hi thina dinmun a jong hoidohna a pang ahi.
Ei rakkaus auta vihan päivänä, mutta vanhurskaus vapahtaa kuolemasta.
5 Chamdel a um mikitah chu alampi a-jang in, mikitahlou vang chu aphatlouna in alhup denji ahi.
Viattoman vanhurskaus tekee hänen tiensä tasaiseksi, mutta jumalatoin lankee jumalattomassa menossansa.
6 Mikitah te chu adihna in ahuhdoh jin, jou le nal a thuseina vang chun soh-a apanlo sah ahibouve.
Jumalisten vanhurskaus pelastaa heitä, vaan väärintekiät käsitetään viekkaudessansa.
7 Miphalou chu athiteng akinepna jong pannabei ahin, Elohim Pathen sumilte dinga kinepna jong pannabei ahi.
Kuin jumalatoin ihminen kuolee, niin ei ole yhtään toivoa: ja jota väärintekiät odottavat, se tulee tyhjäksi.
8 Mikitah chu gim le hesohna kon in akihuhdoh jin, miphalou vang chu gim le hesohna'a alhalut jitai.
Vanhurskas vapahdetaan vaivasta, ja jumalatoin tuleehänen siaansa.
9 Elohim Pathen sumil mi chun aheng akom manthana ding jeng asei jin, hinlah hetkhen na thahat nei jeh in mikitah te huhdoh in aum-jin ahi.
Ulkokullatun ihmisen suun kautta petetään hänen lähimmäisensä; vaan vanhurskaat ymmärtävät sen, ja pelastetaan.
10 Mikitah hon aphalam amano teng, khopi sunga mihemte akipah un, mikitah lou ho chunga manthahna alhun teng, mi akipah jin ahi.
Kaupunki iloitsee, koska vanhurskaan hyvin käy, ja riemuitsee, koska jumalatoin hukkuu.
11 Mikitah ho chunga phattheina jal in, khopi sung mite dopsang in aum un, hinlah mikitah lou ho thumot sei jeh'in khopi amangthah bep jin ahi.
Vanhurskasten siunauksen kautta kaupunki korotetaan, vaan jumalattoman suun kautta kukistetaan.
12 Aheng akom hebol lou-pa chu milungthim bei ahin, thil hetkhenna neipa vang chu thipbeh chan aum jin ahi.
Joka lähimmäistänsä häpäisee, se on hullu, mutta toimellinen mies on vaiti.
13 Muntinna thu seilepa chun thuguh jeng jong aseidoh jin, hinlah tahsan theitah mi vang chun thuguh kiti a-im jon ahi.
Panettelia ilmoittaa salaisuuden, vaan jolla on uskollinen sydän, hän salaa sen.
14 Kilamhilna aum louteng mipi kipal tei ding, guhthim cha kithuhilna achun bitna aum teijin ahi.
Jossa ei neuvoa ole, siinä kansa hukkuu; vaan jossa monta neuvonantajaa on, siinä hyvin käy.
15 Hetlou miho batsah na dia athil tung chun atohga amu tei ding, thil tun ding deiloupa vang chu hoidoh tei ding ahi.
Joka toisen takaa, hän tulee vahinkoon; vaan joka siitä itsensä pitää pois, hän on murheetoin.
16 Mi ngailuthem numei chu jana chang tei ding, gitlouna vang chun noisena dimset akimu ding ahi.
Vaimo, joka otollinen on, pitää kunnian; vaan väkevät pitävät rikkauden.
17 Mi ngailuthem chun phatchomna atoh doh ahin, mi kilose vang chun maha akilam doh-ji ahi.
Armias mies tekee ruumiillensa hyvää; vaan se, joka julma on, saattaa lihansa murheelliseksi.
18 Miphalou in jou le nal in tohman amujin, mikitah vang chun muchi pha atun aga alou jitan ahi.
Jumalattoman työ on turha, vaan joka vanhurskautta kylvää, sillä on hyvä palkka.
19 Thildih tuhchah a ngailu chun hinna anei tei ding, aphalou lam jenga chepa chu thi tei ding ahi.
Sillä vanhurskaus saattaa elämän, vaan joka pahaa pyytää, hän saattaa kuoleman.
20 Alungthim a thildih lou puho Yahweh Pakai in athet in, achena lam lam'a chamdel'a umte chunga Yahweh Pakai akipah jing in ahi.
Petollinen sydän on kauhistus Herralle, Vaan viattoman tie on hänelle otollinen.
21 Hechen soh keijun, mi koihile engsetna nei chun talen amat ding, mikitah te vang huhdoh-a um tei diu ahi.
Ei jumalattoimia auta, vaikka kaikki kätensä yhteen pistäisivät, mutta vanhurskaan siemen pelastetaan.
22 Limgeh a um lou numei kitihi vohpi nahko sunga sana chao kiba bep kheh ahi.
Kaunis vaimo ilman taidota on niinkuin sika, jolla olis kultainen käädy kuonossa.
23 Mikitah ho dei le ngai chu, apha cha cha jeng ahin, mikitah lou ho kinepna vang chu lungsatna jeng ahibouve.
Vanhurskasten himo on ainoastaan hyvä, vaan jumalattomain odotus on kiukku.
24 Itcha louhel'a hongphal mi chu ahao cheh cheh jin, mihem koi hileh apeh ding kisan nunglah achu lhasam cheh cheh ding ahi.
Muutama jakaa omastansa, ja saa enemmän; toinen säästää, jossa ei pitäisi, ja tulee köyhemmäksi.
25 Mi hongphal chun anei be cheh cheh ding, mi dang dinga twi chap chan chu ama chunga jong kichap ding ahi.
Sielu, joka siunaa, tulee rikkaaksi: ja joka juottaa, se myös juotetaan.
26 Chang hom-lou a koitup chah khehpa chu mipi sapset chang ding, hinlah kiphal tah'a chang homdohpa chunga vang phattheina lhung ding ahi.
Joka jyvät salaa, häntä kansa kiroilee; mutta joka myy, hänelle tulee siunaus.
27 Giltah'a thilpha ngaito pan, lungkimna aneiyin, thilpha lou jong chu aphaloupa chunga aga chu-jitan ahi.
Joka varhain hyvää etsii, hänelle hyvin menestyy; mutta joka pahaa noudattaa, hänelle pahoin tapahtuu.
28 Nei le gou'a kisongpa chu ahomkeuva um tei ding, mikitah te vang thingna banga nou jing diu ahi.
Joka rikkauteensa luottaa, hän hukkuu, vaan vanhurskaat viheriöitsevät niinkuin lehti.
29 Mi koi hileh a-insung vai hom tup lou chu huija leng le tobang bep ahin, chule mingol chun miching ho jenlea pang tei ding ahi.
Joka huoneensa murheelliseksi tekee, hän saa tuulen perinnöksi: ja hullun täytyy viisasta palvella.
30 Mikitah natoh chu hinna thingphung ga tobang asoh jin, pannabeija kichih sahna hin hinkho manthahna alhut jin ahi.
Vanhurskaan hedelmä on elämän puu: joka viisas on, hän kääntää sielut.
31 Leiset'a mikitah jeng bon akile thuh theileh, miphalou chunga ichan geija lhung ding hitam chule achonsete chunga ichan gei lhung ding hitam!
Koska vanhurskas paljon kärsii, kuinka paljoa enemmin jumalatoin ja syntinen?
