< Malachi 2 >

1 Tun thempu hon ngaiuvin hiche thupeh hi nangho dinga ahi.
Ja te papit, tämä käsky tulee nyt teille.
2 Kasei hi ngai’unlang ka min jabolna ding in lunggel thah na nei tan, tin hatchungnung pen Pakaiyin aseije. Achuti louleh na chunguva sapsetna nasatah kalhunsah ding ahi. Tahbeh in keiman ka sapsetsa nahitauve, ajeh chu nanghon kagihnau chu na gelkhoh pouve.
Ellette sitä kuule, ja ellette pane sydämeenne, että te niin antaisitte minun nimelleni kunnian, sanoo Herra Zebaot, niin minä lähetän teidän sekaanne kirouksen, ja kiroon teidän siunauksianne; jopa minä olen myös niitä kironnut, ettette sitä tahtoneet panna sydämeenne.
3 Keiman na chilhahteu ka engbol a thilboh ho chu na maichanguva ka thekhum ding ahi. Chu tengleh na thilbol ho lah’a ka selut ding nahiuve.
Katso, minä tahdon turmella teidän siemenenne, ja paiskaan sonnan teidän kasvoillenne, teidän juhlapäiväinne sonnan, niin että se ijäksi teihin tarttuu.
4 Chutengleh nanghon Levite toh nakitepnau achejom theina dinga gihsalna vopsah chu keima kahi chu nahin hetdoh ding’u ahi, tin hatchungnung pen Pakaiyin aseije.
Niin te saatte tuta, että minä sen käskyn teille lähettänyt olen, että sen piti minun liittoni Levin kanssa oleman, sanoo Herra Zebaot.
5 Levite toh kitepna ka nanei nalopen chu na hinkhouva chamna nanei theina diuva kana peh’u ahi. Hiche hin amaho’a konna jana leh ginna kachantheina ding a hin amahon jana lentah eina peuvin kamin loupina dingin ana ding chahkheh’un ahi.
Sillä minun liittoni oli hänen kanssansa elämään ja rauhaan, ja minä annoin ne pelvoksi hänelle, pelkäämään minua, ja minun nimeäni hämmästymään.
6 Amahon keija konna amu’u thupeh ho chu amiteu anape sonnun ahi. Amahon jou le tah chonna ana neipouve, amahon keidei lampi ana chepiuvin phatna leh chonphatnaa konin mi tamtah ahin le puidoh kit’un ahi.
Totuuden laki oli hänen suussansa, ja ei löydetty mitään pahaa hänen huulissansa; hän vaelsi rauhallisesti ja toimellisesti minun edessäni, ja käänsi monta pois synnistä.
7 Pathena konna chihna leh hetthem theina hi thempu ho kom’a konna hung potdoh ding hitia chu mipi ho chu amaho kom’a thuhil ngaicha a cheji diu ahi. Ajehchu amaho hi hatchungnung Pakai thuhil pole ho ahiuve.
Sillä papin huulet pitää opin kätkemän, että lakia hänen suustansa kysyttäisiin; sillä hän on Herran Zebaotin enkeli.
8 Ahin nangho thempuhon Pathen lampi na peltauve nang ho thuhila konin mi tachonsea alhalut tauvin ahi. Nanghon Levite toh ka kitepna chu na suboh tauvin ahi, tin hatchungnung Pakaiyin aseijin ahi.
Mutta te olette tieltä poikenneet, pahoitatte monta laissa, ja olette Levin liiton rikkoneet, sanoo Herra Zebaot.
9 Hijeh achu keiman nang ho hi vannoi mite ho mitmu a kidah umtah leh noise umtah ka hisah nahitauve. Ajeh chu nanghon ka thu nangai pouvin, ka thuhil dungjuijin na chon pouvin mipi lah a sihnei langneina in na natongun ahi.
Sentähden olen minä myös tehnyt, että te olette hyljätyt ja ylönkatsotut kaiken kansan edessä, ettette pidä minun teitäni, mutta katsotte ihmisten muotoa laissa.
10 Eiho hi mipa khat cheh ihiu hilou ham? Eiho hi Pathen khatseh sem ihi louvu ham? Chuti ahileh iti danna eiho leh eiho ikilhep lhahuva ipu ipateu Pathen toh iki tepnau chu i-suhkehu hitam?
Eikö meillä kaikilla ole yksi Isä? eikö yksi Jumala meitä luonut ole? Miksi me katsomme ylön toinen toisemme, ja rikomme sen liiton, joka meidän isäimme kanssa tehty oli?
11 Judah akitah poi, Jerusalem leh Israelte lah a thil dihlou tah ahung lhung tai. Juda miten semthu milim hou numeiho a kichenpiuvin Pakai muntheng a suboh tauve.
Sillä Juuda on ylönkatsojaksi tullut, Israelissa ja Jerusalemissa on tapahtunut kauhistus; sillä Juuda turmelee Herran pyhän, jota hän itse rakasti, ja ottaa vieraan jumalan tyttäriä emänniksensä.
12 Hijeh chun Pakaiyin hitobang bol ho jouse chuleh hatchungnungpen Pakai henga thilto dihlou hin choi ho jouse hi Israel namlaha konin amaho hi hatchungnung Pakaiyin ka chomkhen tan ahi.
Vaan Herra hävittää hänen, joka sen tekee, Jakobin majasta, sekä opettajan että opetuslapsen, ja sen, joka vie Herralle Zebaotille ruokauhria.
13 Chuleh nanghon thildang nabol’u jong aum’e. Pakaiyin na thiltou anah sahlou jeh leh alunglhai lou jeh, asan thei lou jeh'in Pakai maicham chung chu na mitlhi na chupsahin kap leh lunghem tahin na khoisa in ahi.
Te teette myös sen toisen, että Herran alttarin edessä ovat kyyneleet, itkut ja huokaukset, niin etten minä enään tahdo katsoa ruokauhria päin, eli ottaa vastaan jotakin otollisesti teidän käsistänne.
14 Nangman na seijin, “Pakaiyin ipi dinga ka taona hi asan lou ham nati.” Keiman seipeh ing kate! Ajeh chu na khandonlaija na jinei a chu ahetoh a Pakai pang ahi. Ahinlah amanu naji hina a na kichen lhonna na kitepna lhon dungjuija kitah taha aum vang'in nang vang kitahlou tahin na hung chon tan ahi.
Ja te sanotte: minkätähden? Sentähden, että Herra on sinun ja sinun nuoruutes vaimon vaiheella todistanut, jonka katsot ylön, joka on sinun kumppanis ja sinun vaimos, johon sinä liitolla itses kiinni sitonut olet.
15 Pakaiyin naji toh pumkhat hidinga na goplhon hilou ham? Tahsa leh lhagaova ama a nahi lou ham? Chuleh aman adei chu ipi ham? Na kigop lhonna pat Pathenna nahi lhon hilou ham? Hijeh chun phatah in kingaiton lang na khandonlaija na jinu a chun kitah tahin um'in, ati.
Sillä eikö hän heitä yhdeksi tehnyt, vaikka hänellä olis ollut muita henkiä? Mutta mitä se yksi tekee? Hän etsii Jumalan siementä. Sentähden karttakaat teidän henkeänne, ja älköön kenkään katsoko ylön nuoruutensa vaimoa.
16 Ajeh chu keiman kida hi ka mah ahi! tin Israel Pathen in aseijin ahi. Na jinu chu na da leh ama chunga chu engsetna nalhut khum ahitai, tin hatchungnung Pakaiyin asei’e. Hijeh chun ki tomla in na jinu chunga na kitepna lhon sukeh hihin.
Että (Jumala) vihaa sitä hylkäämistä, sanoo Herra Israelin Jumala, kuin joku peittää vääryytensä niinkuin vaatteella, sanoo Herra Zebaot: sentähden karttakaat teidän henkeänne, ja älkäät katsoko heitä ylön.
17 Na kampaovin na Pakai chu suboi hihun; nang hon iti kasuhboi uvem? tiuvin nate: thilse bol hi Pakai mitmua thilpha ahin, ama lunglhaina ahi natiu hin Pakai chu nalung phatmosahu ahi, thu adihtaha tan Pathen chu um hinam natiu hin, nalung phatmosahu ahije.
Te olette Herraa teidän puheellanne vaivanneet; ja te sanotte: missä me häntä olemme vaivanneet? Siinä kuin te sanotte: jokainen, joka pahaa tekee, se kelpaa Herralle, ja että senkaltaiset ovat hänelle otolliset; eli kussa on se Jumala, joka rankaisee?

< Malachi 2 >