Isaiah 40
1 Lhamong uvin, lhamong uvin kamite, tin na Pathen’uvin aseije.
Lohduttakaat, lohduttakaat minun kansaani, sanoo teidän Jumalanne.
2 Jerusalem chu lungset neijin kihou piuvin. Alungkham nau nikho sung kichaiya ahitai, chule achonset nau kingaidama ahitai, tin seipeh’uvin. Achonset nau jeh in achan dingu ajat nia engbolna kipeuva ahitai.
Puhukaat suloisesti Jerusalemin kanssa, ja saarnatkaat hänelle, että hänen sotimisensa on täytetty; sillä hänen rikoksensa on annettu anteeksi, että hän on saanut kaksinkertaisesti Herran kädestä, kaikkein synteinsä tähden.
3 Ngaipha’n, tin khosam khat aw chun, “Pakai hungna dingin gamthip gam chu sutheng uvin! I Pathen dinguvin lam lhongpi chu sem jangun” tin aseije!
Huutavaisen ääni on korvessa: valmistakaat Herran tietä, tehkäät tasaiset polut erämaassa meidän Jumalallemme.
4 Gomkom laiho dip dimun, chule mol le lhangho sunem uvin. Lamkon laiho jansah’uvin, chule abohlaiho ladoh’un.
Kaikki laaksot pitää korotettaman, ja kaikki vuoret ja kukkulat pitää alennettaman, ja mitä on tasoittamatta, pitää tasattaman ja koliat silitettämän.
5 Chuteng leh Pakai loupina chu hung kilangin tin, hichu mi jousen amusoh kei dingu ahi, tin Pakaiyin aseije.
Sillä Herran kunnia ilmoitetaan: ja kaikki liha on ynnä näkevä Herran suun puhuvan.
6 Aw hung ging chun khosam’in, ati. Keiman, “Ipi kasap ding ham”? tia kadoh le, mihem ho hampa bangbep ahiuve, chule amel hoinau jong hi loujaova hampa pah banga kemloi jeng thei ahi, tin samin eiti.
Ääni sanoo: saarnaa. Ja hän sanoi: Mitä minun pitää saarnaaman? Kaikki liha on ruoho, ja kaikki hänen hyvyytensä niinkuin kedon kukkanen.
7 Hampa agopjin chule apah jong Pakai Hu’in asem tengleh amollhah ji tobang'in, mihem hinkho jong hi chutia mollha jia ahije.
Ruoho kuivuu pois ja kukkanen lakastuu, sillä Herra puhalsi siihen. Kansa tosin on ruoho.
8 Hampa agop jin chule apah jong chu amolha jin, hinla I Pathen’u Thuhi tonsotna umjing ahije.
Ruoho kuivettuu ja kukkanen lakastuu; mutta meidän Jumalamme sana pysyy ijankaikkisesti.
9 O Zion, Kipana Thupha pole, mol chung vum hoa kon’in samin! Hasap in sam’in, Vo Jerusalem. Kichatna neilou hellin, Judah khotinna, ‘Na Pathen hung ding ahitai,’ tin seipeh in.
Zion, sinä suloinen saarnaaja, astu korkialle vuorelle; Jerusalem, sinä suloinen saarnaaja, korota äänes väkevästi: korota ja älä pelkää; sano Juudan kaupungeille: katso, teidän Jumalanne.
10 Ahije, thanei pen Pakai thuneitah in ahunge. Ama’n aban’jang thahatna vai ahinpoh ding ahi. Ven, Ama ahung tengleh tohman ahin choipeh ding ahije.
Sillä katso, Herra, Herra tulee väkevyydessä, ja hänen käsivartensa on hallitseva: katso, hänen palkkansa on hänen myötänsä, ja hänen tekonsa on hänen edessänsä,
11 Aman kelngoi’chingpa tobanga kelngoiho chu avah ding; Aman anou ho chu abanna akipom ding, a opma akipom ding ahi. Aman kelpi ho chu anoute to olcha cha apuiji ding ahi.
Niinkuin paimen on hän kaitseva laumaansa, kokoo karitsat syliinsä ja kantaa helmassansa: tiineet lampaat hän johdattaa.
12 A khutna twikhanglen ho tuh jou dinga koidang umem? Akhut jung hoa vanho tetoh jou ding koi umem? Koi dangin leiset agihdan hetna aneija, ahilouleh mole lhangho Phala a tetoh thei ding koi hin tem?
Kuka on vedet pivollansa mitannut, ja käsittänyt vaaksallansa taivaat? ja maan tomun sulkenut kolmannekseen? ja vuoret puntarilla punninnut, ja kukkulat vaalla?
13 Pakai Lhagao thumop ngam ding koi hija? Ama thumopma ahiloule ahil dinga koi hin tem?
Kuka on Herran henkeä opettanut? eli kuka on hänen neuvonantajansa ollut?
14 Pakaijin athumop ding mi angaichat khah em? Apha ahi ti ahetna dinga hil ngai ja ham? Mi khat touvin apha aseipeh ngai hija, ahiloule adih’a chena ding lampi ama avetsah ding ham?
Keneltä hän neuvoa kysyy, joka hänelle ymmärrystä antais, ja opettais hänelle oikeuden tien, ja antais hänelle tiedon, ja opetais hänelle ymmärryksen tien?
15 Hilouve, ajeh chu vannoi chitin-namtin hi Ama dia twithei’a twi vatkhat tobangbep ahiuve. Mihem tehi thiltena ho chunga vutvai tobangbep bou ahiuve. Ama ding’in leiset pumpi hi akhutna nel hal khat alah tobangbep ahi.
Katso, pakanat ovat niinkuin pisara, joka jää ämpäriin, ja niinkuin rahtu, joka jää vaakaan; katso, luodot hän kuljettaa niinkuin piskuisen tomun.
16 Lebanon gam manga thingho jouse le Lebanon’a gamsa umho jouse chu I Pathen’u henga govam thilto dinga jong bulhing jou lou ding ahiuve.
Libanon olis sangen vähä tuleksi; ja hänen eläimensä ylen harvat polttouhriksi.
17 Vannoija chitin- namtin hohi Ama mitmua pan nabei bep bou ahiuve. Ama mitmua imacha hilouhel, imacha lou- ahomkeo le panabei bep ahi.
Kaikki pakanat ovat niinkuin ei mitään hänen edessänsä, ja juuri tyhjän ja turhan edestä pidetään häneltä.
18 Pathen hi koito natekah thei hija ham? Ama to kilou ding amel pua namu khah em?
Keneenkä te tahdotte verrata Jumalaa? eli mitä kuvaa te tahdotte hänelle tehdä?
19 Ama chu milim kisem thua sana’a kilhajol le dangka khivuija kijem to tekah thei ahi dem?
Seppä valaa kuvan, ja hopiaseppä kultaa sen ja tekee siihen hopiakäädyt.
20 Ahilouleh miho chu chuti loma vaicha ahiuleh, amon lou ding thing kilhenu hen chule akhut them khatnin adet dingin milim hinsem doh hen!
Niin myös jolla vähä vara on tehdä ylennysuhria, hän valitsee puun, joka ei mätäne, ja etsii siihen taitavan tekiän valmistamaan kuvaa, joka on kestäväinen.
21 Nanghon najah khah louvu hija? Hekhen them theilou nahiu vem? Pathen Thu angaisah lou mong nahiu vem- vannoi um masang peh’a thuho napeh’u hi ahetna helou mong nahiu vem?
Ettekö te tiedä? ettekö te kuule? eikö tämä ole ennen teille ilmoitettu? ettekö te ole sitä ymmärtäneet maan alusta?
22 Pathen chu leiset kikol lum chunga atouve. Amit mun noi lama um mihem te hi khaukho ho tobangbep ahiuve! Ama’n van tham jol hi pondal tobanga ahin jahdoh in, chule hiche hoa konna Ama’n aponbuh atundoh ahije.
Hän istuu maan piirin päällä, ja ne, jotka sen päällä asuvat, ovat niinkuin heinäsirkat; joka taivaan venyttää niinkuin ohukaisen nahan, ja levittää sen niinkuin teltan, asuttavaksi.
23 Aman vannoi ja alen alal ho achungthu’u atan ding chule abon’uva hi imalou aso ding ahi.
Joka pääruhtinaat tyhjäksi tekee, ja hävittää tuomarit maan päältä,
24 Amaho hung kipan panbep’uva, jungkho kigopan bep’uva ahin, Aman amaho ahua asem’a ahileh agop lha gam tauvin, huijin amaho chu changvai alhoh bangin alhoh mangtai.
Niinkuin ei he olisi istutetut, eikä kylvetyt, eli heidän kantonsa juurtuneet maahan; niin että he kuivettuvat, kuin tuuli heidän päällensä puhaltaa, ja tuulispää vie heidät matkaansa niinkuin akanat.
25 Koito neite kahthei monguva? Koi kakibahpi um'em? Tin Athenga kitipa chun aseije.
Keneenkä te siis minun verrata tahdotte, jonka kaltainen minä olisin? sanoo Pyhä.
26 Vanho vetem’in. Ahsiho jouse khu koi sem hin tem? Ama’n amaho khu galmi bangin bannei chan ahin goldoh in, amin cheh’uva akousoh keije. Athuneina loupi jallin chule ate pibei thahatna nei ahijeh'in, khat cha jong amah thah aumpoi.
Nostakaat silmänne korkeuteen ja katsokaat, kuka ne kappaleet luonut on, ja vie edes heidän joukkonsa luvulla? kutsuu ne kaikki nimeltänsä? Hänen varansa ja väkevä voimansa on niin suuri, ettei häneltä mitään puutu.
27 Vo Jacob, iti danna Pakai hin nagim-hesohna ho amupoi tia naseithei hijaham? Vo Israel, iti danna Pakai hin nachan ding kihetmo sah dia nasei thei hija ham?
Miksis siis sinä Jakob sanot, ja sinä Israel puhut: minun tieni on Herralta salattu, ja minun oikeuteni käy minun Jumalani ohitse?
28 Najah khah lou hel hiya ha? Nahet khen theilou hel hiya ham? Pakai hi Tonsotna um Pathen ahin, vannoi apumpia Sempa ahi. Ama thabei jin aum ngaipon, ahilouleh athachol ngaipoi. Athil hetkhen themdan koiman akholdoh joupoi.
Etkös tiedä? etkös ole kuullut? Herra ijankaikkinen Jumala, joka maan ääret on luonut, ei väsy eikä näänny; hänen ymmärryksensä on tutkimatoin.
29 Aman athalhoma thahat apei chule thilbol joulou di chu boltheina tha apei.
Hän antaa väsyneille voiman, ja väettömille kyllä väkeä.
30 Khangthahho jeng jong lhadah’uva chule thachol thei diu, chule khangdong pasal ho jeng jong thachol vala lhu lhop jeng thei ahiuve.
Nuorukaiset väsyvät ja nääntyvät, ja nuoret miehet peräti lankeevat;
31 Hinla Pakai tahsan ho chun thahatna thah amu dingu ahi. Amaho chu muvanlai tobanga lhavinga leng sang dingu ahi. Ama ho chu lhai dingu chule thachol ahetlou dingu ahi. Amaho chu che dingu chule thachol val ahet louhel dingu ahi.
Mutta jotka Herraa odottavat, ne saavat uuden voiman, niin että he menevät siivillä ylös kuin kotkat; että he juoksevat ja ei näänny, he vaeltavat ja ei väsy.
