Semtilbu 28
1 Hichun Isaac in Jacob akouvin, phatthei aboh-in chule athu lhah in ajah a hitin aseiye, “Nangman hiche Canaan numei hohi jia nakipui thei louhel ding ahi;
Niin Isaak kutsui poikansa Jakobin ja siunasi häntä, käski ja sanoi hänelle: älä ota emäntää Kanaanin tyttäristä.
2 Hijeh chun gangtah in kipatdoh in lang Padan-Ram a nanu upa Bethuel in a chen chukom akon chun nanu sopipa Laban Chanute joh ga kipuitan.
Vaan valmista ja mene Mesopotamiaan, Betuelin sinun äitis isän huoneesen: ja ota sinulles sieltä emäntä, Labanin sinun enos tyttäristä.
3 Pa Pathen in phatthei naboh hen lang nacha nanao tha lhinsah hen, na punsah hen, chule amaho chu nam lentah hung himaiyu hen.
Ja Jumala kaikkivaltias siunatkoon sinua, ja tehköön sinun hedelmälliseksi ja enätköön sinun, ettäs tulisit (suureksi) kansain joukoksi.
4 Pathen in nangma le nachilhahte chunga phatthei naboh uhen, napu Abraham kom a anaki tepna ho chu tua nangma na khopem nagam jong hi nahin losoh ding ahi, Ajeh chu Pathen in Abraham ana pehsa ahitai.
Antakoon myös sinulle Abrahamin siunauksen, sinulle ja sinun siemenelles sinun kanssas: periäkses sitä maata, jossas muukalainen olet, jonka Jumala Abrahamille antanut on.
5 Chule Isaac in Jacob chu asol mang tai, ama jong Padan-Ram langa Jacob le Esau hingnu Rebekah sopipa Syrian mi Bethuel chapa Laban henga ache tai.
Niin lähetti Isaak Jakobin tyköänsä menemään Mesopotamiaan, Labanin, Betuelin Syrialaisen pojan tykö, Rebekan, Jakobin ja Esaun äidin, veljen.
6 Esau in ahechen tai apa Isaac in Jacob phatthei aboh a Padan-Ram langa numei ji a gakipui dinga a phatsah a, chule phatthei aboh pet'a agihsal a “nangman hiche Canaan numei ho ji a naki pui thei lou ding ahi,” tia asei peh jong aja tai.
Koska Esau näki, että Isaak oli siunannut Jakobin, ja lähettänyt hänen Mesopotamiaan ottamaan sieltä itsellensä emäntää: ja että hän, sittekuin hän hänen siunannut oli, käski häntä ja sanoi: ei sinun pidä ottaman emäntää Kanaanin tyttäristä.
7 Chule Jacob in apa le anu thu angaiya Padan-Ram lam ah achetai.
Ja että Jakob oli isällensä ja äidillensä kuuliainen; ja meni Mesopotamiaan.
8 Chule Esau chun apa Isaac in Canaan numei ho chunga a lunglhai poi ti ahe chen tai.
Esau näki myös, ettei Isaak hänen isänsä voinut nähdä Kanaanin tyttäriä;
9 Hichun Esau jong apu Ishmael henga achen Abraham chapa Ishmael chanu Nebaioth sopinu Mahalath chu aji masa teni belap ding in aga kipui ben ahi.
Meni Esau Ismaelin tykö: ja otti Mahalatin Ismaelin Abrahamin pojan tyttären, Nabojotin sisaren, emännäksensä, paitsi entisiä.
10 Chule Jacob in Beersheba chu adalhan Haran lang ajon tai.
Niin Jakob läksi BerSabasta: ja meni Haraniin.
11 Hiti chun gamkim lai khat ahung geidon hin nisan alhum den tai, hichun ama jong jan chun chukom muna ageh dentai, age na muna songho khat chu alan lukhap in aneiyin alumden tai.
Ja joutui yhteen paikkaan, ja oli siinä yötä: sillä aurinko oli laskenut, ja otti kiven siitä paikasta, ja pani päänsä alaiseksi, ja makasi siinä paikassa.
12 Ama hiti chun alup lhah chun amang a kalbi saotah akido amun leiset apat vantham jol geiya kidolut amun, hichun Jacob in Pakai vantilte akaltou akumsuh jing u chu amun ahi.
Ja näki unta, ja katso, tikapuut seisoivat maan päällä, joiden pää ulottui taivaasen: ja katso, Jumalan enkelit kävivät ylös ja alas niitä myöten.
13 Chule kalbi achung langa chun Pakai adding in hitin aseiye, “Keima Pakai Pathen napu Abraham Pathen napa Isaac Pathen kahi. Tua naki choldo na mun hohi nangma leh nachilhahte kapeh doh ahitai.
Ja katso, Herra seisoi niiden päällä, ja sanoi: Minä olen Herra, Abrahamin sinun isäs Jumala, ja Isaakin Jumala: tämän maan, jonka päällä sinä makaat, annan minä sinulle ja sinun siemenelles.
14 Na chilhahte chu tol'a leivui ja kaphahsah ding amaho chun solam, lhumlam, sahlam, lhanglam aboncha ahin lodim soh dingu ahi, chule leiset chunga nangma le na insung mite jeh a vannoi phatthei kaboh ding ahi.
Ja sinun siemenes pitää oleman niinkuin maan tomu, ja sinun pitää leviämän länteen ja itään, pohjaan ja etelään päin. Ja sinussa pitää kaikki sukukunnat maan päällä siunatuksi tuleman, ja sinun siemenessäs.
15 Itihchan hi jongle nangma ka umpi jing ding nache nachan a nikhat teng hiche gam'a hi kahin nung pui lut kit ding nahi, ajeh chu kaki tepna jouse ka suhbulhit masangse a donlouva ka koi louhel ding nahi.
Ja katso, minä olen sinun kanssas, ja varjelen sinua, kuhunkas ikänänsä joudut, ja saatan sinun jällensä tälle maalle: sillä en minä hylkää sinua siihenasti, että minä kaikki teen, mitä minä sinulle puhunut olen.
16 Hichun Jacob a emutna kona ahung khang doh in hitin aseiye, “Hikom ahin Pathen a um mong'e tihi kana hetphah lou ahi.”
Koska Jakob heräsi unestansa, niin hän sanoi: totisesti on Herra tässä paikassa: ja en minä sitä tietänyt.
17 Hinlah ama chu tijatnan adim in hitin aseiye, “Hiche lai mun hi Pathen in ahiloule thildang imacha ahi tapoi; chujong le hiche lai hi van gam kelkot phung ahi bouve,” ati.
Niin hän pelkäsi, ja sanoi: kuinka peljättävä on tämä paikka! ei tässä muu ole kuin Jumalan huone ja taivaan ovi.
18 Hichun Jacob jingkah matah in athouvin alukhap song chu alan khom phun aphut'in achunga chun thao twi asun khum in ahi.
Ja Jakob nousi varhain aamulla, ja otti kiven, jonka hän oli pannut päänsä alaiseksi, ja pani sen pystyälle muistopatsaaksi: ja vuodatti öljyä sen päälle.
19 Hiche mun chu Bethel asah tai, hichun avetsah chu Pathen hou in tina ahi; phat masalai chun Luz tin ana kihei.
Kutsui siis sen paikan BetEl; vaan muinaisiin aikoin se kutsuttiin Luts.
20 Hichun Jacob in kigahna khat aneiyin, “Keima Pathen in ei umpi jing le kakhol jinna hi kaneh ding bu chuleh sil le chen eipeh ding ahi,” ati.
Niin Jakob teki lupauksen, sanoen: jos Jumala on minun kanssani, ja varjelee minua tällä tiellä, jota minä vaellan, antaa myös minulle leipää syödäkseni, ja vaatetta verhokseni:
21 Chule keima kapa in damsel a ei nungpui lhung kitleh ama chu ka Pakai Pathen dihtah mong ahi tia ding det kahitai.
Ja tulen takaperin rauhassa kotia isäni tykö: ja Herra on minun Jumalani.
22 Chule hiche song khomphu a ka phudoh hi Pathen hou na in kiti ding ahi. Chuleh Pathen in eipeh jouse hi hopsom a hopkhat nangma kapeh ding ahi ati.
Niin tämä kivi, jonka minä panin pystyälle muistopaatsaaksi, pitää oleman Jumalan huone: ja kaikista, jotkas minulle annat, annan minä tosin sinulle kymmenykset.
