Semtilbu 27
1 Ateh a kho amu chen lou nung hin nikhat hi Isaac in achapa alenjo pachu akouve.
Kun Iisak oli tullut vanhaksi ja hänen silmänsä olivat hämärtyneet, niin ettei hän enää voinut nähdä, kutsui hän Eesaun, vanhemman poikansa, ja sanoi hänelle: "Poikani!" Tämä vastasi hänelle: "Tässä olen".
2 “Ka chapa! Keima hi ateh kahi tai, Itih thiding kahim kasei thei tapoi,
Niin hän sanoi: "Katso, minä olen tullut vanhaksi enkä tiedä, milloin kuolen.
3 Hijeh chun tun nangma kigong in lang na man chah nathalpi kigot inlang gamlah a kei ding sa gakap'in,
Ota siis aseesi, viinesi ja jousesi, ja mene kedolle ja pyydystä minulle riistaa.
4 Chuteng le keiman kadu lamtah in hin lhonin lang hinchoi jin keiman kaneh ding chuteng le nangma hi kahinkho abei masanga phatthei kaboh ding nahi ati.
Ja laita minulle herkkuruoka, minun mieliruokani, ja tuo se syödäkseni, että minä siunaisin sinut, ennenkuin kuolen."
5 Ahin Isaac le Esau kihou na chu Rebekah'in guhthim chan ana ngai jin hichun Esau chu gamleng ding a akon doh phat in;
Mutta Rebekka kuuli, kuinka Iisak puhui pojallensa Eesaulle. Ja kun Eesau oli lähtenyt kedolle pyydystämään riistaa, tuodakseen isällensä,
6 Rebekah in Jacob jah'a hitin aseiye, “Ngaijin napa Isaac in na upa Esau hitin ahoulimpi kaja'e,” ati.
puhui Rebekka pojalleen Jaakobille sanoen: "Katso, minä kuulin sinun isäsi puhuvan veljellesi Eesaulle ja sanovan:
7 “Sa neiga delpeh inlang kadu lamtah in hinhon in lang hinchoi in keiman ne ingting chule Pathen masanga phatthei kaboh ding nahi, kahinkho abei masang in,” ati.
'Tuo minulle riistaa ja laita minulle herkkuruoka syödäkseni, että siunaisin sinut Herran edessä, ennenkuin kuolen'.
8 Hijeh chun tun kachapa ka thusei hi phatechan ngaiyin kathu sei hohi najui ding ahi.
Kuule siis, poikani, mitä sanon, ja tee, mitä minä käsken:
9 “Nangma kelngoi hon lah a gachen lang ahoitah cheh anouni hinkai jin chuteng le keiman napa dulam tah a kahon peh ding,
mene laumaan ja ota sieltä minulle kaksi hyvää vohlaa laittaakseni niistä isällesi herkkuruuan, hänen mieliruokansa.
10 Hiche teng chule nangman napa komma nachoi ding aman aneh a aneh jou teng phatthei na boh ding ahi, ama ahinkho adampet ahi,” ati.
Ja sinun on vietävä se isäsi syödä, että hän siunaisi sinut, ennenkuin kuolee."
11 Ahin Jacob in anu Rebekah adonbut in ajah'a, “Vetem in ka upa Esau a tichung amul in ahin keima vou nem a timul lou ka hi.
Mutta Jaakob sanoi äidillensä Rebekalle: "Katso, veljeni Eesau on karvainen, mutta minä olen sileäihoinen.
12 I kati ding ham? kapa in eihin jut le ta le jou a kabol ahin hetdoh leh koi phatthei chan sanga sapset na joh kachan joh ding ahi,” ati.
Entä jos isäni tunnustelee minua? Silloin minä joudun hänen silmissään pilkkaajaksi ja hankin itselleni kirouksen enkä siunausta."
13 Hinlah anu Rebekah in adonbut in, “Sapsetna ho aumle keiman abon'in keiman kipoh tang kate ati, chapa bol in ka ti hohi na bol angaiye, che inlang kelngoi chu ka henga hin kailut loiyin ati!”
Hänen äitinsä sanoi hänelle: "Kohdatkoon se kirous minua, poikani; kuule vain, mitä minä sanon, mene ja nouda".
14 Hichun Jacob jong achen kelngoi chu anu kom'a ahin kailut tai. Chuin anun jong apa dulam tah in ahon peh tai.
Niin hän meni noutamaan ne ja toi ne äidilleen; ja hänen äitinsä laittoi herkkuruuan, hänen isänsä mieliruuan.
15 Hichun Esau von holah a aphapen chu insunga kon in agala doh in achapa aneojo pa Jacob chu avonpeh tan ahi.
Ja Rebekka otti vanhemman poikansa Eesaun parhaat vaatteet, jotka olivat hänen hallussaan talossa, ja puki ne nuoremman poikansa Jaakobin ylle.
16 Chule kelngoi nou teni mulchu akhut teni le angong amul bei lai achun atom peh in ahi.
Mutta vohlain nahat hän kääri hänen käsiinsä ja paljaaseen kaulaansa.
17 Hichun Rebekah in sa twitah a ahon chule changlhah ama semsa chu achapa Jacob khut a apetan ahi.
Sitten hän antoi herkkuruuan ynnä leipomansa leivän poikansa Jaakobin käteen.
18 Hichun Jacob in changlhah le kelsa chu apa aga pen “Hepa” atileh aman jong “Hoiyo koipen nahim ka chapa?”
Ja Jaakob meni isänsä luo ja sanoi: "Isäni!" Hän vastasi: "Tässä olen; kuka sinä olet, poikani?"
19 Jacob'in a donbut in, “Keima Esau na chapa apeng masa chu kahi,” ati. “Keiman kahin subulhit tai nei nganse na chu lungset tah in kithou inlang ka hin choi sa twitah a kihon hi ne inlang phatthei neiboh tan,” ati.
Jaakob sanoi isällensä: "Minä olen Eesau, esikoisesi. Olen tehnyt, niinkuin käskit minun tehdä; nouse istumaan ja syö riistaani, siunataksesi minut."
20 Chuin Isaac in achapa chu adonbut in, “Iti dan ham? man gangtah in nahin vaidoh loijen in ka chapa atile aman jong adonbut in Pakai na Pathen in gangtah a eihin lolhin sah ahi bouve,” ati.
Mutta Iisak sanoi pojalleen: "Kuinka olet, poikani, niin pian löytänyt?" Hän vastasi: "Herra, sinun Jumalasi, johdatti sen minun eteeni".
21 Hichun Isaac in Jacob henga, “Hung ki khin nai jin katham phah thei nadin, nangma hi ka chapa Esau nahi mong nam nahi lou ham na jutle tem inge.
Niin Iisak sanoi Jaakobille: "Tulehan lähemmä, poikani, tunnustellakseni, oletko sinä poikani Eesau vai etkö".
22 Hijeh chun Jacob in apa Isaac anailut in ahile ahin jutle tan ahi, a awso hila Jacob awso ahin, akhut teni vang hi Esau khut ahi ngal in atin ahi.
Ja Jaakob astui isänsä Iisakin luo, ja tämä tunnusteli häntä ja sanoi: "Ääni on Jaakobin ääni, mutta kädet ovat Eesaun kädet".
23 Amavang Jacob ahi chu ahetchen thei lou ahitai, ajeh chu Jacob khut chu a upa Esau khut tobanga mul ahijeh'in hichun Isaac chun Jacob chu phatthei abohtan ahi.
Eikä Iisak tuntenut häntä, sillä hänen kätensä olivat karvaiset, niinkuin hänen veljensä Eesaun kädet, ja hän siunasi hänet.
24 Isaac in adong pha kit leuvin, “Nangma hi kachapa Esau nahi mong hinam? atile, Jacob in adonbut in “Ka hinai,” ati.
Vielä hän kysyi: "Oletko sinä todella minun poikani Eesau?" Hän vastasi: "Olen".
25 Chuphat in Isaac in aseiye, “Ka henga hindom naitan nangma phatthei kaboh thei na dingin kachapan gangtah a naga mat sa na hon chu ne ing kate,” ati, chuin Jacob in ahin doppeh phat in anen chule lengpitwi jong ahin dop peh in ahile Isaac chun adon tai.
Silloin hän sanoi: "Tuo ruoka minulle, syödäkseni poikani riistaa, että siunaisin sinut". Niin hän toi hänelle sen, ja hän söi; ja hän tarjosi hänelle viiniä, ja hän joi.
26 Hichun apa Isaac chun ajah a “eihin nailut in lang neihin bengchop tem in ka chapa,” atile,
Senjälkeen hänen isänsä Iisak sanoi hänelle: "Tule tänne ja suutele minua, poikani".
27 Jacob'in anai phei jin apa chu abengchop tai, chuin Isaac kivonna ho gimnam chu anah le len chuin achapa chu phatthei aboh in hitin aseiye, “Vetan kachapa gimnam hi Pakai phatthei bohsa gamlah gimnam abang'e.
Hän astui hänen luokseen ja suuteli häntä. Niin Iisak tunsi hänen vaatteidensa hajun ja siunasi hänet, sanoen: "Katso, minun poikani tuoksu on kuin kedon tuoksu, jonka Herra on siunannut.
28 Tun Pakai Pathen in vana kon in daitwi na chap jing hen, leiset'a leipha lai lai nachan sah jing hen; chule chang le mim chule juning ninglhin sah jing hen.
Jumala antakoon sinulle taivaan kastetta ja maan lihavuutta, jyviä ja viiniä yllin kyllin.
29 Nam simsen lou vin naja hen chule mihem tamtah nangma noija kun cheh hen lang, nasopi ho chunga vai hin hom jing in lang; nanu sunga peng doh pasal jouse jong na henga kun cheh uhen. Nangma na gaosapte chu gaosap chang hen, chule nangma phatthei na bohte chu phattheiboh chang hen!” ati.
Kansat palvelkoot sinua, kansakunnat sinua kumartakoot. Ole veljiesi herra, ja äitisi pojat kumartakoot sinua. Kirottu olkoon, joka sinua kiroaa, siunattu, joka sinua siunaa."
30 Isaac in Jacob phatthei aboh chai chai jin; Jacob in apa angsung agah dalhah ding kon chet in a upa Esau chu agam lena a kon in ahung lhung pai jeng tai.
Kun Iisak oli ehtinyt siunata Jaakobin ja tämä juuri oli lähtenyt isänsä Iisakin luota, niin hänen veljensä Eesau tuli kotiin metsästämästä.
31 Chuin Esau in jong nehding a althet in ahon peh in apa henga ahin dop peh apa jah a aseitai. “Hepa hung kithou in lang na hai hai pet'a phatthei neiboh na ding in na chapa thasa hi hung ne o!” ati.
Ja hänkin laittoi herkkuruuan, vei sen isälleen ja sanoi isälleen: "Nouse, isäni, ja syö poikasi riistaa, siunataksesi minut".
32 Ahin Isaac in adonbut in, “Nang koi nahim? Esau in adonbut in, “Na chapa apeng masa Esau kahi,” ati.
Hänen isänsä Iisak kysyi häneltä: "Kuka olet?" Hän vastasi: "Minä olen poikasi Eesau, sinun esikoisesi".
33 Isaac hatah in ati akithing tan aseiye, “Koiham Ijo langa hin dom a hung achu, keiman ama hin dop chu kana ne tai. Nangma hung lhun masang jep chun phatthei jong ka boh jou tai; phatthei na jouse jong ama achang jou tai.”
Silloin Iisak säikähtyi kovin ja sanoi: "Kuka sitten oli se metsästäjä, joka toi minulle riistaa, niin että minä, ennenkuin sinä tulit, söin kaikkea ja siunasin hänet? Siunattu hän myös on oleva."
34 Chuin Esau in apa thusei jouse chu angai chai sohhel phat'in Esau jong ha kan akap'in hatah in alunghang in apa komma atao kit'in, “Hepa keima jong phatthei nei boh teitei in ong,” ati.
Kun Eesau kuuli isänsä sanat, puhkesi hän valittamaan äänekkäästi ja haikeasti ja sanoi isälleen: "Siunaa minutkin, isäni!"
35 Hinlah Isaac in aseiye, “Na sopipa ahung in eihung lhem lha tai, nang phatthei na chan ding jouse nalah peh gam tai.”
Mutta hän vastasi: "Veljesi tuli kavalasti ja riisti sinulta siunauksen".
36 Esau in adonbut in, “Hiche jeh a chu amin Jacob kisah hitei jinte ong? Ajeh chu aman nivei jen eilhep lhah ahitai, phat masa in ka upat hina eina lah peh in, tun ka phatthei chan ding ana kilah doh kit e, atin hichun keiya dinga phatthei khat beh jong neina khen pehlou hitam?” atile.
Niin hän sanoi: "Oikeinpa häntä kutsutaankin Jaakobiksi. Sillä hän on nyt kahdesti minut pettänyt: esikoisuuteni hän on minulta vienyt, ja katso, nyt hän riisti minulta myöskin siunauksen." Ja hän kysyi: "Eikö sinulla ole mitään siunausta minun varalleni?"
37 Isaac in Esau adonbut in, “keiman Jacob chu nangma chunga vaihom ding in ka koi tai, chule asopite jouse ama noija kun cheh diu, chule chang le mim ahin, juning ahin, haothei na jong kapeh ahitai, tua hijat nunga nangma ipi kabolpeh thei nahlai ding ham kachapa?” atitai.
Ja Iisak vastasi ja sanoi Eesaulle: "Katso, minä olen asettanut hänet sinun herraksesi ja antanut kaikki hänen veljensä hänelle palvelijoiksi sekä varustanut hänet jyvillä ja viinillä; mitä voisin enää tehdä sinun hyväksesi, poikani?"
38 Ahi vang'in Esau in apa jah a “O hepa phatthei na khat chabeh jong umlou hitam? phatthei neiboh teitei yin ong Hepa!” atin apeng in akap tai.
Eesau sanoi isällensä: "Tuo yksi ainoa siunausko sinulla vain onkin, isäni? Siunaa myöskin minut, isäni!" Ja Eesau korotti äänensä ja itki.
39 Chuin apa Isaac in ahoupin ajah a “Nangma leichung phalou lah lah a cheng ding na hitan, chule van daitwi in jong hin chap khata ponte.
Niin hänen isänsä Iisak vastasi ja sanoi hänelle: "Katso, sinun asuinsijasi on oleva kaukana lihavasta maasta ja vailla taivaan kastetta ylhäältä.
40 Nangma na chemjam a naki vahding chule na sopipa noija na um ding ahin nangma na hung ki- ondoh teng vangleh nangong chang'a kona ama namkol chu na pai lhah ding ahi tai,” ati.
Miekkasi varassa sinä olet elävä ja palveleva veljeäsi. Mutta valtoimena kierrellen sinä riisut hänen ikeensä niskaltasi."
41 Hiche phat a pat chun Esau in Jacob chu hatah in ahin vetda pan ahi tai; ajeh chu apa Isaac in phatthei na jouse Jacob aboh jeh ahi. Chule Esau in alung thim sunga hitin agel tan, “Kapa hin nikho jong hi sotta pon tin a kichai teng le keiman ka naopa Jacob hi ka tha ding ahi,” ati.
Ja Eesau alkoi vihata Jaakobia siunauksen tähden, jolla hänen isänsä oli hänet siunannut; ja Eesau ajatteli itsekseen: "Pian tulee aika, jolloin suremme isäämme; silloin minä tapan veljeni Jaakobin".
42 Ahin achapa alenjo Esau lungthim tohgon jouse chu Rebekah jah a aki seidoh khatan ahin Rebekah in mi asol'in achapa neojopa Jacob chu aga kousah in ajah a asei pehtai, “Ngaiyin na upa Esau khun nang thana ding in lungthim tohgon anei tai,
Mutta Rebekalle ilmoitettiin hänen vanhemman poikansa Eesaun aikeista; ja hän kutsutti luokseen nuoremman poikansa Jaakobin ja sanoi hänelle: "Katso, veljesi Eesau uhkaa kostaa sinulle ja tappaa sinut.
43 Chapa chingthei tah in ngai jin, tun kigong inlang kasopipa Laban kom Haran langa jam tan.
Kuule siis, mitä sanon, poikani: nouse ja pakene minun veljeni Laabanin luo Harraniin
44 Hiche mun achun ni ejat hijong leh ga umtan na upa Esau lungdam kahsen.
ja jää hänen luokseen joksikin aikaa, kunnes veljesi kiukku asettuu,
45 Ama ahung lungdam a nabolset naho asuhmil hel'a ahung lungdam mong mong teng leh keiman mi hinsol ing ting nahung holdoh sah nang'e. Nang ni ucha nikhat a na manthah lhon ding ka nompoi.
kunnes veljesi lakkaa sinua vihaamasta ja unhottaa, mitä olet hänelle tehnyt. Sitten minä lähetän noutamaan sinut sieltä. Minkätähden menettäisin teidät molemmat samana päivänä!"
46 Hichun Rebekah in Isaac komma aseiye, “Keiman hiche Hit mite numei ho kathei chim behset jeng tai, Ijem tin Jacob in hiche numei ho jin ahin kipui kit ding ka gel thei poi kathi lo tei ding ahi,” ati.
Ja Rebekka sanoi Iisakille: "Minä olen kyllästynyt elämääni Heetin tyttärien tähden. Jos Jaakobkin ottaa vaimon Heetin tyttäristä, tässä maassa syntyneen, sellaisen kuin nämä, niin mitä varten minä enää elän?"
