Potdohbu 21
1 “Hicheng se hi Israel mite chon'na ding dan ahiye.
"Nämä ovat ne oikeudet, jotka sinun tulee asettaa heidän eteensä:
2 “Hebrew mi soh ding'a na choh teng le, amachun kumgup sungse'a sohna chu atoh jing ding, kumsagi ahung lhin teng vang le soh'a kivul michu chamlhat chang ding che ding ahitai,” ati.
Jos sinä ostat hebrealaisen orjan, niin hän palvelkoon kuusi vuotta, mutta seitsemäntenä hän pääsköön vapaaksi maksutta.
3 “Soh'a pangpa chu amachang seh seh bou ahileh, amabou kile ding Chule, jineisa ahi khah tah le, ajinu jaona anilhon'na kilhon doh lhon ding ahi.”
Jos hän on tullut yksinäisenä, niin yksinäisenä lähteköönkin; mutta jos hän oli nainut, niin lähteköön vaimo hänen kanssaan.
4 “Hiche sohpa chu apupan ji aholpeh'a ahile, achate sese leh sohpa jinu chu apupa chang ding, ajona teng le sohpa chu achang seh'a che ding ahi.”
Jos hänen isäntänsä on antanut hänelle vaimon, ja tämä on synnyttänyt hänelle poikia tai tyttäriä, niin vaimo lapsinensa jääköön isännän omaksi, ja hän lähteköön yksinään.
5 Ahinlah sohpa chu hitia asei ding, ka pupa ahin ka jinu chule ka chate abonchauvin kalha ngaijin,’ chamlhat chang din che da jeng ing'e tia aseija,
Mutta jos orja vakuuttaa: 'Minä rakastan isäntääni, vaimoani ja lapsiani enkä tahdo päästä vapaaksi',
6 Hichepa chu apupan Pathen heng'a ahin puiding, hiche asohpa chu kotphung gei hihen kotphung khom chang hijongh leh ahin puija, chuteng apupan thihtul khat'a asohpa bilkol a vuhom peh ding, hiche teng chule sohpa chun nilhum keija apupa kin'a kisa lal ding ahiye.
niin hänen isäntänsä vieköön hänet Jumalan eteen ja asettakoon hänet ovea tai pihtipieltä vasten, ja hänen isäntänsä lävistäköön hänen korvansa naskalilla, ja hän olkoon hänen orjansa ainiaan.
7 Pasal khat bang chun achanu soh ding'a akijoh doh ding'a ahile, amanu chu soh pasal ho bang'a kisol doh lou ding ahi.
Jos joku myy tyttärensä orjaksi, älköön tämä pääskö vapaaksi, niinkuin miesorjat pääsevät.
8 Hiche sohnu chun apupa lunglhaina mong mong aboldoh jou lou ding'a ahile, apupan jong mi dang akilhat doh sah thei jeng ding, apupan hiche sohnu chu kitahna nei louvin anabol tan ahile amanu chu apupan jong gamchom ma joh doh son nading ima agel lou ding ahi.
Jos hän ei miellytä isäntäänsä, sitten kuin tämä jo on määrännyt hänet itsellensä, niin tämä sallikoon lunastaa hänet pois. Vieraaseen kansaan älköön hänellä olko valtaa häntä myydä, kun hän hänet hylkää.
9 “Ahinlah hiche sohnu chu apupan achapa sohnu a pang ding a agella ahile amanu chu achanu ngai ngai banga bol ding ahiye.”
Mutta jos hän määrää hänet pojallensa, niin antakoon hänen nauttia tyttärien oikeutta.
10 “Ibang khat a achapa chun amading'a ji achom akipui khah tah a ahile, sohnu chu aji hina'a an-neh ding, sil-le-chen ding leh athaneina ima asuhnem peh chom lou ding ahi.”
Jos hän ottaa itselleen toisen vaimon, niin älköön vähentäkö ensimmäiseltä tämän ravintoa, vaatetusta ja aviollista oikeutta.
11 “Asohnu dinga chu hicheng thum hochu abolpeh louva ahile, asohnu chun bat ima neilouva sum jong pelouva adalhah jeng thei ding ahi.”
Jos hän ei tee hänelle näitä kolmea, niin lähteköön vaimo pois maksutta ja rahakorvauksetta.
12 “Khat touvin midang chun'a akhut alha khah'a ahile, akhut lhapa chu tha teitei ding ahi.”
Joka lyö ihmistä, niin että tämä kuolee, se rangaistakoon kuolemalla.
13 “Ahinlah kihetkhelna maimaija konna ahile, hichu Pathen in amosah lou ding, keiman nangma munding kasem pehsa nahiye atia ahile hiche laimuna chu mivolihpa jamlut'a kihuh hing thei ding ahi.”
Mutta jos hän ei ole tehnyt sitä murha-aikeessa, vaan Jumala on sallinut sen vahingon tapahtua hänen kätensä kautta, niin minä määrään sinulle paikan, johon hän voi paeta.
14 “Amavang, khat touvin aloipa hamkhat chu atha jeng'a ahile, hiche mithat pachu keima maicham phung'a konna tha ding'a napuidoh ding ahi, ati.”
Mutta jos joku menettelee niin rikollisesti lähimmäistänsä kohtaan, että tappaa hänet kavalasti, on sinun otettava hänet minun alttarinikin luota surmattavaksi.
15 “Koi hile, anuham apa ham vo'a achung'a khut lha aumma ahile ama chu tha jeng ding ahi.”
Joka lyö isäänsä tai äitiänsä, se rangaistakoon kuolemalla.
16 “Mihem gumang aum'a, amiguhpa bang chu ana johdoh tah'a chule akomma ana um nah laiya, akomma aum pet hichu amatoh kimudoh khom hijong leh, akimu doh pachu tha jeng ding ahiye.”
Joka varastaa ihmisen ja joko myy hänet tahi pitää häntä hallussansa, se rangaistakoon kuolemalla.
17 “Koiman anu apa a engbol thei lou ding amavang anu engbol mihem chu tha jeng ding ahiye.”
Joka kiroaa isäänsä tai äitiänsä, se rangaistakoon kuolemalla.
18 “Tun, Pasal khat le pasal khat akinah a, khatpan jong khat pachu song tum'a asuh ham akhut tumma akhet hamma ahile hiche amisuh pachu thipei dehlouva ahile jalkhun anga ding ahi.”
Jos miehet riitelevät keskenänsä ja toinen lyö toista kivellä tai nyrkillä, mutta tämä ei kuole, vaan joutuu vuoteen omaksi,
19 “Ahinlah alhupa chu ahung kitho doh'a tenggol mangcha a ava le theiya ahile, ama anasukhapa chu achungchang kisutheng thei ding, anat nasung'a aki jenna phat mansah chengse alepeh ding chule ajen dam sel ding ahiye.”
niin olkoon, jos hän tointuu ja voi mennä ulos sauvaansa nojaten, lyöjä vapaa rangaistuksesta; korvatkoon ainoastaan hänen sairastamisaikansa ja pitäköön huolta hänen paranemisestaan.
20 “Mihem khat touvin asohpa ham asohnu ham chung'a khut alha'a athikhah a ahile, soh neipa chu thina chang ding ahiye.”
Jos joku lyö orjaansa tai orjatartaan sauvalla, niin että tämä kuolee hänen käsiinsä, niin häntä rangaistakoon.
21 “Ahinlah hiche soh kijep penchu nikhat ahilou le nini sung'a adam theng tah'a ahile, sohchung'a khut lha mihem chu thina chang lou ding ahiye. Ajeh chu soh kivul michu ama nei gou khat ahi.”
Mutta jos se elää päivän tai kaksi, niin älköön lyöjää rangaistako, sillä se on hänen omaa rahaansa.
22 “Tun tekah nan, Pasal khat le pasal khat akinah tan, numei naovop lai chu asuh khah tah lhonna anaovop chu kisuhmo'a aphat louva ahungpot doh khah tah le, numeinu suhkha penpen chu ajipan jong anop channa aman adel khum jeng thei ahi. Ahinlah apeh ding chengse chu thutan vaihom hon aphatsah peh'u angaiye.”
Jos miehet tappelevat keskenänsä ja loukkaavat raskasta vaimoa, niin että hän synnyttää kesken, mutta vahinkoa ei tapahdu, niin sakotettakoon syyllistä vaimon miehen vaatimuksen ja riidanratkaisijain harkinnan mukaan.
23 “Amavang numeinu kisuklhahna khonung'a ahung nat khat tah ahile: hiche hinkho khel ding'a chu hin kho khat ma lepeh ding ahi.”
Mutta jos vahinko tapahtuu, niin annettakoon henki hengestä,
24 Mitchang khella michang hiding, haa khella haa hiding, khut khel la khut hiding, keng khel la kengg na peh ding ahi,
silmä silmästä, hammas hampaasta, käsi kädestä, jalka jalasta,
25 Meiyin akah'a ahile meikah jeh'a meiya nale peh ding, kimavo jeh'a namavoa chule kijep jeh'a chu nale jep jeng ding ahi, ati.
palovamma palovammasta, haava haavasta, mustelma mustelmasta.
26 “Mihem koitobang khat chun asohpa ahilou leh asohnu ham mit asuh khah peh'a ahile, hiche soh chu amit adam loutah jeh'a chamlhat ding'a asol doh jeng ding ahiye.”
Jos joku lyö orjaansa tai orjatartansa silmään ja turmelee sen, niin päästäköön hänet vapaaksi silmän tähden.
27 “Soh goiya pang pan jong asohnu ham, asohpa ham khat achu ahaa asuhlhoi peh a hile, ahaa asuh lhopipeh tah jeh'a hiche sohpa ham sohnu ham chu chmalhat chansah ding'a asol doh ding ahitai.”
Ja jos hän lyö orjaltaan tai orjattareltaan hampaan suusta, niin päästäköön hänet vapaaksi hampaan tähden.
28 “Bongchal khattou vin numei ham pasal ham khat chu aki'a ahin pihlih khah'a ahile, hiche bongchal chu song'a selih jeng ding ahiye. Amavang bongsa chu koiman aneh theilou ding chuteng bong neipa ding'a achungchang thu kisutheng ahitai,” ati.
Jos härkä puskee miehen tai naisen kuoliaaksi, niin härkä kivitettäköön, älköönkä sen lihaa syötäkö; mutta härän omistaja olkoon vapaa rangaistuksesta.
29 “Ahinlah hiche bongchal chun masang kisanna mihem dang ana pihlih sa ahileh, aneipa jeng'in jong anahsah lou ahitah leh, hiche bongchal in jong numei ham pasal ham chu aki a apihlih khah'a ahileh, bongchal chu thadoh jeng ding chule aneipa jeng jong anigel la tha teitei lhon ding ahiye.”
Mutta jos härkä on ennenkin puskenut ja sen isäntää on varoitettu eikä hän ole sitä vartioinut, ja jos se tappaa miehen tai naisen, niin härkä kivitettäköön, ja myös sen isäntä rangaistakoon kuolemalla.
30 Amavang athipa chu longlhat na ding'a aki peh doh'a ahile, aki pehdoh sah jatchu aman jong long lhatna ding'a apeh ding ahi.”
Mutta jos hänelle määrätään lunastusmaksu, niin maksakoon henkensä lunnaiksi niin paljon, kuin hänelle määrätään.
31 “Hiche bongchal chun numei ham pasal ham khat ahin peh lih khah bang le, hiche gancha neipa chu dan kisem dungjuija kitham gah ding ahi.”
Jos se puskee pojan tai tytön, niin meneteltäköön saman lain mukaan.
32 “Bongchal chun soh numeija pang ham pasal ham khat chu ahin pihlih bang leh, bongchal neipan jong sohneipa chu dangka shekel somthum apeh teitei ding chule hiche bongchal chu song'a aselih pai jeng ding ahi.”
Jos härkä puskee orjan tai orjattaren, niin maksakoon sen omistaja pusketun isännälle kolmekymmentä hopeasekeliä, ja härkä kivitettäköön.
33 “Tekah nan mikhat chun kokhuh khah bit louva adalhah jeng'a chule hiche kokhuh sin kikhah bit louva adalhah'a sangan ham bongchal ham kokhuh'a alhah lut'a athi den tah'a ahileh,
Jos joku jättää kaivon auki tahi kaivaa kaivon eikä peitä sitä, ja härkä tai aasi putoaa siihen,
34 “Kokhuh neipan jong aphat toh kitoh chatna asem phat ding, gancha neipa jong sum apeh ding, a gancha pohlih vang chu ama chang ding ahi.”
niin kaivon omistaja korvatkoon isännälle sen rahassa; mutta kuollut eläin olkoon hänen.
35 “Mihem khat bongchal chun mi dang khat bongchal a suhkhah a asuh khah bongchal chu athi jeng'a ahile, bong nei ten jong hiche bong chal athinai louchu akijoh doh diu aki johdohna man vang chu kihom lhon ding, hiche bongchal thisa jeng jong chu aman kihom lhon ding ahi.”
Jos jonkun härkä puskee toisen härän kuoliaaksi, niin myykööt elävän härän ja jakakoot sen hinnan, ja myös kuolleen jakakoot keskenään.
36 “Ahinlah hiche bongchal chun masang jeng'ajong gancha dang ana pihlih jeng'a ahile, aneipa jeng in jong ahilchahsa ahi a chule ngaisah'a akoi louva ahile, anei pan jong bongchal thi chu bongchal khat mama'a alesah ding, bongchal thisa vang chu ama chang teitei ding ahiye.”
Jos taas oli tunnettua, että se härkä ennenkin oli puskenut eikä sen isäntä ollut sitä vartioinut, niin antakoon härän härästä, mutta kuollut olkoon hänen."
