Thuhilpa 6
1 Keiman nipi noija thil chombeh aphamo tah khat kamudoh aum in, hichu mihemte lah’a aum jing in ahi.
On onnettomuus tämäkin, jonka olen nähnyt auringon alla ja joka raskaasti painaa ihmistä:
2 Pathen’in mi phabep chu haona bulhingset le jabolna chule angai chatbe chan diu geijin apen, hinlah hicheho chu nopsah pina neithei manlouva koi-mi aumin ahi. Amaho chu athiuvin, chule midang hetphah loubeh mi khatnin anei le gou, thil lamdoh chu anopsahpi lheh jin ahi! Hiche hi hamsetna nat pithei leu pannabei ahibouve.
että Jumala antaa miehelle rikkautta ja tavaraa ja kunniaa, niin ettei hänen sielultaan puutu mitään kaikesta siitä, mitä hän halajaa, mutta Jumala ei salli hänen nauttia sitä, vaan sen nauttii vieras. Se on turhuutta ja raskas kärsimys.
3 Mi khat in cha jakhat jen nei theijinte chule atehset geijin hingkhat nante. Hinlah amachun hinkhoa lungkimna neihih henlang, chule kivuina pha neita hihleh, ama dinga chu ahungpena athisa ana-hitaleh phajo ding ahi.
Vaikka syntyisi miehelle sata lasta ja hän eläisi vuosia paljon ja paljot olisivat hänen vuottensa päivät, mutta hän ei saisi tyydyttää omaa haluaan omaisuudellansa eikä saisi edes hautaustakaan, niin minä sanon, että keskoinen olisi onnellisempi kuin hän.
4 Mihem a apen chu ajehbei tobang hi ding, chule muthim lhang khal kiheh lah’a ahinkho kichai tobangbep hi ding ahije. Ama chun min kiti jong nei louva, chule nisa jong mu talouva chule nisa-umlam jong hepha lou hiding ahi tai. Hijongleh ama chun kipah loutah’a ahung seilet sanga lung olna anei joh ding ahi.
Sillä se turhaan tulee ja pimeyteen menee, ja pimeyteen peittyy sen nimi.
Ei se ole aurinkoa nähnyt eikä tuntenut. Sen lepo on parempi kuin hänen.
6 Ama chu kum sangkhat val, nivei geijin hing ding hijongleh lungkimna aneitah lou ding ahi. Chule ama chun midang khat tobanga thina atoding, hichun ipi aphat chomsah ding ham?
Ja vaikka hän eläisi kaksi kertaa tuhannen vuotta, mutta ei saisi onnea nähdä-eikö kuitenkin kaikki mene samaan paikkaan?
7 Mijousen ahinkhou apum pia anholna’n kimai jun tin, hinlah anei lhingset diu ginchat aum poi.
Kaikki ihmisen vaivannäkö tapahtuu hänen oman suunsa hyväksi, ja kuitenkaan ei halu täyty.
8 Hitia hi miching hohi mingolho sanga phachom jouva hilou ham? Mivaicha hon achih jeh’uva ipi phatchomna akimuva chule midang masanga iti chon ding akihet’uvem?
Sillä mitä etua on viisaalla tyhmän edellä, ja mitä kurjalla siitä, että hän osaa oikein vaeltaa elävitten edessä?
9 Na nei lou na ngaichat sang in, nanei chunga lunglhaijon. Thilpha thilhoi nei nomna lunggel kiti hi aphat chomna bei kidel tobang ahi.
Parempi silmän näkö kuin halun haihattelu. Tämäkin on turhuutta ja tuulen tavoittelua.
10 Thil ijakai hohi kigong tupsa ngen ahiuve. Mi khat cheh hi ipi ahi ding’u tona kigong sapeh ahi tauve. Hijeh chun natonsot khankho ding chung chang thua jong Pathen nanel kallou ding ahi.
Mitä olemassa on, sille on pantu nimi jo ammoin; ja edeltä tunnettua on ollut, mitä ihmisestä on tuleva. Ei voi hän riidellä väkevämpänsä kanssa.
11 Thu naha seitam chan-a ima phachomlou ahi. Ahileh hiche ho chu ipi phachom em?
Sillä niin on: puheen paljous enentää turhuutta. Mitä etua on ihmisellä siitä?
12 I-hinlonau pannabei nikho phabep sunga hi, i-hin nikhou hi iti kimang hoi thei pen ding ham ti koiyin ahet nem? I-hinkhou hi lelim tobangbep ahi. I-che nung tenguleh hiche leisetna hi ipi ahung lhung ding koiyin aseithei jem?
Sillä kuka tietää, mikä on ihmiselle hyvä elämässä, hänen elämänsä lyhyinä, turhina päivinä, jotka hän viettää kuin varjo; ja kuka ilmaisee ihmiselle, mitä on tuleva hänen jälkeensä auringon alla?
