Daniel 11
1 Keivang, Michael vantil kom’a kading jing in, Meok mi Darius lengchan kal kum masapen’a pat’a, ama pandetna ding leh hatsahna ding’a kigo jing kahi.
Niin minä myös seisoin hänen kanssansa ensimäisenä Dariuksen Mediläisen vuotena, auttamassa ja vahvistamassa häntä.
2 Tua hi, keiman naheng’a thudih chu ka phondoh ding ahi. Vetan, Persiate leng thumtah hung lendoh’a, vai ahinpoh ding, chujou leh leng li na pa vang chu, leng masaho sanga nasa tah’a haojo cheh ding ahi. Aman ahaona leh athahatna mangcha-a amitakip atildoh ding chuleh Greek lenggam chung’a gal asat ding ahi.
Ja nyt minä ilmoitan sinulle totuuden: Katso, kolme kuningasta pitää vielä Persiassa oleman, vaan neljäs saa enemmän rikkautta, kuin kaikki muut. Ja koska hän rikkaudessansa väkeväksi tulee, nostaa hän kaikki Grekan valtakuntaa vastaan.
3 Chuteng leh, leng hattah khat hung umdoh kit ding, aman thuneitah’a lengvai apoh ding, anop nop abol ding ahi.
Sen perästä tulee voimallinen kuningas ja voimallisesti hallitsee. Ja mitä hän tahtoo, sen hän tekee.
4 Amavang, athahat athunei laitah’a, alenggam hungkeh ding, chuleh alenggam chu hopli kiso ding ahi. Ama son le chilhah hilou hon lengvai apoh ding, ahinlah, aman thuneitah’a vai apohlai bang’a, amahon thahat leh thuneina aneilou ding’u ahi. Ajeh chu alengvaipohna chu ajunga kibotdoh’a, midang kipedoh ahitai.
Ja kuin hän korkeimmalle joutunut on, särjetään hänen valtakuntansa ja jaetaan neljään taivaan tuuleen. Ei hänen jälkeen tulevaisillensa eikä senkaltaisella voimalla, mikä hänellä ollut on, sillä hänen valtakuntansa hävitetään, ja tulee muiden osaksi.
5 Chutah leh, lhanglam lengpa hung hatdoh ding, amavang, ama sepai lamkai ho lah’a chu, mikhat ama sang’a hung thaneijo ding chuleh alenglam’a chu hu-ham tah’a vai ahinhop ding ahi.
Ja etelän kuningas, joka yksi hänen päämiehistänsä on, tulee voimalliseksi. Mutta häntä vastaan tulee myös yksi väkeväksi ja hallitsee, jonka valta on suuri.
6 Kum phabep jou leh sahlam lengpa leh lhanglam lengpa, hung kihoutoh’a chamna khat asemdoh lhon ding ahi. Kihou chamna suhdetna dinga lhanglam lengpan achanu chu sahlam lengpa jiding a apeh ding. Hijongleh, amanun thuneina ima anei joulou ding chuleh apan jong chutima-a koima athunun jou dehlou ding ahi. Chuleh amanu chu anungjui ho leh apan khompi ho jouse toh kisugam ding ahiuve.
Mutta monikahtain vuotten jälkeen yhdistävät he itsensä toinen toisensa kanssa. Ja etelän kuninkaan tytär tulee pohjan kuninkaan tykö ystävyyttä tekemään. Mutta ei hän pysy käsivarren voimassa. Eikä hänen käsivartensa ole pysyväinen, vaan hän hyljätään niiden kanssa, jotka hänen tuoneet ovat ja sen kanssa, joka hänen siittänyt on ja niiden kanssa, jotka hänen hetkeksi aikaa vahvistaneet olivat.
7 Hijongleh, amanu inkote khat chu lhanggam’a leng hung chang ding, aman asepai tamtah toh sahlam lengpa kulpi anokhum’a asat ding chuleh ajo ding ahi.
Mutta vesa tulee hänen suvustansa, joka tulee sotajoukon voimalla ja menee pohjan kuninkaan vahvoihin paikkoihin ja toimittaa ja voittaa.
8 Ama Egypt gam’a akilekit teng, amaho doilim semthu jouse apoh mang ding, chuleh sana leh dangka-a kisem thil manlu tampi jong apohmang tha ding ahi. Chujou teng, kum phabeppi sung’a sahlam lengpa chu kisatpi talouva amachang adalhah ding ahi.
Ja vie pois heidän jumalansa ja ruhtinaansa ja kalliit kappaleensa hopian ja kullan Egyptiin ja menestyy monikahdat vuodet pohjan kuningasta vastaan.
9 Chujou tengleh, sahlam lengpa chu lhanggam lengpa gamsung’a hung lut’a gal ahin sat khum ding ahi. Hijongleh ama agam lang’a kinungle kitloi ding ahi.
Ja kuin etelän kuningas on vaeltanut hänen valtakuntansa lävitse, palajaa hän omalle maallensa.
10 Ahivangin, sahlam lengpa chapaten sepai tampi asem dohkit diu, asepaiho chutoh twisoh bang’a hamgei guija lhanggam lengpa kulpi geija, gal asat khum ding ahi.
Vaan hänen poikansa vihastuvat ja kokoovat suuren sotajoukon, ja yksi tulee ja menee edeskäsin niinkuin virta ja taas kehoittaa muut vihaan valtakuntaansa vastaan.
11 Chutahleh lhanggam lengpa chu lungsa doh ding, sahlam lengpa sepai ho chutoh kisat ding chuleh aman agalmite chu abon’a ajosoh hel ding ahi.
Silloin julmistuu etelän kuningas ja menee ulos ja sotii pohjan kuningasta vastaan ja kokoo niin suuren joukon, että toinen joukko hänen käsiinsä annetaan.
12 aman agalmite sepaiho abon’a adelmangsoh phatleh, lhanggam lengpa chu alungsung’a kichoisangna leh kiletsahna hung dim ding chuleh agalmite chu asang asangsom’a athagam ding ahi. Hijong leh, agaljona chu phat chomkhat’a ding bou hiding ahi.
Ja hän vie pois sen suuren joukon ja paisuttaa sydämensä, että hän on lyönyt niin monta tuhatta maahan. Mutta ei hän siitä väkevämmäksi tule.
13 Ajeh chu kum phabep jouleh sahlam lengpan jong amasa sang’a tamjo sepai akhop kitding, asepaiho chutoh thil ijakai ninglhing set’a hung konsuh kit ding ahi.
Sillä pohjan kuningas tulee jälleen ja kokoo suuremman joukon kuin entinen oli. Ja monikahtain vuotten perästä tulee hän kaiketi suuren sotajoukon ja paljon tavaran kanssa.
14 Hichepet hileh, agamsung mipi tamtah'in lhanggam lengpa chu adou diu ahi. Chuleh hiche gaova nathilmu chengse hi aguilhunna ding’a, namite lah’a pumhat jeng’a thilbol mihon jong lengpa douna gal asat dingu ahi. Hijong leh amahon gal chu ajo lou diu ahibouve.
Ja siihen aikaan asettaa moni itsensä etelän kuningasta vastaan. Korottavat myös muutamat huikentelevaiset sinun kansastas itsensä ja täyttävät näyn ja lankeevat.
15 Chutah leh, sahlam lengpa chu hungkon intin, dettah’a pal kikaikhum kulpi umna khopi jeng jong anokhum’a alahding ahi. Hiche phatleh, lhanglam gam’a sepai ahatlai lai ho jeng jong amasanga pang joulou diu ahi, ajeh chu ama nan jou nading tha anei lou diu ahitai.
Niin pohjan kuningas tulee ja tekee vallit ja voittaa vahvat kaupungit ja etelän käsivarret. Ja hänen paras väkensä ei voi seisoa eikä ole yhtään voimaa vastaan seisoa.
16 Chuteng sahlam lengpa chu adou jou ding beihel’a hung machal ding, anop nop abol’a koiman akhamtang joulou ding ahitai. Aman Israel gamloupi chu achotpha-a asuhmang gotding chuleh athu noija akoi ding ahi.
Vaan hän, kuin hän tulee hänen tykönsä, tekee tahtonsa jälkeen. Ja ei kenkään taida seisoa hänen edessänsä. Ja hän tulee myös siihen ihanaiseen maahan ja hävittää sen kätensä kautta.
17 Aman alenggam thahatna pumpi chutoh hungkon’a, lhanggam lengpa toh kimaito’a kihouchamna agonding ahi. Chuleh aman alenggam suhmang peh nading a achanu chu lhanggam lengpa ji dinga agon ding, ahivanga, athilgon ho abon’a losam ding ahi.
Ja kääntää kasvonsa tullaksensa kaiken valtakuntansa voimalla. Mutta hän sopii hänen kanssansa ja antaa tyttärensä hänelle emännäksi, että hän hänen hävittäis. Mutta ei se menesty hänelle, eikä siitä mitään tule.
18 Hiche ban’a chu, aman twikhanglen pang’a gamho ahin lunglutpi ding, gal abolkhum kit ding chuleh khopi tampi alah ding ahi. Ahivang in, gamdang sepai lamkai khat in, hichea hi, lengpa kiloupisahna ho chu achaina ahin semding chuleh jumleh ja thoh’a akinungle sah ding ahi.
Sitte kääntää hän itsensä luotoja vastaan ja monta niistä voittaa. Vaan päämies opettaa hänen häpiällä lakkaamaan, ettei hän häntä enää häpäisisi.
19 Hitia chu, aman agamsung’a akiselna kulpi chu anung jot kit ding chuleh kimukit talou ding ahitai.
Ja niin hän jälleen palajaa maansa linnoihin ja loukkaa itsensä ja lankee, ettei häntä enään löydetä.
20 Chutah leh, ama ban’a lengkhat hunglen doh ding, ama chun leng Inpi loupina dia, mipitea kon’a kai dong ding vaipo asolding ahi. Hijong leh, amahin phat chomcha lengvai apoh ding, chujou leh, lunghan jeh leh gal kisat jeh hilouva, amahi kisumang ding ahi tai.
Ja hänen siaansa tulee se, joka vaatian antaa käydä ympäri valtakunnalle kunniaksi. Mutta muutamain päiväin perästä hän särjetään; ei kuitenkaan vihan eikä sodan kautta.
21 Ama ban’a hi, duhdah lou migilou khat, lengpa son leh chilhah jong hilou khat, lengvaipo’a hung pang ding ahi. Aman alep lep’a thu asei ding chuleh duha thutah’a thilgon aneiding, mihon agellou pettah’a, lenggam thaneina chu alah ding ahi.
Hänen siaansa tulee kelvotoin mies, jolle kuninkaallinen kunnia ei ollut aiottu. Hän tulee ja menestyy ja saa valtakunnan makeilla sanoilla.
22 Ama masang’a sepai tamtah kitheh ngim ding, kisumang hel ding chuleh kitepna leng chapa geija kisumang ding ahi.
Ja käsivarret, jotka niinkuin virta juoksevat, hänen edessänsä virralla voitetaan ja särjetään. Niin myös se päämies, jonka kanssa liitto tehty oli.
23 Aman jouleh nal aseija kitepna abol ding, chuleh kichamna tampi asemdoh ding ahi.
Sillä sittekuin hän hänen kanssansa itsensä yhdistänyt on, tekee hän kavalasti häntä vastaan ja menee ylös ja vähällä väellä itsensä vahvistaa.
24 Gihsalna neimasa louva, gamsunga leipha laipen munho aholdoh ding, apu apaten anabol khah louhel abol ding ahi. Aman mihaosa ho neileh gou alah peh’a athe thang ding, anung juiho ahoppeh ding, chuleh kulpi detlai lai ho suhset nading thilgon aneiding ahi. Ahi vanga, athilbol jouse phat chomkhat kah’a ding bou hiding ahi.
Ja hän menestyy, että hän parhaisiin maan kaupunkeihin tuleva on ja niitä tekee, joita ei hänen isänsä eikä esivanhempansa tehdä taitaneet. Heidän ryöstämisensä, saaliinsa ja tavaransa hän hajoittaa ja ajattelee juoniansa heidän linnojansa vastaan kauvan aikaa.
25 Chujou teng, ama hung kitil doh ding, lhanggam lengpa douna-a sepai tampi asemdoh ding chuleh amaho chutoh gal kisat ding, ahivanga, aman ajolou ding ahi. Ajeh chu, ama suhmangna dinga thilgon aguh’a tampi umdoh ahi tai.
Ja hän kehoittaa voimansa ja sydämensä etelän kuningasta vastaan suurella sotajoukolla. Silloin etelän kuningas tulee kehoitetuksi sotaan suuren, väkevän sotajoukon kanssa. Mutta ei hän voi pysyä, sillä häntä vastaan pidetään juonia.
26 Ama insung miten, ama manthahna aboldoh ding, a sepaite abon’a kitheh ngim ding chuleh mi tampin thina ato ding ahi.
Ja juuri ne, jotka hänen leipäänsä syövät, auttavat häntä turmelukseen ja hänen joukkoansa sortamaan, että sangen paljon lyödyksi tulee.
27 Hiche leng teni hin, thildang boipi louva, amani kah’a kisuhmang to nading bou agellhon ding, chuleh kihouchamna ankong phung jeng’a jong thujouva kilhem lhon ding ahi. Amavang aphachom imacha umdoh dehlou ding, ajeh chu, Pathen phat tepsa bang’a achaina chu thou thou ding ahi.
Ja molempain kuningasten sydän ajattelee, kuinka he toinen toisellensa vahinkoa tekisivät. Ja yhden pöydän tykönä petollisesti toinen toisensa kanssa puhuvat, vaan ei se menesty, sillä loppu on vielä toiseksi ajaksi määrätty.
28 Chuteng, sahlam lengpa chu, nei leh gou tampi akipoh’a agam’a kilekit ding ahi; ama hin, kitepna theng nam mite douna anop nop abol ding, chuleh agamsung jong asuhgep’a adalhah ding ahi.
Ja hän menee taas kotiansa suurella tavaralla, ja asettaa sydämensä sitä pyhää liittoa vastaan. Siinä hän jotakin toimittaa ja niin hän menee kotia omalle maallensa.
29 Chuleh, achaina phat kitep chu ahung lhin tengleh, ama hung kilekit’a, lhanggam lengpa chu gal abolkhum kit ding ahi. Amavang, hiche hi, masang a agalbol tobang’a hungsoh talou ding ahitai.
Määrätyllä ajalla menee hän jälleen etelään päin, mutta ei hänelle menesty toisella erällä, niinkuin ensimäisellä.
30 Ajeh chu, lhumlam twipi pang’a kon’a, kong-innei tampi ama doudinga hungkon diu, hichun ama akichatsah ding, lung himo tah’a agam lang’a kilekit ding ahi. Aman hichea alunghanna chu kitepna theng mite chung a achuhsah ding, chuleh kitepna donselou miho chu akihoutheipi ding, amaho toh pangkhom diu ahi.
Sillä Kittimistä tulevat haahdet häntä vastaan, niin että hän epäilee ja palajaa ja vihastuu sitä pyhää liittoa vastaan. Ja menestyy ja kääntää itsensä ja suostuu niihin, jotka pyhän liiton hylkäävät.
31 Chutahleh, ama sepaiten, houin kulpi alodiu, asuhthang’uva asuhbohdiu, tanglouva kiboljing kilhaina gamtha jong asuhtangdiu chuleh thet umtah milimdoi chu atundoh diu ahi.
Ja hänen käsivartensa pitää hänen puolestansa seisoman. Ne saastuttavat pyhän vahvistuksen ja saattavat pois jokapäiväisen uhrin ja nostavat hävityksen kauhistuksen.
32 Aman kitepna sukeh ho chu jou leh nal’a ajollhah’a. amaho kithopina amu ding ahi. Hijong leh, Pathen hejing mite vang chu dettah’a pang’uva, ama chu akisatpi diu ahi.
Ja hän saattaa liiton rikkojat ulkokullatuksi makeilla sanoilla. Mutta se kansa, joka Jumalansa tuntee, rohkaisee itsensä ja menestyy.
33 Mipi lamkai chingtah ho chun, miho chu ahil uva ahetthemsah diu, hijong leh amaho vang chu meiya kihallih loi, chemjam’a kithat loi, chuleh konkhat chu achomuva songkul tangden loi, um ding ahiuve.
Ja ne ymmärtäväiset kansan seassa opettavat monta. Sentähden heitä vainotaan miekalla, tulella, vankiudella ja ryöstämisellä kauvan aikaa.
34 Hiche bolgenthei naphat sunga hi, Pathen miten panpina themcha amu diu, ahivanga miho chun amaho chu, lungtho nei pum’a akivoppi diu ahi.
Ja kuin he niin kaatuvat, tapahtuu heille kuitenkin vähä apua. Mutta monta menevät heidän tykönsä petollisesti.
35 Chuleh lamkai miching phabep vang chu, bolgentheina jal’a pang joulou umdiu ahi. Hitia chu, achaina phat kitepsa alhinkah sea chu, amahohi kisutheng’uva chuleh kithenso jing diu ahi. Ajeh chu, achaina phat tep chu, vatjep nalai ahi.
Ja ymmärtäväisistä muutamat lankeevat, että he koeteltaisiin, puhtaaksi ja selkiäksi tulisivat siihenasti, että loppu tulee, sillä se viipyy vielä määrättyyn aikaan asti.
36 Chutia chu, lengpan ama nop nop abol ding, amatah kichoisanga chuleh ama chu Pathen ho sang’a loupijo’a kisei ding, chuleh Pathen jong ataitom ding ahi. Ama lolhinna leh loupina hi chomkhat kah’a dingbou hiding, hichu Pathen lungsatna phat kitep hunglhin kah’a dingbou ahi. Ajeh chu, Pathen thutepsa chu thonlouva lhung tei ding ahi.
Ja kuningas tekee, mitä hän tahtoo ja korottaa itsensä ja ylentää itsensä kaikkia vastaan, mikä Jumala on. Ja puhuu hirmuisesti jumalain Jumalaa vastaan. Ja se on hänelle menestyvä siihenasti kuin viha täytetään, sillä se on päätetty, kuinka kauvan se on oleva.
37 Aman apute apate doi- pathen ho chu donlouva akoiding, chuleh numeiten akhohsah pen’u doi-pathen jong donlouva akoiding ahi. Ajeh chu, ama chu pathen ho sang’a loupijo’a kigel ahitan, pathen houna kiti poupou chu apum donlou ding ahitai.
Isäinsä Jumalaa ei hän tottele, eikä vaimoin rakkautta. Eli ei yhdestäkään Jumalasta lukua pidä, sillä kaikkia vastaan hän itsensä korottaa.
38 Hiche seh hilouva, apu apaten anahet khahlou, kulpi ngah pathen chu aman ahou ding, song mantam leh sana-dangka chuleh manlutah tah thilpeh ho apeh’a ajabol ding ahi.
Mutta jumalaansa Maosimia hän palvelee paikallansa, sitä jumalaa, josta ei hänen isänsä mitään tietäneet, pitää hänen kunnioittaman kullalla, hopialla, kalliilla kivillä ja kauniilla kaluilla.
39 Hiche gamdang doi-pathen toh pangkhom kahi tia asei ding, kulpi detlai jouse anokhum ding ahi. Chuleh ama heng’a hung kipelut miho chu ajabol ding, amaho chu gamkai ahoppeh’a, thunei vaihom’a apansah ding ahi.
Ja hän on niille, jotka häntä auttavat Maosimia vahvistamaan, sen muukalaisen jumalan kanssa, jonka hän valinnut on, suuren kunnian tekevä. Ja asettaa heitä monen herraksi ja jakaa heille maan palkaksi.
40 Chuteng, achaina phat alhinteng leh, lhanglam lengpan sahlam lengpa chu gal abol khum ding ahi. Hijongleh, sahlam lengpan, sakol kangtalai tamtah leh sakol sepai tamtah toh chuleh kong-innei tamtah toh kitho’a, chingpei bang’a lhanglam lengpa ahin nokhum ding ahi. Chuleh aman gam chom chom jong ahinjotpa-a, twipi hungsoh bang’a ahin lekhup ding ahi.
Ja lopun ajalla pitää etelän kuninkaan hänen kanssansa puskeleman. Ja pohjoisen kuninkaan pitää äkisti karkaaman häntä vastaan rattailla, ratsasmiehillä ja monella haahdella. Ja hänen pitää maakuntiin sisälle menemän ja haaskaaman ja vaeltaman lävitse.
41 Chuleh ama chu Israel gamloupia hunglut ding, nam chom chom ho a-angsung’a lhulham dingu, ahivanga Moab mite, Edom mite chuleh gamlailung’a cheng Ammon mite ho vang, kihuhdoh diu ahi.
Ja ihanaan maahan tuleman, ja monta pitää lankeeman. Mutta nämät pitää hänen kädestänsä pääsemän: Edom, Moab ja Ammonin lasten esikoiset.
42 Aman gam tampi ahin lahding, chuleh Egypt gamsung jeng jong hoidohlou ding ahi.
Ja hänen pitää kätensä maakuntiin ojentaman ja ei Egyptinkään maan pidä häneltä pääsemän.
43 Sana leh dangka jouse chunga aman thunei vaihomna aneiding chuleh Egypt gamsunga neileh gou jouse chunga jong vai ahomding ahi. Chuleh Libya mite leh Ethiopia mite chunga vai ahom ding, amaho chu asoh’a pangdiu ahi.
Vaan hänen pitää omistaman itsellensä kullan ja hopian ja kaiken Egyptin tavaran. Lybian ja Etiopian pitää häntä seuraaman.
44 Ahinlah, niso lam’a konleh sahlam’a kon’a thu hung kithang chun ama akichatsah ding, chuleh, hiche jeh’a chu, ama lunghang tah’a mi tampi thatgam dingleh sumang ding’a, hungkon doh ding ahi.
Mutta sanoma idästä ja pohjasta pitää häntä peljättämän. Ja hän käy ulos suuressa vihassa monta kadottamaan ja hukuttamaan.
45 Aman, loupitah lhangtheng leh twipi kikah’a chu ngahmun asem ding, aleng ponbuh loupi chu ason ding ahi. Ahivangin, chulai mun’a aumpet’a chu, ama dinga aphat kichaina hung lhung ding, koiman ama chu apanhu jou lou ding ahi.
Ja hänen pitää majansa asettaman kahden meren välille, sen ihanan pyhän vuoren tykö siihen asti kuin hänen loppunsa tulee, ja ei kenkään häntä auta.
