Amos 8
1 Hatchungnung Pakaiyin, hicheng hi, themgao thilmun keima eivetsah e. Hichu nipilaija theiga-min longkai khat dimset in akitung e.
Herra, Herra osoitti minulle näyssä, ja katso, siellä oli kori suvituloa.
2 Hichun aman eidong in, “Amos ipi namu em?” eiti. Ken jong ka donbut in, “Longkai khat dimset nipilai theiga-min kamui’’ kati. Chuphat in Pakaiyin asei tai,’’ Hiche theiga-min namu bang’a hi, kami Israelte jong akichaina diu phat hunglhung ahitai. Keiman achunguva talen kamatsah ding hi, kakhongai tahlou ding ahi.
Ja hän sanoi: mitäs näet, Amos? minä vastasin: korin suvituloa. Niin Herra sanoi minulle: minun kansani Israelin loppu on tullut, en minä tahdo enään mennä häntä ohitse.
3 Hiche nikho chuleh, houin’a la kisa hojong abon’a kana la sohgam ding, mithi tampi khopisung muntin’a thang jeng ding ahi. Hiche hi keima thaneipen Pakaiyin ka sei doh ahitai.
Ja sinä päivänä pitää veisut templissä itkuksi kääntymän, sanoo Herra, Herra; monta kuollutta ruumista pitää joka paikassa makaaman, jotka viedään salassa pois.
4 Hichehi ngai uvin, nanghon vaichate nachom gam’un, chuleh tahlelte kengchot phan nanei uve.
Kuulkaat tätä te, jotka köyhää sorratte, ja vaivaisia maakunnassa hävitätte,
5 Nanghon, cholngah nikho hunglhun ding nangah lel un, houthua kut kibol nikho hojong kichaidoh loihen, natiuve. Ajeh chu, nanghon thil tena dihlou nasem’un, chang leh suhlou chang ho, aman val val in mi nachohsah uvin, thilcho leh thiljoh hojong jou leh nal in nalhemlha uvin ahi.
Ja sanotte: koska uusi kuu loppuu, että me saisimme jyviä myydä; ja sabbati, että me ohria kauppaisimme, ja mitan vähentäisimme, ja hinnan korottaisimme, ja vaa'at vääriksi tekisimme;
6 Nanghon, changsi tol’a kiseplha toh changtah nachoh hel’un, hichu najoh’un, chuteng vaicha leh tahlelte chu soh din dangka pehkhat pouvin na kichoh un, chuleh kengchot tokhat poutoh nalheh’un ahi.
Että me saisimme köyhät rahallamme haltuumme ja hätäytyneet kenkäparilla, ja myisimme akanat jyväin edestä?
7 Tun, Pakai Israel Pathen chu, ama leh ama akihahsel in, “A itih’a jong, na thilse bolho kahaimil lou hel ding ahi.
Herra on vannonut Jakobin korkeutta vastaan: mitämaks, jos minä ikänä kaikki ne heidän työnsä unohdan.
8 Hiche jeh’a chu, gamsung pumpi ling kihot banga killing ding, chuleh gamsung chu Nile vadung twi solai banga, hung kinuh sang ding chuleh kemsuh kitding ahi’’, ati.
Eikö maan sentähden pitäisi vapiseman, ja kaikki sen asuvaiset murehtiman? Ja pitää nouseman kaiken sen päälle niinkuin virta, vietämän pois ja upotettaman niinkuin Egyptin virralla.
9 “Hiche nikho chuleh, keiman sunlaiya nisa kalhumsah ding, chuleh sunchang laiya leiset chung mu ka thimsah ding ahi,” tin thanei pen Pakaiyin aseiye.
Sillä ajalla, sanoo Herra, Herra, tahdon minä laskea auringon alas puolipäivästä, ja pimittää maan valkialla päivällä.
10 Chuleh, golvah kut nabol jouseu kaleh maona-a ka heidoh peh ding, la nasah jouseu jong kala-a ka heidoh peh ding nahiuve. Nanghon, thi-op pon nakisil uva, lunghem jeh’a amitakip nalu nahotol diu, Nachapa khatseh na neisun thijeh’a lunghem bang’a kalha diu, Hiche nikho chu iti lainat um hitam!’’tin Pakaiyin aseiye.
Minä tahdon teidän juhlapäivänne kääntää murheeksi, ja kaikki teidän veisunne valitukseksi, ja tahdon antaa säkin jokaisen kupeisiin tulla, ja kaikki päät paljaaksi tehdä; ja tahdon heille murheen saattaa, niinkuin joku ainoaa poikaa murehtii; ja heidän pitää surkian lopun saaman.
11 Hatchungnung Pakaiyin aseijin, ‘’Hiche nikho chu ahung lhung’e. Keiman gamsung kel ka lhahsah ding, an leh twi ngaichatna kel hilou ding, amavang, Pakai thusei jah ding ngaichatna kel hiding ahi.
Katso, ne päivät tulevat, sanoo Herra, Herra, että minä lähetän nälän maan päälle; ei nälkää leivän perään, eli janoa veden perään, vaan Herran sanan kuulemisen jälkeen,
12 Miho, twikhanglen khat’a kon’a adang khat’a kitol leuva, chuleh gamkhat’a kon’a gamdang khat’a chediu, Pakai thusei jah ding holna-a, lhaito jeng jung diu. Ahivanga, amahon ahol’u chu amu louhel diu ahi.
Niin että heidän pitää juokseman yhdestä merestä niin toiseen, pohjasta niin itään; heidän pitää juoksenteleman etsimään Herran sanaa, ja ei kuitenkaan pidä löytämän.
13 Hiche nikho chuleh, nungah melhoitah holeh golhang thahatlai hojong Pakai thu jahding ngaicha-a lhulham soh diu ahi.
Sinä päivänä pitää kauniit neitseet ja nuorukaiset nääntymän janosta.
14 Chuleh Samaria khopia jumlehja um doi ho’a kihahsel’a, Dan pathen min’a kihahselho, chuleh Beersheba pathen min’a kitepna bol ho, abonchauva kipallhu gan hel diu, a itih’a, thoukit talou hel diu ahi,’’ ati.
Ja jotka nyt Samarian rikoksen kautta vannovat ja sanovat: niin totta kuin sinun jumalas Danissa elää, niin totta kuin sinun jumalas Bersebassa elää: niiden pitää niin lankeeman, ettei he voi jälleen nousta ylös.
