2 Samuel 15
1 Hiti ho jouse kichai nung hin Absalom chun kangtalai khat akisem’in, sakol akai ding ho jong akigot tohsoh keiyin, chule amasanga lhaidin pasal cheh mi som nga akilhen doh tai.
Mutta sitten tapahtui, että Absalom hankki itsellensä vaunut ja hevoset sekä viisikymmentä miestä, jotka juoksivat hänen edellänsä.
2 Absalom hi jingkahseh jingpi tah in athou jin, kelkot lampi geiya chun ading jin ahi; hitichun mihem khat tou lengpa koma mi hehna ding thu aneiya, athu tan sah ding ahung teng le, hitobang miho chu Absalomin akou jin ana dong ji'e, “Hoilai khopi pen a kona hung nahim?” tia adoh le mihem pan jong, aphung min aseipih ding ahi.
Ja Absalomilla oli tapana asettua varhain aamulla sen tien viereen, joka vei portille; ja kun joku oli tulossa kuninkaan eteen saamaan oikeutta riita-asiassaan, kutsui Absalom hänet ja kysyi: "Mistä kaupungista sinä olet?" Kun tämä vastasi: "Palvelijasi on siitä tai siitä Israelin sukukunnasta",
3 Hiteng chule Absalom in asei peh kitjin, “nangman chungthu nasatah nahinpolut e! chule hichehi aphamo lheh jenge lengpan hichu ngaidin koima aneipon ahi.
sanoi Absalom hänelle: "Asiasi on kyllä hyvä ja oikea, mutta kuninkaan luona ei ole ketään, joka sinua kuulisi".
4 Chujongleh Absalom chun asei kit in, “O kadeh, keima hi gamsunga thutan vaihoma pang ana hileng, mijousen achungthu u keikommatan dia ahin pohlut diu, chule keiman thudihtah a katan pih diu ahi ati.
Ja Absalom sanoi vielä: "Jospa minut asetettaisiin tuomariksi maahan! Silloin tulisi minun eteeni jokainen, jolla on riita-tai oikeusasia, ja minä antaisin hänelle oikeuden."
5 Hitia chu ama angsunga bohkhup dia mi ahung teng le Absalom chu anomji pon hisang chun aman hitobang miho chu akhut’in atuh chah jeng jin, achop jin ahi.
Ja kun joku lähestyi kumartaaksensa häntä, ojensi hän kätensä, tarttui häneen ja suuteli häntä.
6 Hitobang hin lengpa koma athu kikhola kitan sah dinga hung ji Israel mi tapou chu Absalomin anabol jing jin ahi; hiche a kon hin Absalomin Israel mipi jouse lungthim abonchan athu nun soh hel tai.
Näin Absalom teki kaikille israelilaisille, jotka tulivat kuninkaan eteen saamaan oikeutta. Ja niin Absalom varasti Israelin miesten sydämet.
7 Chule kumli alhin jouvin Absalomin lengpa koma chun aseiyin, “Lungset tah in neisol’in lang keima Hebron khopia khun cheng ting Pakaiya kilhaina gasem ingting chule keiman ama toh kitepna kasem chu gabulhit tange ati.
Neljän vuoden kuluttua sanoi Absalom kerran kuninkaalle: "Salli minun mennä Hebroniin täyttämään lupaus, jonka olen Herralle tehnyt.
8 Ijeh-inem itileh nalhachapa keima Ram gamsung Geshur a kachen lai chun kitepna khat kanabol’in hitin kana seiye, ‘Pakaiyin Jerusalema einung puilut kit poupouva ahileh keiman Pakai koma kilhaina kabola chibai kaboh ding ahi,’ tin kanaseiye,” ati.
Sillä asuessani Gesurissa, Aramissa, sinun palvelijasi teki lupauksen ja sanoi: 'Jos Herra antaa minun tulla takaisin Jerusalemiin, niin minä palvelen Herraa'."
9 Hichun lengpan jong aseipeh in, “aphai, chinlang nakitep nachu gamolso tan ati,” ati. Hijeh chun Absalom jong akipat doh pai in Hebron ache tai.
Kuningas sanoi hänelle: "Mene rauhassa". Niin hän nousi ja meni Hebroniin.
10 Ahinla Absalom chun guhthim chan Israel phung jouse koma sot tol le miho ana sola hitia hi ana sei sa ahi, “Nang hon saki pengkul kimut ging najah poupou uva ahileh, ‘Hebron khopia Absalom aleng chang tai,’ tia na sei diu ahi,” tin ana hil masa tan ahi.
Mutta Absalom lähetti vakoojia kaikkiin Israelin sukukuntiin ja sanoi: "Kun kuulette pasunan äänen, niin sanokaa: 'Absalom on tullut kuninkaaksi Hebronissa'".
11 Mihem jani Jerusalem khopia konin Absalom chutoh akilhon’uvin, ahin amaho chun Absalom lunggel ngaito emacha ahepou vin ahi.
Ja Absalomin kanssa oli Jerusalemista kutsuvieraina mennyt kaksisataa miestä, jotka menivät sinne aivan viattomina, tietämättä mitään koko asiasta.
12 Absalomin kilhaina gantha ima abol laiyin, Gilon mi Ahithophel kitipa, David dinga lungthima kithopi phatah mipa chun mi asol’in achenna Giloh khopia konin aga kousah tai. Chule Absaom in thilse abol'a lengpa adouna chu akhang tul tul jeng in, mipin jong Absalom ajop bebe jeng tau’ve.
Ja Absalom lähetti myös, sillä aikaa kun uhrasi teurasuhrejaan, noutamaan giilolaisen Ahitofelin, Daavidin neuvonantajan, hänen kaupungistaan Giilosta. Ja salaliitto vahvistui, ja yhä enemmän kansaa meni Absalomin puolelle.
13 Hijeh chun sot tolle mi khat chu David koma ahung in hitin ahung seiye, “Israel miten alungthim’uvin Absalom nung ajui gamtauve,” ati.
Niin tultiin Daavidin luo ja ilmoitettiin: "Israelin miesten sydämet ovat kääntyneet Absalomin puolelle".
14 Chuphat’in David jong chun Jerusalem khopia aumkhompi amite hengah hitin aseitai, “khatveijam a ebonchaova ejam diu ahitai, akhuti louleh ivaigeidiu ahitai. Kino loi ute! Absalom ahung lhun masanga khopi sunga kon epotdoh ule, eiho ehiuvin chule Jerusalem khopi sung jong toset akon huidoh thei ding ahi, ati.
Silloin Daavid sanoi kaikille palvelijoillensa, jotka olivat hänen luonaan Jerusalemissa: "Nouskaa, paetkaamme, sillä meillä ei ole muuta pelastusta Absalomin käsistä. Lähtekää kiiruusti, ettei hän äkkiä saavuttaisi meitä ja saattaisi onnettomuutta meille ja surmaisi kaupungin asukkaita miekan terällä."
15 Hichun David lengpa kithopi hon jong ama chu adonbut un, keiho nangma toh kaumjing naove, hijeh chun nangman aphapen ahi tia nagel chu bol tan atiuve.
Kuninkaan palvelijat vastasivat kuninkaalle: "Tehtäköön aivan niinkuin herrani, kuningas, harkitsee parhaaksi. Me olemme sinun palvelijoitasi."
16 Hijeh chun lengpa jong akipat doh pai paiyin a insung mite jouse jong anunga akitol tauve. Chule lengpan in ngah dinga thaikem numei som adalhah tilou koima cha adalha pon ahi.
Ja kuningas lähti, ja koko hänen hovinsa seurasi häntä; kuitenkin jätti kuningas kymmenen sivuvaimoaan jäljelle vartioimaan linnaa.
17 Hitia lengpa apot doh jeng phat’in mipin anung ajui cheh-taovin ahi; acheu chun khopi ning langa veng pam nu nung pen tah a in khat a aki ngauvin ahi.
Niin kuningas lähti, ja kaikki väki seurasi häntä. He pysähtyivät kaukaisimman talon kohdalle
18 Chule lengpa lhacha ho jousen ama akhelsoh kei uvin ahi. Gath khoa kipat’a David nung hinjui ho chu mi jagup ahiuvin amaho cheng chu lengpa vengbit a umho toh hung kilhon ahiu vin ahi.
kaikkien hänen palvelijainsa kulkiessa hänen ohitsensa. Myös kaikki kreetit ja pleetit sekä kaikki gatilaiset, kuusisataa miestä, jotka olivat tulleet hänen jäljessään Gatista, kulkivat kuninkaan ohitse.
19 David lengpa chu akihei in Gath mite lah a lamkai Ittai kom achun asei tan ahi, “Ipi dinga nangma keiho to nakilhon ham? Chule nangma kinunglen lang Absalom lengpa kom gaumtan, ajeh chu nangma gamchom mi nahin, among monga jong na-in a kona hikoma soh changa hung khopem nahibouve.
Niin kuningas sanoi gatilaiselle Ittaille: "Miksi sinäkin tulet meidän kanssamme? Käänny takaisin ja jää kuninkaan luo, sillä sinä olet vieras, vieläpä maanpaossa kotoasi.
20 Chujongle nangma jania hung lhung bep’a hoilam kajot ding chule hoilama kache ding bon kihe louva iti tunia ken nangma keiho banga kagenthei sah ding ham? Kile kit tan, chule nasopteu kipuiyin lang kile kit mong mong tan; chule Pakai in amingailut nale akitahna namusah jing hen,” ati.
Eilen sinä tulit; ottaisinko minä jo tänä päivänä sinut harhailemaan meidän kanssamme matkallamme, kun minä itsekin menen, minne menenkin? Käänny takaisin ja vie veljesi mukanasi. Armo ja uskollisuus sinulle!"
21 Ahinla Ittai chun lengpa chu adonbut’in, “Pakai hing jing min e kapu lengpa hinlai pet’a kasei ahi, kapu lengpa chuh chuh na a thina ding mun hihen, hinna ding mun hijong le, nachi chi na a chu nasohpa kei jong kahung jeng ding ahibouve,” ati.
Mutta Ittai vastasi kuninkaalle ja sanoi: "Niin totta kuin Herra elää, ja niin totta kuin herrani, kuningas, elää: missä paikassa herrani, kuningas, on, siellä tahtoo myös palvelijasi olla, olkoonpa se elämäksi tai kuolemaksi".
22 Chuphat’in David jong chun adonbut in, “akhuti le aphai hungun chikhom ute,” atileh; Ittai jong ache masan, amite chengse le aki lhonpi nu nao chapang jouse chutoh akitol tau’ve.
Daavid sanoi Ittaille: "Tule sitten ja kulje minun ohitseni". Niin gatilainen Ittai kulki ohitse ja kaikki hänen miehensä ja kaikki vaimot ja lapset, jotka olivat hänen kanssaan.
23 Mipi chutia akitol jeng phat’uvin gamsung pumpi chu o thong jejun akap tauve; chule lengpa jong achen Kidron lui agal kai tai, hiti hin mipi abonchauvin gamsung lam jon in akitol doh tauvin ahi.
Ja koko maa itki ääneen, kun kaikki väki kulki ohitse. Ja kun kuningas oli kulkemassa Kidronin laakson poikki, kaiken väen kulkiessa erämaan tielle päin,
24 Chule Zadok jong Levi te se se jong ahiuvin, Pathen kitepna thingkong chu ahinpu’uvin ahi; chuin mipi aboncha khopi akhokhel kah seuvin Abiathar injong pathen hengah kilhaina abollin Pathen thingkong chu tol'a a ngau’vin ahi.
niin katso, siinä oli myös Saadok ynnä hänen kanssaan kaikki leeviläiset, jotka kantoivat Jumalan liitonarkkia. Mutta he laskivat Jumalan arkin maahan, ja Ebjatar uhrasi, kunnes kaikki väki kaupungista oli ehtinyt kulkea ohitse.
25 Hichun lengpan jong Zadok koma chun hitin aseiye, “Pathen thingkong hi khopi sunga polut kit tan, Ajeh chu Pakayin avet’a eilungset’a ahileh eihin puikit intin, hiche thingkong le achenna mun hi eimusah kit teitei ding ahi;
Niin kuningas sanoi Saadokille: "Vie Jumalan arkki takaisin kaupunkiin. Jos minä saan armon Herran silmien edessä, tuo hän minut takaisin ja antaa minun vielä nähdä hänet ja hänen asumuksensa.
26 Amavang Pakaiyin, ‘Nachunga kalung alhaipoi,’ tia aseiya ahileh, keima hikoma kaum jinge, aman aphatsah lam lamin eibol jeng hen,” ati.
Mutta jos hän sanoo näin: 'Minä en ole mielistynyt sinuun', niin katso, hän tehköön minulle, minkä hyväksi näkee."
27 Chule lengpan Zadok thempupa koma hitin jong aseiye, “Ven, hichehi kalungtup ahi. nang le Abiathar chule nachapa te ni lhon Ahimaaz nangma chapa le Jonathan Abiathar chapa chutoh thipchat in khopi lam kinungle taovin.
Ja kuningas sanoi pappi Saadokille: "Sinähän olet näkijä; palaa rauhassa kaupunkiin, sinä ja sinun poikasi Ahimaas ja Ebjatarin poika Joonatan, molemmat poikanne, teidän kanssanne.
28 Chule keima Jordan vadunga kana kingah ding nanghon thu neihung hetsah kah seuva kana nga nga jeng ding ahi,” ati.
Katsokaa, minä viivyn kahlauspaikoissa erämaassa, kunnes teiltä tulee sana minun tiedokseni."
29 Hijeh chun Zadok le Abiathar chun Pathen thingkong chu Jerusalem khopi sunga anung poh lut kit lhonin, chule khopi sunga aumden lhontan ahi.
Niin Saadok ja Ebjatar veivät Jumalan arkin takaisin Jerusalemiin ja jäivät sinne.
30 Ahin David vang chu Olive thinglhang vum lama akaltou in, alamjot pum pumin akap peh jeng in, chule akeng keovin lam ajotin, ponlu aki khuh in ahi; chujongle akilhonpi mipi jong chun abonchauvin ponlu aki khuh soh keiyun, akitol tou paiyun, chule mipi jouse jong chu kap pum pumin lam ajot’un ahi.
Mutta Daavid kulki itkien Öljymäkeä ylös, pää peitettynä ja paljain jaloin. Ja kaikki väki, mikä oli hänen kanssansa, oli myös peittänyt päänsä, ja he kulkivat itkien lakkaamatta.
31 Hichun mihon David koma thu guh ahung sei peh un hitin asei uve, “Ahithophel jong leng pa doumah bol miho lah a apang in, chule Absalom toh aki thokhom e,” ahung ti peh’uve. Chuphat’in David jong chun hitin aseiye, “Vo Pakai, Ahithophel lungthim ngaito jouse chu ngol nan heidoh peh tan, tia katao ahi,” ati.
Ja kun Daavidille kerrottiin, että myös Ahitofel oli salaliittolaisten joukossa Absalomin puolella, sanoi Daavid: "Herra, käännä Ahitofelin neuvo hulluudeksi".
32 Hichun Pathen kihouna mun molvum asang lai a chun David ahung kaldoh phat’in vetan, David golpa Arkite mi Hushai kitipa chu a sangkhol chol akibot tel san alu jang a leivui akinun David lam to din ahung e.
Kun sitten Daavid oli tullut vuoren laelle, jossa Jumalaa rukoiltiin, tuli arkilainen Huusai häntä vastaan, ihokas reväistynä ja multaa pään päällä.
33 Hichun David jong chun Hushai koma hitin aseiye, “Nangman nei kilhonpi le chun kei dinga noh phah sah na hi bep ding ahi.
Daavid sanoi hänelle: "Jos sinä tulet minun kanssani, niin olet minulle vain kuormaksi.
34 Chu sang in nangma Jerusalem khopi sunga lut’in lang Absalom koma chun, ‘Vo lengpa, masang laiya napa lhacha kapan bang chun, tunjong keima hi nangma lhachan neipan sah tan,’ ga tin; chuti chun pang theile chun nangman Ahithophel kitipa lung gel ngaito chu nasuh lhah thei ding ahi.
Mutta jos palaat kaupunkiin ja sanot Absalomille: 'Minä tahdon olla sinun palvelijasi, kuningas. Minä olen ennen ollut sinun isäsi palvelija, mutta nyt tahdon olla sinun palvelijasi', niin voit olla minulle avuksi tekemällä Ahitofelin neuvon tyhjäksi.
35 Khosunga khu Zadok le Abiathar thempu teni chun nangma napanpi lou dinga nagel ham? Hiti hin gabol in lang, ipi pi hijongle nangman lengpa insunga kaseidoh najah chan chu Zadok le Abiathar thempu te ni koma hin sei son ji jin ati.
Siellähän ovat sinun kanssasi myöskin papit, Saadok ja Ebjatar; kaikki, mitä kuulet kuninkaan linnasta, ilmoita papeille, Saadokille ja Ebjatarille.
36 Chule epipi thil um hitam ti hetnadia chu achapa te ni lhon Ahimaaz le Jonathan chu ahinsol jiji; hon ding ahi.
Katso, heillä on siellä mukanaan myös molemmat poikansa, Saadokilla Ahimaas ja Ebjatarilla Joonatan; näiden kautta voitte lähettää minulle tiedon kaikesta, mitä kuulette."
37 Hijeh chun David golpa Hushai chu Abalom Jerusalem khopi sunga ahung lut pet tah chun ama jong khopi sunga ahung lut’in ahi.
Niin Huusai, Daavidin ystävä, meni kaupunkiin, juuri kun Absalom tuli Jerusalemiin.
