2 Lengte 4
1 Nikhat hi themgao holah a khatpen ji ana hia meithai khat hi Elisha kom’ah ahungin ahung peng jah jingin, hitin aseiye, “Nangma noija na anatong kajipa chu athitai, aman Pakai agindan chu nangin nahet ahi. Ahinla tuhin sum kabatpa ahungin kacha teni hi soh a kai ding eigo tauvin ahi,” ati.
Eräs nainen, profeetanoppilaan vaimo, huusi Elisalle sanoen: "Minun mieheni, sinun palvelijasi, kuoli, ja sinä tiedät, että palvelijasi oli herraapelkääväinen mies. Nyt velkoja tulee ottamaan minun molemmat poikani orjikseen."
2 Hichun Elisha amanu kom’a chun, “Ipi kabolpeh thei um am! Nainsung’a hi ipi naneijem neiseipeh in,” ati. Amanun jong adonbutin, “Olive thao theikhat tilou imacha adang kaneipoi,” ati.
Elisa sanoi hänelle: "Mitä minä voin tehdä sinun hyväksesi? Sano minulle, mitä sinulla on talossasi." Hän vastasi: "Palvelijattarellasi ei ole talossa muuta kuin öljyä sen verran, kuin minä tarvitsen voidellakseni itseäni".
3 Elisha’n jong achutia ahileh “Na-insah na-inlhang hokom hihen, nagol napai hokom hijongleh belkeu namuthei chanin batnin galatan,” atin ahi.
Silloin hän sanoi: "Mene ja lainaa itsellesi astioita kylästä, kaikilta naapureiltasi, tyhjiä astioita, tarpeeksi paljon.
4 “Chujouteng chule nachateni chutoh insungah lut unlang, kot kikha khum’un,” atin ahi. “Chutengleh Olive thaochu atheija kon chun bel keoho a chun sunglhauvin lang adim phatleh kaidohji jiuvin,” ati.
Mene sitten sisään, sulje ovi jälkeesi ja poikiesi jälkeen ja kaada kaikkiin niihin astioihin. Ja aina kun astia on täysi, nosta se syrjään."
5 Hichun amanun jong aseipeh bang bang chun aboltan ahi. Amanun belchu adim phat phatleh achatenin ahinpelut ji ji lhonin, hiti chun bel jouse chu adipsoh tauvin ahi.
Niin hän meni pois hänen tyköänsä ja sulki oven jälkeensä ja poikiensa jälkeen. Nämä toivat sitten hänelle astiat, ja hän kaatoi niihin.
6 Gangtah in Olive thaotwi akoina hojouse chu adim letset tan ahi! Amanun achateni kom’a chun, “Belkhat neihin pehbe lhonin,” atileh, “amanin aumtapoi!” atilhonin ahi. Hichun Olive thaojong chu abeitan ahi.
Ja kun astiat olivat täynnä, sanoi hän pojallensa: "Tuo minulle vielä yksi astia". Mutta hän vastasi hänelle: "Ei ole enää astiata". Silloin öljy tyrehtyi.
7 Amanun Pathen mipa kom’a chun thilsoh chu aseijin ahileh, aman amanu kom’a chun, “Tun Olive thao chu joh unlang Nebat’u chu sadoh tauvin chuleh nangle nachateni avalla chu nakivah theidiu ahi,” ati.
Ja hän meni ja kertoi sen Jumalan miehelle. Tämä sanoi: "Mene ja myy öljy ja maksa velkasi. Sinä ja poikasi elätte siitä, mikä jää jäljelle."
8 Nikhat hi Shunem khopi sunga chu Elisha agachen ahileh numei haotah khat anachengin, amanu chun ainna anne dingin akouvin ahi. Hichejou chun hilang chu ahopa channin hilai munna chun an nedingin aki-nga jin ahi.
Eräänä päivänä Elisa meni Suunemiin, ja siellä oli arvossa pidetty vaimo, joka vaati häntä aterioimaan. Ja niin usein kuin hän kulki sen kautta, poikkesi hän sinne aterioimaan.
9 Amanun ajipa kom’a chun, “Ven, hilanga ahung chanle hung kingajipa hi Pathen mitheng khat hitei din katahsan’e,
Niin vaimo sanoi miehellensä: "Katso, minä olen huomannut, että hän, joka aina kulkee meidän kauttamme, on pyhä Jumalan mies.
10 Hijeh chun amading hin inchunga hin indan khat sem hitin lupna khat, dokhang khat, touna khat le thaomei khat koipeh hite,” ati. “Chutileh ahung komleh gehthei louding ahi” ati.
Muurauttakaamme pieni yliskammio ja pankaamme hänelle sinne vuode, pöytä, tuoli ja lamppu, niin että hän tullessaan meidän luoksemme voi vetäytyä sinne."
11 Nikhat hi Elisha chu Shunem in na chun ahung kile kit’in, ainchung danna chun akaltouvin akicholdotan ahi.
Eräänä päivänä hän sitten tuli sinne, poikkesi yliskammioon ja pani sinne maata.
12 Aman asohpa Gehazi kom’a chun, “Hiche Shunem numeinu kom’a khun thukhat kasei nom’e gatin ati,” ati. Ama ahung phat’in,
Ja hän sanoi palvelijallensa Geehasille: "Kutsu se suunemilainen vaimo". Ja hän kutsui tämän, ja hän astui hänen eteensä.
13 Elisha’n Gehazi kom’ah “Amanu chu seipeh in hichangeija eikhohsa hi kakipah lheh jenge ipi kabolpeh ding ham? Lengpa kom’ah ahilouleh asepai lamkaipa kom’ah ipi seipeh leng adeijem?” ati. Hichun amanun adonbut in, “Ima kangai chapoi kainsung min eive tup nai,” ati.
Niin hän sanoi palvelijalle: "Sano hänelle: 'Katso, sinä olet nähnyt kaiken tämän vaivan meidän tähtemme. Voisinko minä tehdä jotakin sinun hyväksesi? Onko sinulla jotakin esitettävää kuninkaalle tai sotapäällikölle?'" Mutta hän vastasi: "Minähän asun heimoni keskellä".
14 Khonungin Elisha’n Gehazi chu adong in, “Amanuhi ipi ibolpeh thei ding ham?” ati. Gehazin adonbut in, “Amanu hin chapa aneipoi, ajipa jong atehsetai,” ati.
Niin hän kysyi: "Eikö siis voi tehdä mitään hänen hyväksensä?" Geehasi vastasi: "Voi kyllä: hänellä ei ole poikaa, ja hänen miehensä on vanha".
15 “Ganung kou kit’in” ati. Numeinu chu ahung kinungle in kotphunga adingin ahi.
Hän sanoi: "Kutsu hänet". Niin tämä kutsui hänet, ja hän astui ovelle.
16 “Khovei tuphat leh nangin na anga chapa khat nakipom ding ahi,” atipeh e. Amanun “Ahipoi kapu Pathen mipa nei joulhep hih in chuleh nei kimohnepsah hih in,” ati.
Ja Elisa sanoi: "Tähän aikaan tulevana vuonna on sinulla poika sylissäsi". Hän vastasi: "Ei, herrani; sinä Jumalan mies, älä petä palvelijatartasi".
17 Ahinlah hiche numeinu chun nao ahin voptan ahi. Hiti chun akum kit in Elisha seibang bang chun cha pasal khat aneitan ahi.
Mutta vaimo tuli raskaaksi ja synnytti pojan seuraavana vuonna juuri sinä aikana, jonka Elisa oli hänelle sanonut.
18 Hiche chapang chu ahung len jeptan ahileh anule apa chang-at na a chun akithopi ding in agachen ahi.
Kun poika oli kasvanut isoksi, meni hän eräänä päivänä isänsä tykö, joka oli leikkuuväen luona.
19 Tohphung in ahung peng jah jingin, “Kaluchang anai Kaluchang anai,” ahin tin ahi. Apa chun asohte khat kom’a, “Inlang’a anu kom’a po tauvin,” ati.
Ja hän valitti isällensä: "Voi minun päätäni, voi minun päätäni!" Tämä sanoi palvelijalle: "Kanna hänet äitinsä luo".
20 Hichun asohpan jong in'ah apolut’in ahileh anunjong aphei chung’ah apom’in ahi. Ahinla sun ahunghi phat’in athitan ahi.
Niin palvelija otti hänet ja vei hänen äitinsä luo. Ja poika istui hänen polvillansa puolipäivään asti; sitten hän kuoli.
21 Amanun apo touvin Pathen mipa lupna chunga chun alup sah in kot akhah in, ahin dalhatan ahi.
Ja äiti meni ylös ja laski hänet Jumalan miehen vuoteeseen, sulki oven, niin että poika jäi yksin, ja lähti pois.
22 Aman ajipa kom’ah thu athotnin, “Isohte hou khat pen penchu sangan khat toh hinsol’in hitia chu keima Pathen mipa kom’a chu kaga chea ka hung kilekit loina dingin” atin ahi.
Sitten hän kutsui miehensä ja sanoi: "Lähetä minulle palvelija ja aasintamma, niin minä riennän Jumalan miehen tykö ja tulen heti takaisin".
23 Amapan, “Tuni tah’a hi ipi che ngaija ham? Tunihi lhathah nikho golvahla ahipon, chuleh cholngah nilah ahipon,” ati. Ahinla amanun, “Akhohpoi, phanan te” atin ahi.
Hän sanoi: "Miksi menet hänen tykönsä tänä päivänä? Eihän nyt ole uusikuu eikä sapatti." Hän vastasi: "Ole huoleti".
24 Amanun jong sangan chungah chun apho akoidoh in, asohpa kom’a hitin seijin, “Ken thu kapeh ngallou leh gangin noloijin” ati.
Ja hän satuloi aasintamman ja sanoi palvelijallensa: "Aja yhä eteenpäin äläkä keskeytä minun matkaani, ennenkuin sanon sinulle".
25 Amanun Carmel molla um Pathen mipa chu aphah konin Elisha chun galla konin amanu chu ahin mun Gehazi kom’a chun, “Ven, Shunem ma konin numeinu ahung e,
Niin hän lähti ja tuli Jumalan miehen tykö Karmel-vuorelle. Kun Jumalan mies näki hänet kaukaa, sanoi hän palvelijalleen Geehasille: "Katso, se on suunemilainen vaimo.
26 lhaijal inlang gadongin,” “Naji na cha pha pha hinam?” tin gadongin ati. Amanun Gehazi kom’ah, “Aphanai imajouse aphanai.”
Riennä nyt häntä vastaan ja kysy häneltä: 'Voitko sinä hyvin, voivatko miehesi ja poikasi hyvin?'" Hän vastasi: "Hyvin".
27 Ahinlah amanu molchunga Pathen mipa kom ahung lhun phat’in amu masanga tolla abohkhup akeng chu atuhtan ahi. Gehazi chun amanu chu kaidoh agotleh Pathen mipan, “Suloh hih in, amanu hi lunggim ma ahin, Pakaiyin keima ima eiseipeh hih laiye,” ati.
Tultuaan vuorelle Jumalan miehen tykö hän tarttui hänen jalkoihinsa. Niin Geehasi astui esiin työntääkseen hänet pois. Mutta Jumalan mies sanoi: "Jätä hänet rauhaan, sillä hänen sielunsa on murheellinen, ja Herra on salannut sen minulta eikä ole ilmoittanut sitä minulle".
28 Hichun amanun aseijin, “Hepu, nakom’a chapa dia kathum khah em?” Ken kasei louham, “Neidoha bol hihin chuleh neikimoh nepsah hihin kati hilouham?” ati.
Hän sanoi: "Pyysinkö minä poikaa herraltani? Enkö sanonut: 'Älä uskottele minulle'?"
29 Chuin Elisha chun Gehazi kom’ah, “Gangtahin kigon lang kamol hi choi jinlang che loijin, lampia koimacha kom’a houlimpa hih in, cheloi jinlang chapangpa mai’ah chun kamol hi gakoi loijin,” ati.
Silloin Elisa sanoi Geehasille: "Vyötä kupeesi ja ota minun sauvani käteesi ja mene. Jos kohtaat jonkun, älä tervehdi häntä, ja jos joku tervehtii sinua, älä vastaa. Ja pane minun sauvani pojan kasvoille."
30 Ahin chapangpa nu chun aseijin, “Hingjing Pakai leh nangma hinlaisen nangto ikilhon louding leh keima kainna cheponge,” ati. Hichun Elijah toh ahung kilhon lhon tan ahi.
Mutta pojan äiti sanoi: "Niin totta kuin Herra elää, ja niin totta kuin sinun sielusi elää: minä en jätä sinua". Ja Elisa nousi ja seurasi häntä.
31 Gehazi chu gangtahin ana che masan mol chu chapangpa chunga chun aga koiyin ahileh ima atipon ahi. Ahindoh dehloujeh chun Elisha kom’ah ahung kitan, “Chapang chu ahingdoh dehpoi,” ahung ti in ahi.
Mutta Geehasi oli mennyt heidän edellänsä ja pannut sauvan pojan kasvoille, mutta tämä ei ääntänyt eikä kuullut. Niin hän tuli takaisin häntä vastaan ja kertoi hänelle sanoen: "Poika ei herännyt".
32 Elisha chu ahung lhun phat’in chapang chu athisa in, themgaopa lupna a chun akijam nalaijin ahi.
Ja kun Elisa tuli huoneeseen, niin katso, poika makasi hänen vuoteessaan kuolleena.
33 Ama alutnin achangin kot akikha khum’in Pakai kom’ah atauvin ahi.
Tultuaan sisään hän sulki oven, niin että he jäivät kahden, ja rukoili Herraa.
34 Hichun chapangpa chunga chun akijam in, amuhleh chapangpa muh asuto in, amitleh amit asuto in, akhut chu chapangpa khut chunga chun akoiyin ahi. Hiti chun chapangpa chunga chun akijam in ahileh chapangpa tahsa chu ahung lumdohtan ahi.
Senjälkeen hän nousi vuoteelle ja laskeutui pojan yli, pannen suunsa hänen suunsa päälle, silmänsä hänen silmiensä päälle ja kätensä hänen kättensä päälle. Ja kun hän näin kumartui hänen ylitsensä, lämpeni pojan ruumis.
35 Hichephat chun, Elisha chu akithoudoh in indansung’a chun anungchen, hijouchun chapang chunga chun alum kit’in, hichephat chun chapangpa chu sagi vei ahung chi in, chuin amit ahung hahtan ahi.
Sitten hän kulki huoneessa kerran edestakaisin ja nousi ja kumartui hänen ylitsensä. Silloin poika aivasti seitsemän kertaa, ja senjälkeen poika avasi silmänsä.
36 Hijouchun Elisha’n Gehazi chu akouvin, “Chapangpa nuchu gakouvin” ati. Amanu ahung lutphat’in, nachapa hikom’a aum’e kilahtan ati.
Hän kutsui Geehasin ja sanoi: "Kutsu se suunemilainen vaimo". Niin hän kutsui vaimon, ja tämä tuli hänen luokseen. Hän sanoi: "Ota poikasi".
37 Amanu chu akipahbehseh jingin akengkhopi muh atuh in chibai aboh jengtan ahi. Hijehchun anaochu a-anga akipom’in akum sohtan ahi.
Ja vaimo tuli ja lankesi hänen jalkainsa juureen, kumartui maahan ja otti poikansa ja meni ulos.
38 Elisha chu Gilgal langa ahung kile in ahileh gamsunga chun kel analhaan ahi. Nikhat hi themgao phabep amasanga ana touvun ahileh amajong asohpa Gehazi kom’ah aseijin, “Meichunga chun bel lentah khat songin lang anchim lhah in ibonchava ineh diuvin hin hon in,” ati.
Elisa palasi Gilgaliin, ja maassa oli nälänhätä. Ja kun profeetanoppilaat istuivat hänen edessänsä, sanoi hän palvelijallensa: "Pane suuri pata liedelle ja keitä keitto profeetanoppilaille".
39 Gollhang ho lah’a khatpen chu apotdoh in gamlah’a hampa hollin ache in ahileh, gam umpong dimset in ahinpon ahung kiletan ahi. Aman ahal hallin atham lhan, nehthei lou thina thei ahilam helouvin belsunga chun alhah tan ahi.
Niin muuan heistä meni kedolle poimimaan yrttejä ja löysi villin köynnöskasvin ja poimi siitä villikurkkuja viittansa täyden. Tultuaan hän leikkeli ne keittopataan, sillä he eivät tunteneet niitä.
40 Anchim themkhat chu ahin hom’un khatvei nivei agah tepm un ahileh ahung peng jah jengun Pathen mipa anchim mahin thina thei gu aume atiuvin anethei tapouvin ahi.
Ja he kaatoivat miesten syödä, mutta kun nämä maistoivat keittoa, huusivat he ja sanoivat: "Jumalan mies, padassa on kuolema!" Eivätkä he voineet syödä.
41 Hichun Elisha’n jong “Changbong thamkhat hinchoijun,” ati. Ahin choi phat’un aman belsunga chun agah lhah in, “Tun aphatai, netauvin,” ati. Hichun imacha aphamo aumtapon ahi.
Silloin hän sanoi: "Tuokaa jauhoja". Ja hän heitti ne pataan. Sitten hän sanoi: "Kaatakaa väen syödä". Eikä padassa ollut mitään vahingollista.
42 Nikhat hi Baal-shalishah a konin mikhat ahungin Pathen mipa chu chang-hum bora khatleh changlhah pheng somni ahin poh pehin ahi. Elisha’n, “Mipi hochu peuvin nenao vinte,” ati.
Ja eräs mies tuli Baal-Saalisasta ja toi Jumalan miehelle uutisleipää, kaksikymmentä ohraleipää ja tuleentumatonta viljaa repussansa. Silloin Elisa sanoi: "Anna väelle syödä".
43 Asohpan jong an ahinsem in, hicheng seh’a hi mihem jakhat jen iti kivah dingham atin ahileh Elisha’n ahin donbut’in mipihon aneh diuvin pedoh’un, ajeh chu Pakaiyin aseije, “Mijousen neuvintin phabep val nalai ding ahi,” ati.
Mutta hänen palvelijansa sanoi: "Kuinka minä voin tarjota siitä sadalle miehelle?" Hän sanoi: "Anna väelle syödä; sillä näin sanoo Herra: He syövät, ja jää tähteeksikin".
44 Hiti chun mipi hochu apeuvin ahileh mijouse dingchun a lhingsetnin Pakai thusei dungjui jin phabep jong ane val nalaijun ahi.
Ja hän tarjosi heille; ja he söivät, ja jäi tähteeksikin, Herran sanan mukaan.
