2 Lengte 4
1 Nikhat hi themgao holah a khatpen ji ana hia meithai khat hi Elisha kom’ah ahungin ahung peng jah jingin, hitin aseiye, “Nangma noija na anatong kajipa chu athitai, aman Pakai agindan chu nangin nahet ahi. Ahinla tuhin sum kabatpa ahungin kacha teni hi soh a kai ding eigo tauvin ahi,” ati.
Ja yksi vaimo prophetain poikain emäntiä huusi Elisan tykö ja sanoi: sinun palvelias minun mieheni kuoli: niin sinä tiedät sen, että sinun palvelias pelkäsi Herraa: nyt tuli velkamies, ja tahtoo ottaa kaksi minun poikaani orjaksensa.
2 Hichun Elisha amanu kom’a chun, “Ipi kabolpeh thei um am! Nainsung’a hi ipi naneijem neiseipeh in,” ati. Amanun jong adonbutin, “Olive thao theikhat tilou imacha adang kaneipoi,” ati.
Elisa sanoi hänelle: mitä minun pitää tekemän sinulle? sano minulle, mitä sinun huoneessas on? Hän sanoi: sinun piiallas ei ole muuta mitään kuin yksi öljyastia.
3 Elisha’n jong achutia ahileh “Na-insah na-inlhang hokom hihen, nagol napai hokom hijongleh belkeu namuthei chanin batnin galatan,” atin ahi.
Hän sanoi: mene ja ano koko kyläkunnaltas astioita, tyhjiä astioita niin monta kuin saat,
4 “Chujouteng chule nachateni chutoh insungah lut unlang, kot kikha khum’un,” atin ahi. “Chutengleh Olive thaochu atheija kon chun bel keoho a chun sunglhauvin lang adim phatleh kaidohji jiuvin,” ati.
Ja mene sisälle, ja sulje ovi sinun ja sinun poikais perään, ja kaada jokaiseen niihin astioihin: ja koskas olet ne täyttänyt, niin anna ne ottaa pois.
5 Hichun amanun jong aseipeh bang bang chun aboltan ahi. Amanun belchu adim phat phatleh achatenin ahinpelut ji ji lhonin, hiti chun bel jouse chu adipsoh tauvin ahi.
Hän meni pois hänen tyköänsä, sulki oven jälkeensä ja poikainsa jälkeen. He kantoivat astiat hänen eteensä, ja hän kaasi niihin.
6 Gangtah in Olive thaotwi akoina hojouse chu adim letset tan ahi! Amanun achateni kom’a chun, “Belkhat neihin pehbe lhonin,” atileh, “amanin aumtapoi!” atilhonin ahi. Hichun Olive thaojong chu abeitan ahi.
Ja kuin astiat olivat täytetyt, sanoi hän pojallensa: tuo minulle vielä astia. Hän sanoi hänelle: ei ole täällä enää astiaa; niin öljy seisahti.
7 Amanun Pathen mipa kom’a chun thilsoh chu aseijin ahileh, aman amanu kom’a chun, “Tun Olive thao chu joh unlang Nebat’u chu sadoh tauvin chuleh nangle nachateni avalla chu nakivah theidiu ahi,” ati.
Ja hän tuli ja ilmoitti sen Jumalan miehelle. Hän sanoi: mene ja myy öljy, ja maksa velkamiehes; mutta sinä ja sinun poikas eläkäät jääneestä.
8 Nikhat hi Shunem khopi sunga chu Elisha agachen ahileh numei haotah khat anachengin, amanu chun ainna anne dingin akouvin ahi. Hichejou chun hilang chu ahopa channin hilai munna chun an nedingin aki-nga jin ahi.
Ja se tapahtui siihen aikaan, että Elisa meni Sunemiin, ja siellä oli varallinen vaimo, joka vaati häntä syömään tykönänsä. Ja niin usein kuin hän sen kautta vaelsi, poikkesi hän sinne syömään leipää.
9 Amanun ajipa kom’a chun, “Ven, hilanga ahung chanle hung kingajipa hi Pathen mitheng khat hitei din katahsan’e,
Ja hän sanoi miehellensä: katso, minä ymmärrän tämän Jumalan miehen olevan pyhän, joka tässä meidän kauttamme aina vaeltaa:
10 Hijeh chun amading hin inchunga hin indan khat sem hitin lupna khat, dokhang khat, touna khat le thaomei khat koipeh hite,” ati. “Chutileh ahung komleh gehthei louding ahi” ati.
Tehkäämme siis tähän ylistupa, ja pankaamme hänelle sinne vuode, pöytä, istuin ja kynttiläjalka, että hän sinne menis, kuin hän meidän tykömme tulee.
11 Nikhat hi Elisha chu Shunem in na chun ahung kile kit’in, ainchung danna chun akaltouvin akicholdotan ahi.
Niin tapahtui siihen aikaan, että hän tuli sinne; ja hän meni ylistupaan ja makasi siellä.
12 Aman asohpa Gehazi kom’a chun, “Hiche Shunem numeinu kom’a khun thukhat kasei nom’e gatin ati,” ati. Ama ahung phat’in,
Ja hän sanoi palveliallensa Gehatsille: kutsu Sunemin vaimo tänne. Ja kuin hän oli kutsunut hänen, astui hän hänen eteensä.
13 Elisha’n Gehazi kom’ah “Amanu chu seipeh in hichangeija eikhohsa hi kakipah lheh jenge ipi kabolpeh ding ham? Lengpa kom’ah ahilouleh asepai lamkaipa kom’ah ipi seipeh leng adeijem?” ati. Hichun amanun adonbut in, “Ima kangai chapoi kainsung min eive tup nai,” ati.
Niin hän sanoi hänelle: sano hänelle: katso, sinä olet tehnyt meille kaiken tämän palveluksen, mitä minun pitää sinulle tekemän? Onko sinulla asiaa kuninkaan taikka sodanpäämiehen tykö? Hän sanoi: minä asun keskellä minun kansaani.
14 Khonungin Elisha’n Gehazi chu adong in, “Amanuhi ipi ibolpeh thei ding ham?” ati. Gehazin adonbut in, “Amanu hin chapa aneipoi, ajipa jong atehsetai,” ati.
Hän sanoi hänelle: mitästä siis hänelle pitäis tehtämän? Gehatsi sanoi: ei ole hänellä poikaa, ja hänen miehensä on vanha.
15 “Ganung kou kit’in” ati. Numeinu chu ahung kinungle in kotphunga adingin ahi.
Hän sanoi: kutsu häntä; ja kuin hän meni häntä kutsumaan, niin hän tuli omissa.
16 “Khovei tuphat leh nangin na anga chapa khat nakipom ding ahi,” atipeh e. Amanun “Ahipoi kapu Pathen mipa nei joulhep hih in chuleh nei kimohnepsah hih in,” ati.
Ja hän sanoi: tähän määrättyyn aikaan vuoden perästä pitää sinun syleilemän poikaa. Hän sanoi: ei, minun herrani, sinä Jumalan mies, älä vääryttele piikas edessä!
17 Ahinlah hiche numeinu chun nao ahin voptan ahi. Hiti chun akum kit in Elisha seibang bang chun cha pasal khat aneitan ahi.
Ja vaimo tuli raskaaksi ja synnytti pojan määrättyyn aikaan vuoden perästä, niinkuin Elisa oli hänelle sanonut.
18 Hiche chapang chu ahung len jeptan ahileh anule apa chang-at na a chun akithopi ding in agachen ahi.
Ja kuin lapsi jo isoksi tuli, niin tapahtui, että hän meni ulos isänsä ja elonleikkaajain tykö.
19 Tohphung in ahung peng jah jingin, “Kaluchang anai Kaluchang anai,” ahin tin ahi. Apa chun asohte khat kom’a, “Inlang’a anu kom’a po tauvin,” ati.
Ja hän sanoi isällensä: voi-minun päätäni, minun päätäni! Ja hän sanoi palveliallensa: kanna häntä äitinsä tykö!
20 Hichun asohpan jong in'ah apolut’in ahileh anunjong aphei chung’ah apom’in ahi. Ahinla sun ahunghi phat’in athitan ahi.
Ja hän otti hänen ja vei äitinsä tykö; ja hän istui hänen helmassansa puolipäivään asti, ja kuoli.
21 Amanun apo touvin Pathen mipa lupna chunga chun alup sah in kot akhah in, ahin dalhatan ahi.
Ja hän nousi ja laski hänen Jumalan miehen vuoteelle, läksi ulos ja sulki oven,
22 Aman ajipa kom’ah thu athotnin, “Isohte hou khat pen penchu sangan khat toh hinsol’in hitia chu keima Pathen mipa kom’a chu kaga chea ka hung kilekit loina dingin” atin ahi.
Ja kutsui miehensä ja sanoi: lähetä minun tyköni yksi palvelioista ja yksi aaseista, sillä minä menen Jumalan miehen tykö ja palajan.
23 Amapan, “Tuni tah’a hi ipi che ngaija ham? Tunihi lhathah nikho golvahla ahipon, chuleh cholngah nilah ahipon,” ati. Ahinla amanun, “Akhohpoi, phanan te” atin ahi.
Ja hän sanoi: miksi sinä hänen tykönsä menet tänäpänä, sillä ei nyt ole uusi kuu taikka sabbati? Hän sanoi: rauha.
24 Amanun jong sangan chungah chun apho akoidoh in, asohpa kom’a hitin seijin, “Ken thu kapeh ngallou leh gangin noloijin” ati.
Ja hän satuloitsi aasin ja sanoi palveliallensa: aja vahvasti, älä viivytä ajamasta, muutoin kuin minä sanon sinulle.
25 Amanun Carmel molla um Pathen mipa chu aphah konin Elisha chun galla konin amanu chu ahin mun Gehazi kom’a chun, “Ven, Shunem ma konin numeinu ahung e,
Ja niin hän meni pois ja tuli Jumalan miehen tykö Karmelin vuorelle. Kuin Jumalan mies näki hänen tulevan, sanoi hän palveliallensa Gehatsille: katso, se on Sunemin vaimo.
26 lhaijal inlang gadongin,” “Naji na cha pha pha hinam?” tin gadongin ati. Amanun Gehazi kom’ah, “Aphanai imajouse aphanai.”
Niin juokse nyt häntä vastaan ja sano hänelle: oletkos rauhassa, ja sinun miehes ja sinun poikas? Hän vastasi: rauhassa.
27 Ahinlah amanu molchunga Pathen mipa kom ahung lhun phat’in amu masanga tolla abohkhup akeng chu atuhtan ahi. Gehazi chun amanu chu kaidoh agotleh Pathen mipan, “Suloh hih in, amanu hi lunggim ma ahin, Pakaiyin keima ima eiseipeh hih laiye,” ati.
Mutta kuin hän tuli vuorelle Jumalan miehen tykö, tarttui hän hänen jalkoihinsa. Ja Gehatsi meni sysäämään häntä pois. Mutta Jumalan mies sanoi: anna hänen olla, sillä hänen sielunsa on murheellinen, ja Herra on minulta sen salannut ja ei ilmoittanut minulle.
28 Hichun amanun aseijin, “Hepu, nakom’a chapa dia kathum khah em?” Ken kasei louham, “Neidoha bol hihin chuleh neikimoh nepsah hihin kati hilouham?” ati.
Hän sanoi: anoinko minä poikaa minun herraltani? Enkö minä sanonut: älä minua petä!
29 Chuin Elisha chun Gehazi kom’ah, “Gangtahin kigon lang kamol hi choi jinlang che loijin, lampia koimacha kom’a houlimpa hih in, cheloi jinlang chapangpa mai’ah chun kamol hi gakoi loijin,” ati.
Ja hän sanoi Gehatsille: vyötä sinun kupees ja ota minun sauvani kätees, ja mene matkaas: jos joku sinun kohtaa, niin älä tervehdi häntä, ja jos joku sinua tervehtii, niin älä vastaa häntä: ja laske minun sauvani pojan kasvoille.
30 Ahin chapangpa nu chun aseijin, “Hingjing Pakai leh nangma hinlaisen nangto ikilhon louding leh keima kainna cheponge,” ati. Hichun Elijah toh ahung kilhon lhon tan ahi.
Mutta pojan äiti sanoi: niin totta kuin Herra elää ja sinun sielus elää, en minä päästä sinua. Niin hän nousi ja seurasi häntä.
31 Gehazi chu gangtahin ana che masan mol chu chapangpa chunga chun aga koiyin ahileh ima atipon ahi. Ahindoh dehloujeh chun Elisha kom’ah ahung kitan, “Chapang chu ahingdoh dehpoi,” ahung ti in ahi.
Mutta Gehatsi meni pois heidän edellänsä, ja laski sauvansa pojan kasvoille, vaan ei ollut ääntä eikä tuntoa. Niin hän palasi ja kohtasi hänen, ilmoitti hänelle ja sanoi: ei poika herännyt.
32 Elisha chu ahung lhun phat’in chapang chu athisa in, themgaopa lupna a chun akijam nalaijin ahi.
Ja kuin Elisa tuli huoneesen, katso, poika makasi kuolleena hänen vuoteellansa.
33 Ama alutnin achangin kot akikha khum’in Pakai kom’ah atauvin ahi.
Ja hän meni sisälle ja sulki oven molempain perään; ja hän rukoili Herraa,
34 Hichun chapangpa chunga chun akijam in, amuhleh chapangpa muh asuto in, amitleh amit asuto in, akhut chu chapangpa khut chunga chun akoiyin ahi. Hiti chun chapangpa chunga chun akijam in ahileh chapangpa tahsa chu ahung lumdohtan ahi.
Nousi ja laski itsensä lapsen päälle, ja pani suunsa hänen suunsa päälle, ja silmänsä hänen silmäinsä päälle, ja kätensä hänen kättensä päälle, ja niin ojensi itsensä hänen päällensä, että lapsen ruumis tuli lämpimäksi.
35 Hichephat chun, Elisha chu akithoudoh in indansung’a chun anungchen, hijouchun chapang chunga chun alum kit’in, hichephat chun chapangpa chu sagi vei ahung chi in, chuin amit ahung hahtan ahi.
Ja hän nousi jälleen ja kävi kerran sinne ja tänne huoneessa, nousi ja laski itsensä hänen päällensä. Niin poika aivasti seitsemän kertaa, sitte avasi poika silmänsä.
36 Hijouchun Elisha’n Gehazi chu akouvin, “Chapangpa nuchu gakouvin” ati. Amanu ahung lutphat’in, nachapa hikom’a aum’e kilahtan ati.
Ja hän kutsui Gehatsin ja sanoi: kutsu Sunemin vaimo. Ja kuin hän oli hänen kutsunut, tuli hän sisälle hänen tykönsä. Hän sanoi: ota poikas!
37 Amanu chu akipahbehseh jingin akengkhopi muh atuh in chibai aboh jengtan ahi. Hijehchun anaochu a-anga akipom’in akum sohtan ahi.
Niin hän tuli ja lankesi hänen jalkainsa juureen, kumarsi itsensä maahan, ja otti poikansa ja meni ulos.
38 Elisha chu Gilgal langa ahung kile in ahileh gamsunga chun kel analhaan ahi. Nikhat hi themgao phabep amasanga ana touvun ahileh amajong asohpa Gehazi kom’ah aseijin, “Meichunga chun bel lentah khat songin lang anchim lhah in ibonchava ineh diuvin hin hon in,” ati.
Ja Elisa palasi Gilgaliin, ja kallis aika oli maalla, ja prophetain pojat olivat hänen edessänsä. Ja hän sanoi palveliallensa: ota suuri pata ja keitä lientä prophetain pojille.
39 Gollhang ho lah’a khatpen chu apotdoh in gamlah’a hampa hollin ache in ahileh, gam umpong dimset in ahinpon ahung kiletan ahi. Aman ahal hallin atham lhan, nehthei lou thina thei ahilam helouvin belsunga chun alhah tan ahi.
Niin yksi läksi kedolle hakemaan ruohoja, ja löysi metsäviikunapuun, ja haki siitä kolokinteja vaatteensa täyden. Ja kuin hän tuli, leikkasi hän sen liemipataan; sillä ei he tunteneet sitä.
40 Anchim themkhat chu ahin hom’un khatvei nivei agah tepm un ahileh ahung peng jah jengun Pathen mipa anchim mahin thina thei gu aume atiuvin anethei tapouvin ahi.
Ja kuin he sen antoivat miesten eteen syödä, söivät he liemestä ja huusivat, sanoen: Jumalan mies, kuolema on padassa! Sillä ei he saaneet syödä.
41 Hichun Elisha’n jong “Changbong thamkhat hinchoijun,” ati. Ahin choi phat’un aman belsunga chun agah lhah in, “Tun aphatai, netauvin,” ati. Hichun imacha aphamo aumtapon ahi.
Ja hän sanoi: tuokaat tänne jauhoja, ja hän heitti pataan ja sanoi: antakaat kansalle syödä, ja ei ollut mitään vahinkoa padassa.
42 Nikhat hi Baal-shalishah a konin mikhat ahungin Pathen mipa chu chang-hum bora khatleh changlhah pheng somni ahin poh pehin ahi. Elisha’n, “Mipi hochu peuvin nenao vinte,” ati.
Ja yksi mies tuli Baalsalisasta ja kantoi Jumalan miehelle uutisleipiä, kaksikymmentä ohraista leipää ja uutisjyviä vaatteissansa. Mutta hän sanoi: anna kansalle, että he söisivät.
43 Asohpan jong an ahinsem in, hicheng seh’a hi mihem jakhat jen iti kivah dingham atin ahileh Elisha’n ahin donbut’in mipihon aneh diuvin pedoh’un, ajeh chu Pakaiyin aseije, “Mijousen neuvintin phabep val nalai ding ahi,” ati.
Hänen palveliansa sanoi: mitä minä siitä annan sadalle miehelle? Hän sanoi: anna kansalle syödä; sillä näin sanoo Herra: he syövät ja vielä sittenkin jää.
44 Hiti chun mipi hochu apeuvin ahileh mijouse dingchun a lhingsetnin Pakai thusei dungjui jin phabep jong ane val nalaijun ahi.
Ja hän pani ne heidän eteensä, ja he söivät; ja vielä oli liiaksi Herran sanan jälkeen.
