Tingtoeng 132
1 Tangtlaeng Laa Aw BOEIPA David ham a phaep pah te boeih poek pah.
Veisu korkeimmassa Kuorissa. Muista, Herra, Davidia, ja kaikkia hänen vaivojansa,
2 BOEIPA taengah a caeng tih Jakob samrhang taengah khaw a caeng coeng.
Joka Herralle vannoi, ja lupasi lupauksen Jakobin väkevälle:
3 Ka dap im khuila ka pawk pawt vetih ka soengca rhaenghmuen khaw ka paan mahpawh.
En mene huoneeni majaan, enkä vuoteeseeni pane maata;
4 Ka mik te ih sak ham, ka mikkhu te ngam sak ham ka pae mahpawh.
En anna silmäini unta saada, enkä silmälautaini torkkua,
5 BOEIPA ham a hmuen neh Jakob kah samrhang ham tolhmuen ka hmuh duela.
Siihenasti kuin minä löydän sian Herralle, Jakobin väkevän asumiseksi.
6 Khohmuen duup ah m'hmuh te Epharath ah khaw n'yaak uh coeng.
Katso, me kuulimme hänestä Ephratassa: me olemme sen löytäneet metsän kedoilla.
7 A tolhmuen la cet uh sih lamtah a kho kah khotloeng taengah bawk uh sih.
Me tahdomme hänen asuinsioihinsa mennä, ja kumartaa hänen jalkainsa astinlaudan edessä.
8 Aw BOEIPA nang na duemnah neh na sarhi thingkawng taengah thoo lah.
Nouse, Herra, sinun lepoos, sinä ja sinun väkevyytes arkki.
9 Na khosoih rhoek loh duengnah bai uh saeh lamtah na hlangcim rhoek loh tamhoe uh saeh.
Anna pappis pukea heitänsä vanhurskaudella ja sinun pyhäs riemuitkaan.
10 Na sal David ham tah na koelh kah maelhmai te na mangthuung tak moenih.
Älä käännä pois voideltus kasvoja, sinun palvelias Davidin tähden.
11 BOEIPA loh David taengah oltak la a caeng coeng. Na bungko thaihtae lamkah khaw te lamloh mael pawt vetih nang ham ngolkhoel soah kang khueh bitni.
Herra on vannonut Davidille totisen valan, ja ei hän siitä vilpistele: sinun ruumiis hedelmästä minä istutan istuimelles.
12 Ka paipi neh amih ka tukkil ka olphong te na ca rhoek loh a ngaithuen uh atah a ca rhoek khaw na ngolkhoel dongah a yoeyah la ngol uh ni.
Jos sinun lapses minun liittoni pitävät, ja minun todistukseni, jotka minä heille opetan, niin heidän lapsensa myös pitää sinun istuimellas istuman ijankaikkisesti.
13 BOEIPA loh Zion te a coelh tih amah tolrhum la a sahnaih thil.
Sillä Herra on Zionin valinnut, ja tahtoo sitä asuinsiaksensa.
14 Ka duemnah he ka sahnaih coeng dongah a yoeyah la pahoi ka ngol thil ni.
Tämä on minun leponi ijankaikkisesti: tässä minä tahdon asua; sillä se minulle kelpaa.
15 A sakah te ka uem ka uem pah vetih a khuikah khodaeng rhoek te buh ka cung sak ni.
Minä hyvästi siunaan hänen elatuksensa, ja hänen köyhillensä kyllä annan leipää.
16 Te vaengah a khosoih rhoek te khangnah ka bai sak vetih a hlangcim rhoek loh tamhoe la tamhoe uh ni.
Hänen pappinsa minä puetan autuudella; ja hänen pyhänsä pitää ilolla riemuitseman.
17 David ham ki pahoi ka cawn sak vetih ka koelh ham hmaithoi ka tok pah ni.
Siellä minä annan puhjeta Davidin sarven: minä valmistan kynttilän voidellulleni.
18 A thunkha rhoek te yahpohnah ka bai sak vetih anih te a rhuisam neh ka khooi sak ni.
Hänen vihollisensa minä häpiällä puetan; mutta hänen päällänsä pitää hänen kruununsa kukoistaman.
