Tingtoeng 102
1 Mangdaeng a rhae vaengah BOEIPA mikhmuh ah a kohuetnah a hawk tih a thangthuinah BOEIPA aw ka thangthuinah he ya lamtah ka pang ol loh nang taengla ham pha saeh.
Raadollisen rukous, kuin hän murheissansa on, ja valituksensa Herran eteen vuodattaa. Herra, kuule minun rukoukseni, ja anna minun huutoni tykös tulla!
2 Kai kah puencak tue vaengah na maelhmai te kai taeng lamkah thuh boeh. Kang khue tue vaengah kai taengla na hna han kaeng lamtah kai he koe n'doo lah.
Älä kasvojas minulta peitä hädässä: kallista korvas minun puoleeni; koska minä sinua rukoilen, niin kuule pian minun rukoukseni.
3 Ka khohnin he hmaikhu bangla hmata tih ka rhuhrhong khaw hmaingen bangla tlum.
Sillä minun päiväni ovat kuluneet niinkuin savu, ja minun luuni ovat poltetut niinkuin kekäle.
4 Ka lungbuei he baelhing bangla a haih tih a rhae sut dongah ka buh caak pataeng ka hnilh coeng.
Minun sydämeni on lyöty ja kuivettunut niinkuin heinä, niin että minä myös unohdan leipäni syödä.
5 Ka hueinah ol dongah ka pumsa tah ka rhuh dongla kap coeng.
Minun luuni tarttuvat lihaani huokauksestani.
6 Khosoek kah khosoek saelbu bangla ka lutlat sut tih, imrhong thathawt bangla ka om.
Minä olen niinkuin ruovonpäristäjä korvessa: minä olen niinkuin hyypiä hävitetyissä kaupungeissa.
7 Ka hak ah khaw imphu kah aka pangoe vaa bangla ka om.
Minä valvon, ja olen niinkuin yksinäinen lintu katon päällä.
8 Ka thunkha loh hnin takuem kai m'veet uh tih kai aka yan rhoek loh kai ming neh a toemngam uh.
Joka päivä häpäisevät viholliseni minua, ja jotka minua syljeskelevät, vannovat minun kauttani.
9 Hmaiphu te buh la ka caak tih ka tuiok khaw rhahnah neh ka thoek.
Sillä minä syön tuhkaa niinkuin leipää, ja sekoitan juomani itkulla,
10 Kai nan ludoeng tangtae khaw na kosi, na thinhul neh kai nan voeih.
Sinun uhkaukses ja vihas tähden, ettäs minun nostanut olet ja paiskannut maahan.
11 Ka khohnin he mueihlip bangla puh tih baelhing bangla ka rhae sut.
Minun päiväni ovat kuluneet niinkuin varjo, ja minä kuivetun niinkuin ruoho.
12 Tedae BOEIPA namah tah kumhal ah na ngol coeng tih namah poekkoepnah tah cadilcahma phoeikah cadilcahma duela om.
Mutta sinä, Herra, pysyt ijankaikkisesti, ja sinun muistos sukukunnasta sukukuntaan.
13 Na thoo vetih a tue bangla Zion na haidam bitni. Anih rhen hamla khoning a pha coeng dongah.
Nouse siis ja armahda Zionia; sillä aika on häntä armahtaa, ja aika on tullut.
14 Na sal rhoek loh Zion kah lungto te a ngaingaih uh tih a laipi te khaw a rhen uh.
Sillä sinun palvelias halajavat sitä rakentaa, ja näkisivät mielellänsä, että hänen kivensä ja kalkkinsa valmiit olisivat,
15 Te dongah BOEIPA namah ming te namtom rhoek loh, namah thangpomnah te diklai manghai boeih loh a rhih uh ni.
Että pakanat Herran nimeä pelkäisivät, ja kaikki kuninkaat maan päällä sinun kunniaas.
16 Zion te BOEIPA loh a thoh vetih a thangpomnah neh phoe ni.
Kuin Herra rakentaa Zionin, niin hän nähdään kunniassansa.
17 Dueidah thahnoeng thangthuinah taengla mael vetih amih kah thangthuinah te sit mahpawh.
Hän kääntää itsensä hyljättyjen rukouksen puoleen, ja ei katso heidän rukoustansa ylön.
18 Hmailong kah cadilcahma ham khaw hekah he daek saeh lamtah a suen pilnam loh BOEIPA thangthen saeh.
Se pitää kirjoitettaman tulevaisille sukukunnille, ja se kansa, joka luodaan, pitää kiittämän Herraa.
19 A sang hmuencim lamkah a dan tih diklai te BOEIPA loh vaan lamkah a paelki.
Sillä hän katselee pyhästä korkeudestansa: Herra näkee taivaasta maan päälle,
20 Thongtl a kah a kiinah hnatun ham, dueknah khuikah hlang rhoek te hlah ham,
Että hän kuulee vankein huokaukset, ja kirvoittaa kuoleman lapset;
21 BOEIPA ming te Zion ah, amah koehnah te khaw Jerusalem ah doek ham om ni.
Että he saarnaavat Herran nimeä Zionissa, ja hänen kiitostansa Jerusalemissa,
22 BOEIPA taengah thothueng ham pilnam rhoek neh ram rhoek tah tun tingtun uh ni.
Koska kansat ynnä kokoontuvat, ja valtakunnat, Herraa palvelemaan.
23 Ka thadueng he longpuei ah a khah tih, ka khohnin khaw a rhaem.
Hän nöyryyttää tiellä minun voimani: hän lyhentää minun päiväni.
24 Te dongah, “Ka Pathen aw, kai kah ka khohnin he a boengli ah lo boel mai. Namah kah kum tah cadilcahma phoeikah cadilcahma due khaw a pha kanoek.
Minä sanoin: minun Jumalani, älä minua ota pois keski-ijässäni: sinun ajastaikas pysyvät suvusta sukuun.
25 A cuek vaengah diklai na suen tih vaan ke khaw namah kutngo ni.
Sinä olet muinen maan perustanut, ja taivaat ovat sinun käsialas.
26 Amih te milh uh cakhaw namah tah na nguel yoeyah. Te dongah amih te himbai bangla boeih hnawn uh vetih pueinak bangla na tho vaengah thovael uh van ni.
Ne katoovat, mutta sinä pysyt: ne kaikki vanhenevat niinkuin vaate: ne muuttuvat niinkuin vaate, koska sinä heitä muuttelet.
27 Tedae namah tah amah la na om tih na kum khaw bawt pawh.
Mutta sinä pysyt niinkuin sinä olet, ja sinun vuotes ei lopu.
28 Na sal rhoek kah a ca rhoek loh kho a sak uh vetih a tiingan loh namah mikhmuh ah pai ni,” ka ti.
Sinun palveliais lapset pysyvät ja heidän sikiänsä sinun edessäs menestyvät.
