Olcueih 5
1 Ka ca aw, ka cueihnah he hnatung lamtah ka lungcuei dongla na hna kaeng lah.
Poikani, ota vaari viisaudestani: kallista korvas oppiini,
2 Thuepnah neh mingnah te ngaithuen hamla na hmuilai long khaw tuem uh saeh.
Ettäs pitäisit hyvän neuvon, ja sinun huules pitäis toimen.
3 Rhalawt nu kah a hmuilai ah khoilitui cip tih a lai khaw situi lakah hnal.
Sillä porton huulet ovat niin kuin mesileipä, ja hänen kitansa liukkaampi kuin öljy;
4 Tedae hmailong ah tah anih te pantong bangla khahing tih cunghang paihat bangla haat.
Mutta viimeiseltä karvas kuin koiruoho, ja terävä kuin kaksiteräinen miekka.
Hänen jalkansa menevät alas kuolemaan, ja hänen askeleensa joutuvat helvettiin. (Sheol h7585)
6 Hingnah caehlong lakah a ming pawh a namtlak likloek te saelh ve ne.
Ei hän käy kohdastansa elämän tielle: huikentelevaiset ovat hänen astumisensa, niin ettei hän tiedä, kuhunka hän menee.
7 Te dongah ka ca rhoek kai ol he hnatun uh laeh, ka ka dongkah olthui te nong tak boeh.
Niin kuulkaat nyt minua, lapseni, ja älkäät poiketko minun puheistani.
8 Na longpuei te anih neh lakhla sak lamtah a im thohka lam khaw mop boeh.
Olkoon sinun ties kaukana hänestä, ja älä lähesty hänen hänen huoneensa ovea,
9 Na mueithennah te a tloe taengla ham pae vetih na kum muenying muenyang la hang khueh ve.
Ettes antaisi kunniaas muukalaisille, ja vuosias julmille;
10 Na thadueng te rhalawt rhoek cung uh vetih na patangnah phu te kholong imkhui la pawk ve.
Ettei muukalaiset ravittaisi sinun varastas, ja sinun työs olis toisen huoneessa,
11 Na hmailong ah na nguek vetih na pum na saa khaw hmawn hae ni.
Ja sinä viimein huokaisit, koska elämäs ja hyvyytes tuhlannut olet,
12 Te vaengah, “Thuituennah te ka hmuhuet tih toelthamnah khaw ka lungbuei loh a tlaitlaek pai.
Ja sanoisit: voi! kuinka minä olen vihannut hyvää neuvoa, ja sydämeni on hyljännyt kurituksen!
13 Ka saya ol te ka hnatun pawh kai aka cang puei taengah khaw ka hna ka kaeng pawh.
Ja en kuullut opettajani ääntä, enkä kallistanut korvaani opettajaini puoleen!
14 Hlangping neh rhaengpuei lakli kah boethae sumsiit te vat ka pha,” na ti hae ni
Minä olen lähes kaikkeen pahuuteen joutunut, kaiken kansan ja seurakunnan keskellä.
15 Na tuitung dongkah tui neh na tuito lamtah aka sih te o.
Juo vettä kaivostas, ja mitä lähteestäs vuotaa.
16 Na tuisih te kawtpoeng ah, sokca tui te toltung ah phuet saeh.
Anna luontolähtees vuotaa ulos, ja vesiojas kujille.
17 Nang namah bueng hamla om saeh lamtah na taengkah kholong ham boel saeh.
Mutta pidä ne yksinäs, ja ei yksikään muukalainen sinun kanssas.
18 Na thunsih te yoethen la om saeh lamtah na camoe kah na yuu dongah kohoe sak.
Sinun kaivos olkoon siunattu, ja iloitse nuoruutes vaimosta.
19 Anih tah sayuk rhuinu lunguem bangla, a sukbam te sakhi rhuinu mikdaithen bangla a tuetang boeih ah nang te m'hmilhmal sak saeh lamtah a lungnah loh m'palang sak yoeyah saeh.
Se on suloinen niinkuin naaras hirvi, ja otollinen niinkuin metsävuohi: hänen rakkautensa sinua aina ravitkoon; ja iloita itseäs aina hänen rakkaudestansa.
20 Ba ham lae ka ca loh rhalawt la na palang vetih kholong kah a rhang te na kop eh.
Poikani, miksis annat muukalaisen sinuas pettää, ja halajat vierasta syliä?
21 Hlang kah longpuei neh a namtlak boeih a saelh te khaw BOEIPA mikhmuh ah om.
Sillä Herran edessä ovat kaikkien ihmisten tiet, ja hän tutkii kaikki heidän askeleensa.
22 Halang te amah kathaesainah loh amah te a tuuk tih a tholhnah rhui loh a ban.
Jumalattoman vääryys käsittää hänen, ja hänen syntinsä paulat ottavat hänet kiinni.
23 Anih thuituennah a om pawt dongah duek vetih a anglat aih dongah palang ni.
Hänen pitää kuoleman, ettei hän antanut opettaa itsiänsä, ja suuressa tyhmyydessänsä tulee hän petetyksi.
