Olcueih 24
1 Hlang thae rhoek taengah thatlai boeh. Amih taengah om hamla nai rhoe nai boeh.
Älä kadehdi pahoja ihmisiä äläkä halua heidän seuraansa.
2 Amih kah lungbuei loh rhoelrhanah te a taeng tih, a hmuilai loh thakthaenah ni a thui.
Sillä heidän mielensä miettii väkivaltaa, ja turmiota haastavat heidän huulensa.
3 Cueihnah neh im a sak tih a lungcuei neh a thoh.
Viisaudella talo rakennetaan ja ymmärryksellä vahvaksi varustetaan.
4 Mingnah loh boeirhaeng neh a kuel a ka, a naep a noi boeih khaw imkhui ah a khawk sak.
Taidolla täytetään kammiot, kaikkea kallista ja ihanaa tavaraa täyteen.
5 Cueih he tah hlang kah sarhi la om tih, mingnah loh hlang kah thadueng a cong pah.
Viisas mies on väkevä, ja taidon mies on voipa voimaltansa.
6 Caemtloek vaengah nang hamla a niing hang hol vetih, uentonah cungkuem neh loeihnah hang khueh ni.
Neuvokkuudella näet on sinun käytävä sotaa, ja neuvonantajain runsaus tuo menestyksen.
7 Cueihnah he aka ang ham tah sang aih. Vongka ah a ka a ong pah moenih.
Kovin on korkea hullulle viisaus, ei hän suutansa avaa portissa.
8 Thaehuet ham aka moeh tah, “Tangkhuepnah boei,” la a khue uh ni.
Jolla on pahanteko mielessä, sitä juonittelijaksi sanotaan.
9 Anglat kah a tholh khaw khonuen rhamtat, hmuiyoi hlang khaw tueilaehkoi ni.
Synti on hulluuden työ, ja pilkkaaja on ihmisille kauhistus.
10 Citcai tue vaengah na tahah tih, na thadueng khaw tla.
Jos olet ollut veltto, joutuu ahtaana aikana voimasi ahtaalle.
11 Duek sak ham a khuen uh te huul uh laeh, ngawnnah la aka yalh te khaw hloh uh laeh.
Pelasta ne, joita kuolemaan viedään, pysäytä ne, jotka surmapaikalle hoippuvat.
12 “Ka ming uh moenih ko he,” na ti cakhaw, amah loh lungbuei a khiinglang tih yakming mahpawt a? Na hinglu aka kueinah loh a ming ta. Te dongah hlang he amah kah bisai bangla a thuung ni ta.
Jos sanot: "Katso, emme tienneet siitä", niin ymmärtäähän asian sydänten tutkija; sinun sielusi vartioitsija sen tietää, ja hän kostaa ihmiselle hänen tekojensa mukaan.
13 Ka ca, khoitui tah then tih ca lah. Khoilitui tah na ka dongah didip ta.
Syö hunajaa, poikani, sillä se on hyvää, ja mesi on makeaa suussasi.
14 Cueihnah te na hinglu ham ming van lah. Na hmuh atah na hmailong khui vetih, na ngaiuepnah khaw yoe mahpawh.
Samankaltaiseksi tunne viisaus sielullesi; jos sen löydät, on sinulla tulevaisuus, ja toivosi ei mene turhaan.
15 Halang aw, hlang dueng tolkhoeng ke rhongngol thil boeh, a kolhmuen te khaw rhoelrhak pah boeh.
Älä väijy, jumalaton, vanhurskaan majaa, älä hävitä hänen leposijaansa.
16 Aka dueng tah voei rhih a cungku akhaw koep thoo dae, halang rhoek tah yoethae nen ni a tongtah uh.
Sillä seitsemästi vanhurskas lankeaa ja nousee jälleen, mutta jumalattomat suistuvat onnettomuuteen.
17 Na thunkha, na thunkha te a cungku vaengah kokhahnah boeh, a paloe vaengah khaw na lungbuei omngaih sak boeh.
Älä iloitse vihamiehesi langetessa, älköön sydämesi riemuitko hänen suistuessaan kumoon,
18 BOEIPA loh a hmuh vaengah a mik lolh vetih, anih taengkah a thintoek te vik lat ve.
ettei Herra, kun sen näkee, sitä pahana pitäisi, ja kääntäisi vihaansa pois hänestä.
19 Thaehuet dongah sai boeh. Halang rhoek taengah khaw thatlai boeh.
Älä vihastu pahantekijäin tähden, älä kadehdi jumalattomia.
20 Boethae ham a hmailong a khui pah moenih, halang kah hmaithoi khaw a thih pah ni.
Sillä ei ole pahalla tulevaisuutta; jumalattomien lamppu sammuu.
21 Ka ca, BOEIPA khaw, manghai khaw rhih lah. Aka thovael neh pitpom boeh.
Pelkää, poikani, Herraa ja kuningasta, älä sekaannu kapinallisten seuraan.
22 Amih te rhainah loh buengrhuet a pai thil vetih, amih rhoi kah yoethaenah te ulong a ming?
Sillä yhtäkkiä tulee heille onnettomuus, tuomio-kuka tietää milloin-toisille niinkuin toisillekin.
23 He rhoek khaw hlang cueih kah a hut ni. Laitloeknah dongah maelhmai loha sak khaw then pawh.
Nämäkin ovat viisaitten sanoja. Ei ole hyvä tuomitessa henkilöön katsoa.
24 Halang te, “Na dueng,” aka ti nah tah, amah te pilnam loh a tap vetih, namtu loh kosi a sah thil ni.
Joka sanoo syylliselle: "Sinä olet syytön", sitä kansat kiroavat, kansakunnat sadattelevat.
25 Tedae amih aka tluung rhoek te hoel ti vetih, a soah yoethennah hnothen loh a thoeng pah ni.
Mutta jotka oikein tuomitsevat, niiden käy hyvin, ja heille tulee onnen siunaus.
26 Langya la olka aka mael tah, a hmuilai te a mok pah.
Se huulille suutelee, joka oikean vastauksen antaa.
27 Na bibi te vongvoel ah khaw cikngae sak. Anih te a hnukah na lo ah a sikim phoeiah na im te thoh.
Toimita tehtäväsi ulkona ja tee valmista pellollasi; sitten perusta itsellesi perhe.
28 Na hui te ahong mai neh laipai la om thil boeh. Namah kah hmuilai neh na hloih a?
Älä ole syyttä todistajana lähimmäistäsi vastaan, vai petätkö sinä huulillasi?
29 “Kai taengah a saii bangla amah te ka saii van ni, hlang te amah kah bisai bangla ka thuung ni,” ti boeh.
Älä sano: "Niinkuin hän teki minulle, niin teen minä hänelle, minä kostan miehelle hänen tekojensa mukaan".
30 Kolhnaw hlang kah lohma longah khaw, lungbuei aka talh hlang kah misur taengah khaw ka cet coeng.
Minä kuljin laiskurin pellon ohitse, mielettömän miehen viinitarhan vieritse.
31 Lo pum ah dohui daih tih, canghli ah lota loh a thing. A vongtung dongkah lungto khaw a koengloeng coeng ke.
Ja katso: se kasvoi yltänsä polttiaisia; sen pinta oli nokkosten peitossa ja sen kiviaita luhistunut.
32 Ka hmuh vaengah kai long tah, ka lungbuei ah ka khueh tih, ka sawt vaengah thuituennah la ka loh.
Minä katselin ja painoin mieleeni, havaitsin ja otin opikseni:
33 Bet ip, bet ngam, kut bet a poem neh yalh pahoi.
Nuku vielä vähän, torku vähän, makaa vähän ristissä käsin,
34 Te vaengah na khodaeng loh aka cetpaitai bangla, na tloelnah loh photling aka bai hlang bangla ha pawk.
niin köyhyys käy päällesi niinkuin rosvo ja puute niinkuin asestettu mies.
