Olcueih 10
1 Solomon kah, Ca aka cueih loh a napa ko a hoe sak tih ca aka ang tah a manu a pha-ueknah la om.
Salomon sananlaskut. Viisas poika on isänsä ilo, mutta hullu poika on äidillensä murheeksi.
2 Halangnah kah thakvoh khaw hoeikhang tloe pawt tih, duengnah long tah dueknah lamloh a huul.
Väärin saatu tavara ei ole hyödyllinen; mutta vanhurskaus vapauttaa kuolemasta.
3 Aka dueng kah hinglu tah BOEIPA loh a lamlum sak moenih, tedae halang kah a talnah te a thaek pah.
Ei Herra anna vanhurskasten sielun nälkää kärsiä, mutta jumalattomain väärin saadut hän hajoittaa.
4 Palyal kut loh a saii tah vawtthoek tih, kut aka haam tah boei.
Petollinen käsi tekee köyhäksi, mutta ahkera saattaa rikkaaksi.
5 Khohal ah aka yoep capa long tah a cangbam tih, cangah vaengah aka ip capa loh yah a bai.
Joka suvella kokoo, hän on toimellinen, mutta joka elonaikana makaa, hän tulee häpiään.
6 Aka dueng kah a lu dongah yoethennah om dae, halang kah a ka long tah kuthlahnah khaw a phah.
Siunaus on vanhurskaan pään päällä, mutta jumalattoman suun peittää vääryys.
7 Aka dueng poekkoepnah tah yoethennah la om dae, halang tah a ming pawn ni.
Vanhurskaan muisto pysyy siunauksessa, vaan jumalattomain nimi mätänee.
8 Lungbuei aka cueih loh olpaek te a doe tih, aka ang tah a hmui a lai a caehdoelh pah.
Joka sydämestänsä viisas on, hän ottaa käskyt vastaan; mutta jolla hullut huulet ovat, se saa haavoja.
9 Thincaknah neh aka pongpa tah ngaikhuek la cet dae, a longpuei aka kawn sak khaw amah ming uh bitni.
Joka nuhteettomasti vaeltaa, hän elää murheetoinna; mutta joka väärällä tiellä vaeltaa, hän tulee ilmi.
10 Mik neh aka mikhip loh nganboh a paek tih, aka ang tah a hmui a lai a caehdoelh pah.
Joka silmää iskee, hän vaivaa matkaan saattaa, ja jolla hullut huulet ovat, hän saa haavoja.
11 Aka dueng kah a ka tah hingnah thunsih la om tih, halang kah a ka loh kuthlahnah te a uep.
Vanhurskaan suu on elämän lähde, mutta jumalattoman suun peittää vääryys.
12 Hmuhuetnah loh tingtoehnah a huek. Tedae lungnah long tah dumlai boeih a dah.
Viha riidan saattaa, mutta rakkaus peittää kaikki rikokset.
13 Hmuilai dongah aka yakming loh cueihnah a dang tih, lungbuei aka talh kah a nam ham rhuiboeng om.
Toimellisten huulissa löydetään viisaus, vaan tyhmäin selkään tarvitaan vitsa.
14 Aka cueih rhoek loh mingnah a khoem uh tih aka ang kah a ka tah a porhaknah yoei.
Viisaat opin kätkevät, vaan hulluin suu on täynnä vahinkoa.
15 Khorha khuikah, hlanglen kah a boei a rhaeng tah amah kah a sarhi la om tih, a khodaeng te tattloel rhoek kah porhaknah la om.
Rikkaan tavara on hänen vahva kaupunkinsa; mutta köyhyys tekee köyhän pelkuriksi.
16 Aka dueng kah thaphu tah hingnah la om tih halang kah cangah tah tholhnah la poeh.
Vanhurskaus tekee työtä hengen ylöspitämiseksi, mutta jumalattoman saalis on symmiksi.
17 Thuituennah aka ngaithuen tah hingnah caehlong la pawk tih toelthamnah aka hnawt tah kho a hmang.
Joka kurituksen ottaa vastaan, hän on elämän tiellä; mutta joka rangaistuksen heittää pois, hän menee väärin.
18 Hmuhuetnah aka phah kah a hmuilai khaw a honghi la om tih, theetnah aka haeh khaw ang.
Petolliset suut peittävät vainon, ja joka panettelee, hän on tyhmä.
19 Olka a yet vaengah dumlai khaw a mueh moenih, tedae a hmuilai aka tuem ni lungming la a om.
Jossa paljo puhutaan, siitä ei synti ole kaukana; mutta joka huulensa hillitsee, hän on toimellinen.
20 Aka dueng kah ol tah cak a coelh bangla om tih halang kah a lungbuei tah vilvel mai ni.
Vanhurskaan kieli on kalliimpi hopiaa, mutta jumalattoman sydän on miinkuin ei mitään.
21 Aka dueng kah hmuilai loh muep a kok tih aka ang tah a lungbuei a talh dongah duek.
Vanhurskaan huulet monta ravitsevat, mutta hullut kuolevat hulluudessa.
22 BOEIPA kah yoethennah tah boei tih, te te patangpnah a koei thil moenih.
Herran siunaus tekee rikkaaksi ilman vaivaa.
23 Aka ang ham tah nueihbu te khonuen rhamtat la a saii dae, cueihnah long tah hlang taengah lungcuei la om.
Hullu tekee pahaa ja nauraa sitä, vaan viisas pitää siitä vaarinsa.
24 Halang kah rhihnahkoi tah amah taengla a pawk pah tih aka dueng kah a ngaihlihnah khaw a doo pah ni.
Mitä jumalatoin pelkää, se hänelle tapahtuu, ja mitä vanhurskaat himoitsevat, sitä heille annetaan.
25 Cangpalam loh a paan vaengah halang tah pai thai pawt vetih aka dueng kah khoengim tah kumhal ah pai ni.
Jumalatoin on niinkuin tuulispää, joka menee ohitse ja tyhjiksi raukee; mutta vanhurskas pysyy ijankaikkisesti.
26 Kolhnaw tah a tueih rhoek hamla a no dongah a thuui bangla, a mik dongah hmaikhu bangla a om pah.
Niin kuin etikka tekee pahaa hampaille ja savu silmille, niin on laiska niiden mielestä paha, jotka hänen lähettävät.
27 BOEIPA hinyahnah loh khohnin a thap tih halang kah a kum tah a rhaem pah.
Herran pelko enentää päiviä, vaan jumalattomain vuodet vähennetään.
28 Aka dueng rhoek kah ngaiuepnah tah kohoenah la om tih halang rhoek kah ngaiuepnah tah paltham.
Vanhurskaan toivo on ilo, mutta jumalattomain toivo katoo.
29 BOEIPA kah longpuei he thincaknah ham tah lunghim la om tih boethae aka saii ham porhaknah la om.
Herran tie on hurskasten väkevyys, mutta pahointekiät ovat pelkurit.
30 Aka dueng tah kumhal duela tuen pawt dae halang rhoek tah diklai ah khosa mahpawh.
Vanhurskas pysyy aina kohdallansa kukistamatta, mutta jumalattoman ei pidä asuman maan päällä.
31 Aka dueng kah a ka ah cueihnah cuen tih calaak rhoek kah a lai tah a yueh pah ni.
Vanhurskaan suu tuottaa viisauden, vaan vääräin kieli hukutetaan.
32 Aka dueng kah hmuilai tah kolonah la a ming dae halang rhoek kah a ka tah calaak yoeyah.
Vanhurskaan huulet opettavat terveellisiä asioita, vaan jumalattoman suu on täynnä vääryyttä.
