Matthai 10
1 A hnukbang hlainit te a khue tih amih te, rhalawt mueihla, haek sak ham, tlohtat boeih neh tlohnat boeih te hoeih sak ham saithainah a paek.
Ja hän kutsui tykönsä ne kaksitoista opetuslastaan ja antoi heille vallan ajaa ulos saastaisia henkiä ja parantaa kaikkinaisia tauteja ja kaikkinaista raihnautta.
2 Te vaengah caeltueih hlainit kah a ming tah he rhoek he ni. Lamhma ah, Peter la a khue Simon neh a mana Andrew, Zebedee capa James neh a mana Johan,
Ja nämä ovat niiden kahdentoista apostolin nimet: ensimmäinen oli Simon, jota kutsuttiin Pietariksi, ja Andreas, hänen veljensä, sitten Jaakob Sebedeuksen poika, ja Johannes, hänen veljensä,
3 Philip neh Bartholomew, Thomas neh mangmucoi Matthai, Alphaeus capa James neh Taddaeus,
Filippus ja Bartolomeus, Tuomas ja Matteus, publikaani, Jaakob, Alfeuksen poika, ja Lebbeus, lisänimeltä Taddeus,
4 Kanaan Simon neh amah aka voei Judah Iskariot.
Simon Kananeus ja Juudas Iskariot, sama, joka hänet kavalsi.
5 Jesuh loh hlainit rhoek te a tueih ham a uen vaengah, “Namtom rhoek kah longpuei ah pongpa uh boeh, Samaria khopuei khuila kun uh boeh.
Nämä kaksitoista Jeesus lähetti ja käski heitä sanoen: "Älköön tienne viekö pakanain luokse, älkääkä menkö mihinkään samarialaisten kaupunkiin,
6 Tedae Israel imkhui kah tu aka poci rhoek taengah mah cet uh.
vaan menkää ennemmin Israelin huoneen kadonneitten lammasten tykö.
7 Aka cet rhoek loh, 'Vaan ram yoei coeng, 'tila thui lamtah hoe uh.
Ja missä kuljette, saarnatkaa ja sanokaa: 'Taivasten valtakunta on tullut lähelle'.
8 Tattloel rhoek te hoeih sak uh, aka duek thoh uh, hmaibae cing sak uh, rhaithae te haek uh, a yoe la na dang uh te a yoe la pae uh.
Parantakaa sairaita, herättäkää kuolleita, puhdistakaa pitalisia, ajakaa ulos riivaajia. Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa.
9 Na cihin khuiah sui, ngun, rhohum te kaelh uh boeh.
Älkää varustako itsellenne kultaa, älkää hopeata älkääkä vaskea vyöhönne,
10 Longpueng hamla sungsa, angki yungnit, khokhom conghol khuen uh boeh. Bibikung tah amah caak te a om pah tueng.
Älkää laukkua matkalle, älkää kahta ihokasta, älkää kenkiä, älkääkä sauvaa; sillä työmies on ruokansa ansainnut.
11 Mebang khopuei neh vangca khuiah na kun uh vaengah, “Te khuikah a tueng la aka om te toem uh lamtah na voei hlan duela naeh uh dae.
Ja mihin kaupunkiin tai kylään te tulettekin, tiedustelkaa, kuka siellä on arvollinen, ja jääkää hänen luokseen, kunnes sieltä lähdette.
12 Im khuila na kun vaengah toidal uh.
Ja tullessanne taloon tervehtikää sitä.
13 Aka koih imkhui ni a om van atah nangmih kah ngaimongnah loh thoeng thil saeh. Tedae a tueng la a om pawt atah nangmih kah ngaimongnah te nangmih taengah ha bal saeh.
Ja jos talo on arvollinen, tulkoon sille teidän rauhanne; mutta jos se ei ole arvollinen, palatkoon teidän rauhanne teille takaisin.
14 Nangmih te n'doe pawt tih nangmih kah ol a hnatun pawt te tah, te imkhui khaw, khopuei khaw voelh na caeh vaengah na kho kah tangdik te khoek pah uh.
Ja missä teitä ei oteta vastaan eikä teidän sanojanne kuulla, lähtekää pois siitä talosta tai siitä kaupungista ja pudistakaa tomu jaloistanne.
15 Nangmih taengah rhep kan thui, “Laitloeknah khohnin ah Sodom neh Gomorrah kho pataeng tekah khopuei lakah phoeng pueng ni.
Totisesti minä sanon teille: Sodoman ja Gomorran maan on tuomiopäivänä oleva helpompi kuin sen kaupungin.
16 Uithang lakli ah tu bangla kai loh nangmih kan tueih ne. Te dongah rhul bangla cueih khueh lamtah vahu bangla caepakyik la om uh.
Katso, minä lähetän teidät niinkuin lampaat susien keskelle; olkaa siis älykkäät kuin käärmeet ja viattomat kuin kyyhkyset.
17 Hlang rhoek te ngaithuen uh, nangmih te khoboei rhoek taengla n'thak uh ni. Te vaengah nangmih te tunim ah m'bohuh ni.
Kavahtakaa ihmisiä, sillä he vetävät teidät oikeuksiin, ja synagoogissaan he teitä ruoskivat;
18 Kai kongah khoboei rhoek neh manghai rhoek hmailah n'khuen uh ni. Amih taeng neh namtom rhoek taengah laipai la na om uh ni.
ja teidät viedään maaherrain ja kuningasten eteen minun tähteni, todistukseksi heille ja pakanoille.
19 Tedae nangmih te n'thak uh vaengah balae, metlam lae na thui eh ti mawn uh boeh. Amah a tue vaengah na thui uh koi nangmih taengah m'paek bitni.
Mutta kun he vetävät teitä oikeuteen, älkää huolehtiko siitä, miten tahi mitä puhuisitte, sillä teille annetaan sillä hetkellä, mitä teidän on puhuminen.
20 Te rhoek aka voek la na om uh moenih. Tedae Na Pa kah Mueihla loh nangmih khuiah a thui bitni.
Sillä ette te itse puhu, vaan teidän Isänne Henki puhuu teissä.
21 Manuca loh manuca, a napa loh a ca te dueknah dongah a voeih ni. Ca rhoek long khaw a manu napa te a tingtoeh vetih a duek sak ni.
Ja veli antaa veljensä kuolemaan ja isä lapsensa, ja lapset nousevat vanhempiansa vastaan ja tappavat heidät.
22 Kai ming dongah hlang boeih kah a hmuhuet la na om uh ni. Tedae a bawtnah duela aka ueh tah daem ni.
Ja te joudutte kaikkien vihattaviksi minun nimeni tähden; mutta joka vahvana pysyy loppuun asti, se pelastuu.
23 He kah kho ah ni nangmih te n'hnaemtaek uh atah a tloe la rhaelrham uh. Nangmih taengah rhep ka thui, hlang capa ha pawk hlan atah Israel khopuei rhoek te na tluek uh mueh mahpawh.
Ja kun teitä vainotaan yhdessä kaupungissa, paetkaa toiseen; sillä totisesti minä sanon teille: te ette ehdi loppuun käydä Israelin kaupunkeja, ennenkuin Ihmisen Poika tulee.
24 Hnukbang he saya soah a om moenih, sal khaw a boei soah a om moenih.
Ei ole opetuslapsi opettajaansa parempi, eikä palvelija parempi isäntäänsä.
25 Hnukbang te a saya bangla, sal loh a boei bangla a om mah rhoeh coeng. Imkung te Beelzeboul a phoei thil uh atah a imko ngawn tah bahoeng nah.
Opetuslapselle riittää, että hänelle käy niinkuin hänen opettajalleen, ja palvelijalle, että hänelle käy niinkuin hänen isännälleen. Jos he perheenisäntää ovat sanoneet Beelsebuliksi, kuinka paljoa enemmän hänen perheväkeään!
26 Te dongah amih te rhih uh boeh. Muekdah la aka om te pumphoe mueh pawt tih a huephael te a ming mueh moenih.
Älkää siis peljätkö heitä. Sillä ei ole mitään peitettyä, mitä ei tule paljastetuksi, eikä mitään salattua, mikä ei tule tunnetuksi.
27 A hmuep ah kan thui te vangnah khuiah thui. Na hna ah na yaak te imphu soah hoe uh.
Minkä minä sanon teille pimeässä, se puhukaa päivän valossa. Ja minkä kuulette kuiskattavan korvaanne, se julistakaa katoilta.
28 Pum aka ngawn rhoek te rhih uh boeh. Tedae hinglu a ngawn thai moenih. Pum neh hinglu boktlap la hell ah aka poci sak thai te mah rhih uh. (Geenna g1067)
Älkääkä peljätkö niitä, jotka tappavat ruumiin, mutta eivät voi tappaa sielua; vaan ennemmin peljätkää häntä, joka voi sekä sielun että ruumiin hukuttaa helvettiin. (Geenna g1067)
29 Vahnup phiknit te pe la a yoih moenih a? Tedae na Pa pawt koinih te rhoek khuikah pakhat pataeng lai ah tla mahpawh.
Eikö kahta varpusta myydä yhteen ropoon? Eikä yksikään niistä putoa maahan teidän Isänne sallimatta.
30 Nangmih lu kah sam pataeng boeih a tae la om coeng.
Ovatpa teidän päänne hiuksetkin kaikki luetut.
31 Te dongah rhih uh boeh. Nangmih tah vahnup lakah muep na tiing uh ta.
Älkää siis peljätkö; te olette suurempiarvoiset kuin monta varpusta.
32 Te dongah hlangping hmaiah kai aka ming hlang boeih tah vaan kah a Pa hmaiah anih te ka ming van ni.
Sentähden, jokaisen, joka tunnustaa minut ihmisten edessä, minäkin tunnustan Isäni edessä, joka on taivaissa.
33 Tedae hlang hmaiah kai aka hnawt te tah vaan kah a pa hmaiah anih te ka hnawt van ni.
Mutta joka kieltää minut ihmisten edessä, sen minäkin kiellän Isäni edessä, joka on taivaissa.
34 Diklai ah ngaimongnah khuen hamla ka pawk tila poek uh boeh. Ngaimongnah ham pawt tih cunghang muk ham ni ka pawk coeng.
Älkää luulko, että minä olen tullut tuomaan rauhaa maan päälle; en ole tullut tuomaan rauhaa, vaan miekan.
35 Kai tah hlang pakhat neh a napa, a canu neh a manu, a langa neh a mani phihrha ham ni ka pawk.
Sillä minä olen tullut 'nostamaan pojan riitaan isäänsä vastaan ja tyttären äitiänsä vastaan ja miniän anoppiansa vastaan;
36 Hlang kah rhal tah a imkhui ah om ni.
ja ihmisen vihamiehiksi tulevat hänen omat perhekuntalaisensa'.
37 Kai lakah a manu neh a napa aka lungnah te tah kai neh aka tiing la om pawh. Kai lakah a capa neh a canu aka lungnah te khaw kai neh aka tiing la a om moenih.
Joka rakastaa isäänsä taikka äitiänsä enemmän kuin minua, se ei ole minulle sovelias; ja joka rakastaa poikaansa taikka tytärtänsä enemmän kuin minua, se ei ole minulle sovelias;
38 A thinglam a koh kolla ka hnukah aka bang te tah kai neh aka tiing la a om moenih.
ja joka ei ota ristiänsä ja seuraa minua, se ei ole minulle sovelias.
39 Amah kah hinglu aka hmutah poci vetih, kai kongah a hinglu aka poci loh te te a hmuh ni.
Joka löytää elämänsä, kadottaa sen; ja joka kadottaa elämänsä minun tähteni, hän löytää sen.
40 Nangmih aka doe tah kai ni n'doe. Kai aka doe long khaw kai aka tueih te a doe.
Joka ottaa tykönsä teidät, se ottaa tykönsä minut; ja joka ottaa minut tykönsä, ottaa tykönsä hänet, joka on minut lähettänyt.
41 Tonghma ming neh tonghma aka doe tah tonghma kah thapang te a dang ni. Hlang dueng ming neh hlang dueng aka doe tah hlang dueng kah thapang te a dang van ni.
Joka profeetan ottaa tykönsä profeetan nimen tähden, saa profeetan palkan; ja joka vanhurskaan ottaa tykönsä vanhurskaan nimen tähden, saa vanhurskaan palkan.
42 Hnukbang ming neh tuiding boengloeng khat ca he kah a yit khuiah pakhat aka tul te tah, nangmih taengah rhep kan thui coeng, a thapang te yoe loengloeng mahpawh,” a ti nah.
Ja kuka hyvänsä antaa yhdelle näistä pienistä maljallisen kylmää vettä, hänen juodaksensa, opetuslapsen nimen tähden, totisesti minä sanon teille: hän ei jää palkkaansa vaille."
