Thothuengnah 26
1 Mueirhol khaw, mueithuk khaw namamih ham saii uh boeh. Kaam khaw namamih ham ling uh boeh. Kai tah na BOEIPA Pathen la ka om dongah a hmaiah bakop thil ham lung thuk khaw na kho ah khueh uh boeh.
"Älkää tehkö itsellenne epäjumalia älkääkä pystyttäkö itsellenne jumalankuvia tai patsaita, älkää myöskään asettako maahanne kiviä, joissa on kuvia, kumartaaksenne niitä, sillä minä olen Herra, teidän Jumalanne.
2 Ka Sabbath te tuem uh lamtah ka rhokso te rhih uh. Kai tah BOEIPA ni.
Pitäkää minun sapattini ja peljätkää minun pyhäkköäni. Minä olen Herra.
3 Ka khosing te na vai uh atah ka olpaek khaw ngaithuen uh lamtah saii uh.
Jos te vaellatte minun säädöksieni mukaan ja noudatatte minun käskyjäni ja pidätte ne,
4 Te daengah ni amah tuetang vaengah nangmih ham khonal kan tueih vetih diklai loh a cangpai m'paek phoeiah khohmuen kah thingkung long khaw a thaih a thaih eh.
annan minä teille sateen ajallansa, niin että maa antaa satonsa ja kedon puut kantavat hedelmänsä.
5 Te vaengah na cangtil loh misurbit due a pha vetih na misurbit loh na rhoktuh tue te a pha ni. Na buh khaw kodam la na caak uh vetih na khohmuen ah ngaikhuek la kho na sak uh ni.
Ja puiminen kestää teillä viininkorjuuseen asti, ja viininkorjuu kestää kylvöön asti, ja teillä on kyllin leipää syödäksenne, ja te saatte turvallisesti asua maassanne.
6 Khohmuen te rhoepnah ka paek vetih lakueng om mueh la na yalh uh ni. Khohmuen lamkah boethae mulhing khaw ka kangkuen sak vetih na khohmuen te cunghang loh khawkkhek mahpawh.
Ja minä annan rauhan teidän maallenne, ja te saatte levätä, kenenkään peljättämättä; ja minä hävitän pahat pedot teidän maastanne, eikä miekka käy teidän maanne ylitse.
7 Na thunkha pataeng na hloem vaengah na mikhmuh kah cunghang dongah cungku uh ni.
Te ajatte pakoon vihollisenne, ja he kaatuvat miekkaan teidän edessänne.
8 Te vaengah nangmih khuikah panga loh yakhat te a hloem uh vetih yakhat loh thawngrha khaw a hloem ni. Na thunkha rhoek khaw na mikhmuh kah cunghang dongah cungku uh ni.
Viisi teistä ajaa pakoon sata, ja sata teistä ajaa pakoon kymmenentuhatta, ja teidän vihollisenne kaatuvat miekkaan teidän edessänne.
9 Nangmih taengla ka mael vetih kam pungtai sak phoeiah kan rhoeng sak ni. Ka paipi te khaw nangmih taengah ka thoh ni.
Ja minä käännyn teidän puoleenne ja teen teidät hedelmällisiksi ja annan teidän lisääntyä ja pidän liittoni teidän kanssanne.
10 Cang rhuem aka ip te na caak uh vetih cang thai ham te cang rhuem na hlah uh ni.
Ja te saatte syödä vanhaa, viime vuoden satoa, ja te joudutte viemään vanhan pois uuden tieltä.
11 Nangmih lakli ah ka dap ka khueh vetih nangmih te ka hinglu loh tuei voel mahpawh.
Ja minä panen asumukseni teidän keskellenne enkä viero teitä.
12 Nangmih lakli ah ka pongpa vetih nangmih kah Pathen la ka om vaengah nangmih khaw ka pilnam la na om uh ni.
Ja minä vaellan teidän keskellänne ja olen teidän Jumalanne, ja te olette minun kansani.
13 Egypt kho lamkah nangmih aka doek te khaw na BOEIPA Pathen kamah ni. Amih sal la na om khui lamkah na hnamkun hnokohcung khaw ka khaem tih nangmih te a dueng la kan caeh sak.
Minä olen Herra, teidän Jumalanne, joka vein teidät pois Egyptin maasta, olemasta heidän orjinansa; ja minä mursin rikki teidän ikeenne puut ja annoin teidän kulkea pää pystyssä.
14 Tedae ka olna ngai uh pawt tih hekah olpaek boeih he na vai uh pawt atah,
Mutta jos te ette kuule minua ettekä pidä kaikkia näitä käskyjä,
15 ka khosing te na sawtsit uh tih na hinglu loh ka laitloeknah te a tuei dongah ka olpaek boeih te vai pawt ham ka paipi te na phae uh atah,
vaan hylkäätte halpana minun ohjeeni ja teidän sielunne vieroo minun säädöksiäni, niin ettette pidä kaikkia minun käskyjäni, vaan rikotte minun liittoni,
16 kai loh nangmih ham hekah he ka saii van ni. Te vaengah kositloh neh mik hum satloh te nangmih soah lungmitnah la kan hlak vetih na hinglu a mueipuel ni. Na cangti khaw a poeyoek la na tuh vetih na thunkha long ni a caak eh.
niin minäkin teen teille samoin ja rankaisen teitä hirmuisilla onnettomuuksilla, hivutustaudilla ja kuumeella, jotka sammuttavat teidän silmänne ja näännyttävät sielunne; ja te kylvätte siemenenne turhaan, sillä teidän vihollisenne syövät sen.
17 Nangmih taengah ka hmai ka khueh vetih na thunkha rhoek kah mikhmuh ah na paloe uh ni. Na lunguet rhoek loh nangmih te n'taemrhai uh vetih nangmih n'hloem pawt cakhaw na rhaelrham uh ni.
Ja minä käännän kasvoni teitä vastaan, ja teidän vihollisenne voittavat teidät; teidän vihamiehenne hallitsevat teitä, ja te pakenette, vaikka ei kukaan aja teitä takaa.
18 He rhoek phoeiah khaw ka ol te na yaak uh pawt atah namamih kah tholh dongah voeirhih duela nangmih te toel ham ka khoep van ni.
Jos ette sittenkään kuule minua, niin minä vielä kuritan teitä seitsenkertaisesti teidän syntienne tähden.
19 Nangmih kah hoemdamnah sarhi te ka khaem vetih na vaan ke thi bangla, na diklai he khaw rhohum bangla ka khueh ni.
Ja minä murran teidän ylpeän uhmanne; minä teen teidän taivaanne raudankovaksi ja maanne vasken kaltaiseksi.
20 Na khohmuen loh a cangpai m'pae pawt dongah na thadueng khaw a poeyoek la boeih vetih khohmuen kah thingkung khaw a thaih thaii mahpawh.
Ja teidän voimanne kuluu hukkaan, sillä teidän maanne ei anna satoansa eivätkä maan puut anna hedelmäänsä.
21 Kai taengah boekoekthingka la na om uh tih ka ol ngai ham na huem uh pawt van atah na tholh tarhing ah hmasoe parhih duela nangmih soah kan khoep sak van ni.
Ja jos te sittenkin käytte minua vastaan ettekä tahdo kuulla minua, niin minä lyön teitä vielä seitsenkertaisesti, teidän syntienne mukaan.
22 Kohong mulhing te nang taengla kan tueih vetih namamih khaw cakol la n'khueh uh ni. Na rhamsa te a thup vaengah voehvoeh na muei uh vetih na longpuei khaw sut pong ni.
Minä lähetän teidän sekaanne metsän pedot riistämään teiltä lapsenne, raatelemaan karjaanne ja vähentämään teidän lukuanne, niin että teidän tienne tulevat autioiksi.
23 He phoeiah pataeng kai taengah na toel uh pawt tih kai soah boekoekthingka la na pongpa uh mai ni.
Jos te ette vielä tästäkään minun kurituksestani ota ojentuaksenne, vaan yhä käytte minua vastaan,
24 Te vaengah kai ngawn tah nangmih taengah boekoekthingka la ka lo vetih namamih kah tholhnah dongah voeirhih duela kang ngawn van ni.
niin minäkin käyn teitä vastaan ja lyön teitä seitsenkertaisesti teidän syntienne tähden.
25 Phulohnah paipi neh phu aka lo cunghang te nangmih soah kang khuen ni. Na khopuei ah kan coi phoeiah nangmih lakli ah duektahaw kan tueih vetih thunkha kut dongah kam voeih ni.
Minä saatan teidän kimppuunne miekan, joka kostaa rikotun liiton; ja kun te kokoonnutte kaupunkeihinne, niin minä lähetän teidän sekaanne ruttotaudin, ja teidän on antautuminen vihollisen valtaan.
26 Nangmih kah thahuelnah buh te kai loh ka khah vaengah na buh te huta parha loh tapkhuel pakhat dongah a thong uh ni. Te vaengah na buh te amah tarhing neh ham phom uh vetih na caak uh suidae na hah uh mahpawh.
Kun minä murran teiltä leivän tuen, niin kymmenen vaimoa paistaa teidän leipänne yhdessä uunissa, ja he tuovat kotiin teidän leipänne vaa'alla punnittuna; ja kun te syötte, ette tule ravituiksi.
27 He phoeiah pataeng kai taengah na khinngai uh pawt tih kai soah boekoekthingka la na pongpa uh atah,
Ja jos te ette vielä sittenkään kuule minua, vaan yhä käytte minua vastaan,
28 nangmih taengah kosi neh boekoekthingka la ka lo van vetih nangmih te namamih kah tholh dongah voeirhih duela kan toel ni.
niin minäkin kiivastuksessani käyn teitä vastaan ja kuritan teitä seitsenkertaisesti teidän syntienne tähden.
29 Te vaengah na capa rhoek kah a saa te na caak uh vetih na canu rhoek kah a saa khaw na caak uh ni.
Ja te syötte poikienne lihaa, ja tyttärienne lihaa te syötte.
30 Nangmih kah hmuensang te ka mit sak vetih na bunglawn khaw ka vung ni. Nangmih kah mueirhol thingkoh soah na rhok te ka hmoek vetih nangmih te ka hinglu loh a tuei ni.
Ja minä kukistan teidän uhrikukkulanne ja hävitän teidän auringonpatsaanne ja panen teidän ruumiinne teidän kivijumalienne ruumiiden päälle, ja minun sieluni inhoaa teitä.
31 Na khopuei te imrhong la ka khueh vetih na rhokso khaw ka pong sak ni. Nangmih kah hmuehmuei botui khaw ka him mahpawh.
Ja minä muutan teidän kaupunkinne raunioiksi ja hävitän teidän pyhäkkönne enkä mielisty teidän uhrienne tuoksuun.
32 Khohmuen te khaw ka pong sak vetih a khuikah kho aka sa na thunkha rhoek te pong uh ni.
Ja minä hävitän maan, niin että teidän vihollisenne, jotka siinä asuvat, siitä tyrmistyvät.
33 Nangmih te namtom rhoek taengah kan thaek kan yak phoeiah na hnukah cunghang neh kan thun ni. Te vaengah na khohmuen loh khopong la om vetih na khopuei rhoek khaw imrhong la poeh uh ni.
Mutta teidät minä hajotan kansojen sekaan ja ajan teitä takaa paljastetulla miekalla, ja teidän maanne tulee autioksi ja kaupunkinne raunioiksi.
34 Khohmuen loh a Sabbath te a pong tue khuiah uum saeh. Nangmih te na thunkha khohmuen ah na om uh vaengah khohmuen khaw kangkuen saeh lamtah a Sabbath te uum saeh.
Silloin maa saa hyvityksen sapateistaan, niin kauan kuin se on autiona ja te olette vihollistenne maassa. Silloin maa lepää ja saa hyvityksen sapateistaan.
35 A khuiah kho na sak uh vaengkah na Sabbath ah a duem pawt yueng te a pong tue khuiah tah duem saeh.
Niin kauan kuin se on autiona, saa se levätä nauttien sitä lepoa, jota se ei saanut teidän sapatteinanne, asuessanne siinä.
36 Nangmih khuikah aka sueng rhoek pataeng a thunkha rhoek kah khohmuen ah a thinko te rhiyawpnah ka paek ni. Amih te hloem pawt cakhaw hawn a yawn ol loh a hloem vaengah cunghang kah a hloem bangla yonglong ah rhaelrham uh vetih cungku uh ni.
Ja niille teistä, jotka jäävät jäljelle, minä annan pelokkaan sydämen heidän vihollistensa maassa, niin että lentävän lehden kahina ajaa heidät pakoon, ja he pakenevat, niinkuin pakenisivat miekkaa, ja kaatuvat, vaikka ei kukaan heitä aja takaa.
37 N'hloem uh pawt cakhaw cunghang ha dongkah bangla hlang long he a manuca pataeng a paloe thil vetih na thunkha rhoek hmai ah na oelnah om mahpawh.
Ja he kompastuvat toinen toiseensa niinkuin miekkaa paeten, vaikka ei kukaan aja heitä takaa; ja te ette voi pitää puolianne vihollisianne vastaan.
38 Namtom taengah na milh uh vetih na thunkha rhoek kah khohmuen loh nangmih te n'yoop ni.
Ja te häviätte kansojen sekaan, ja vihollistenne maa nielee teidät.
39 Nangmih khui lamkah aka sueng rhoek te na thunkha rhoek kah khohmuen ah amamih kathaesainah dongah muei uh vetih, a napa rhoek kathaesainah dongah khaw amih te muei ni.
Ja ne teistä, jotka jäävät jäljelle, riutuvat teidän vihollistenne maassa syntivelkansa tähden; ja myös isiensä syntivelan tähden he riutuvat niinkuin nekin.
40 A boekoeknah la kai taengah boe a koek uh tih kai soah boekoekthingka la a caeh uh vaengah amamih kathaesainah neh a napa rhoek kathaesainah te a omtoem uh mai ni.
Silloin he tunnustavat syntivelkansa ja isiensä syntivelan, sen että ovat olleet minulle uskottomat ja käyneet minua vastaan,
41 Kai khaw amih taengah boekoekthingka la ka cet vetih amih te thunkha rhoek kah khohmuen la ka thak ni. Tedae amih kah thinko pumdul loh a kunyun daengah ni amamih kah thaesainah khaw a moeithen eh.
jonka tähden minäkin kävin heitä vastaan ja vein heidät heidän vihollistensa maahan. Silloin heidän ympärileikkaamaton sydämensä nöyrtyy, ja silloin he sovittavat syntivelkansa.
42 Jakob taengkah ka paipi khaw, Isaak taengkah ka paipi khaw ka thoelh ni. Abraham taengkah ka paipi khaw ka thoelh vetih khohmuen te ka ngaidam ni.
Ja silloin minä muistan liittoni Jaakobin kanssa ja muistan liittoni Iisakin kanssa ja liittoni Aabrahamin kanssa, ja minä muistan myös maan.
43 Amih om mueh la a pong sut vaengah amih kah a hnoo khohmuen loh amah kah Sabbath te a uum ni. Ka laitloeknah a hnawt uh tih a hinglu loh ka khosing a tuei dongah amih kathaesainah a thung ni.
Mutta ensin tulkoon maa tyhjäksi heistä ja saakoon hyvityksen sapateistansa olemalla autiona, niin kauan kuin he ovat poissa; ja he sovittakoot syntivelkansa sentähden, juuri sentähden, että he hylkäsivät minun säädökseni ja että heidän sielunsa vieroi minun käskyjäni.
44 Kai tah amih kah BOEIPA Pathen la ka om dongah amih he a thunkha rhoek kah khohmuen ah a om vaengah pataeng amih taengkah ka paipi phae ham neh amih thup ham aih tah amih te ka hnawt pawt vetih ka tuei mahpawh.
Mutta sittenkään, vaikka he ovat vihollistensa maassa, en minä heitä hylkää enkä viero heitä niin, että lopettaisin heidät ja rikkoisin liittoni heidän kanssansa; sillä minä olen Herra, heidän Jumalansa.
45 Kai loh amih taengah BOEIPA Pathen la om ham te tah namtom rhoek kah mikhmuh ah Egypt kho lamkah ka khuen patuel rhoek kah paipi te amih ham ka thoelh pueng ni.
Ja minä muistan heidän hyväksensä liiton heidän isiensä kanssa, jotka minä vein pois Egyptin maasta kansojen silmien edessä, ollakseni heidän Jumalansa. Minä olen Herra."
46 Hekah oltlueh neh laitloeknah neh olkhueng rhoek he Moses kut neh Sinai tlang ah BOEIPA loh amah laklo neh Israel ca rhoek laklo ah a khueh.
Nämä ovat ne käskyt, säädökset ja lait, jotka Herra asetti itsensä ja israelilaisten välille Siinain vuorella, Mooseksen kautta.
