Rhaengsae 5
1 BOEIPA aw poek lamtah kaimih taengkah aka thoeng te paelki laeh. Paelki lamtah kaimih sokah kokhahnah he hmu lah.
Muista, Herra, kuinka meille tapahtui: katso ja näe meidän ylönkatsettamme.
2 Kaimih kah rho te hlanglak taengla, ka im te kholong taengla pawk coeng.
Meidän perintömme on muukalaisten osaksi tullut, ja huoneemme ulkonaisten omaksi.
3 Cadah la ka om uh tih nuhmai bangla ka manu napa a om moenih.
Me olemme orvot ilman isää, ja äitimme ovat niinkuin lesket.
4 Kamamih tui ha tangka neh ka ok uh tih kamamih kah thing ha a phu daengah ha pawk.
Vettä, joka meidän omamme oli, me joimme rahalla, omat halot me ostimme hinnalla.
5 Ka rhawn ah n'hloem uh vaengah ka kohnue uh pawt bangla kaimih he n'duem sak pawh.
kaulallamme me vaivaa kärsimme; ja ehkä me jo väsyneet olimme, ei kuitenkaan meille lepoa annettu.
6 Buh ka cung uh ham khaw Egypt neh Assyria taengah kut ka duen uh.
Meidän piti Egyptin ja Assyrian alle meitämme antaman, että me sittekin leipää ravinnoksemme saaneet olisimme.
7 A pa rhoek khaw tholh uh tih kaimih taengah a om voel moenih. Tedae kaimih loh amih kathaesainah te ka phueih uh.
Meidän isämme ovat syntiä tehneet, ja ei enään ole käsissä; ja meidän pitää heidän pahoja tekojansa nautitseman.
8 Sal rhoekkaimih soah n'taemrhai uh tih amih kut lamkah aka bawt om pawh.
Orjat meitä vallitsevat; ja ei ole kenkään, joka meitä heidän käsistänsä pelastaa.
9 Khosoek cunghang hmai ah ka hinglu nen ni ka buh ka dang uh.
Meidän pitää hakeman leipämme hengen paolla, miekan edessä korvessa.
10 Khokha rhamling hmai ah ka vin khaw hmaiulh bangla tloo coeng.
Meidän ihomme on poltettu, niinkuin pätsissä, hirmuisen nälän tähden.
11 Zion kah huta rhoek neh Judah khopuei kah oila rhoek khaw a tholh puei uh.
He ovat vaimot Zionissa raiskanneet ja neitseet Juudan kaupungeissa.
12 Amih kut neh mangpa rhoek a kuiok sak tih patong rhoek kah maelhmai khaw hiin uh pawh.
Ruhtinaat he ovat hirttäneet, ja vanhimpia ei he kunnioittaneet.
13 Tongpang rhoek loh phaklung a phueih uh tih camoe rhoek te thingpum dongah paloe uh.
Nuorukaiset piti jauhaman, ja piskuisten täytyi puita kantaissansa kompastua.
14 Vongka lamkah patong rhoek neh, tongpang rhoek khaw a rhotoeng lamloh kangkuen uh.
Vanhat puuttuivat porteista, ja nuorukaiset ei enään kanteletta soita.
15 Kaimih lungbuei kah omthennah he kangkuen coeng tih kaimih kah lamnah khaw nguekcoinah la poeh.
Meidän sydämemme ilo loppui, meidän tanssimme on kääntynyt murheeksi.
16 Kamih lu kah rhuisam khaw yulh coeng. Anunae ka tholh uh khaw kaimih ham coeng ni.
Meidän päästämme on kruunu pudonnut; voi nyt meitä, että me niin olemme syntiä tehneet!
17 Te dongah ko kaimih lungbuei he pumthim hainak la coeng. He dongah kaimih kah maelhmai khaw hmuep.
Sentähden on myös sydämemme murheissansa; niiden tähden ovat meidän silmämme pimenneet;
18 Zion tlang aka pong te a soah maetang ni a pongpa coeng.
Zionin vuoren tähden, että se niin hävitetty on, että ketut hänessä juoksentelevat.
19 BOEIPA namah tah kumhal duela na om tih, na ngolkhoel khaw cadilcahma phoeikah cadilcahma duela cak.
Mutta sinä Herra, joka ijankaikkisesti olet, ja istuimes ijästä ikään!
20 Balae tih a yoeyah la kaimih nan hnilh? Kaimih nan hnoo khaw khohnin loh sen.
Miksis meidät ijankaikkisesti unohdat, ja niin kauvan meitä peräti hylkäät?
21 BOEIPA aw kaimih he namah taengah m'mael sak laeh. Ka mael uh van daengah ni hlamat kah bangla kaimih kah khohnin thai neh ka mael uh eh.
Palauta, Herra, meitä jälleen sinun tykös, että me taas palaisimme; uudista meidän päivämme niinkuin ne alusta olivat.
22 Kaimih taengah a nah la na thintoek tih kaimih he nan hnawt nan hnawt mai.
Oletkos meitä peräti heittänyt pois, ja sangen suuresti vihastunut meidän päällemme?
