< Rhaengsae 3 >

1 Kai tah a thinpom caitueng dongkah phacipphabaem aka hmu hlang ni.
Minä olen mies, jonka viheliäisyyttä nähdä täytyy hänen hirmuisuutensa vitsan kautta.
2 Kai te m'hmaithawn tih hmaisuep ah n'caeh sak vaengah vangnah om pawh.
Hän johdatti minua ja vei pimeyteen ja ei valkeuteen.
3 Kai taengah a tloeng tangloeng tih khohnin yung ah a kut a hluem.
Hän on kätensä kääntänyt minua vastaan, ja toimittaa toisin aina minun kanssani.
4 Ka vin neh ka saa a hmawn sak tih ka rhuh a paep sak.
Hän on tehnyt lihani ja nahkani vanhaksi, ja luuni musertanut.
5 Kai he rhahalung n'suem thil tih sue neh bongboepnah te m'ven thil.
Hän rakensi minua vastaan, ja sapella ja vaivalla hän minua kääri.
6 Ka khosak he khosuen kah aka duek bangla khohmuep ah ka om.
Hän on minut pannut pimeyteen, niinkuin aikaa kuolleet.
7 Kai taengah khoep a biing tih ka rhohum loh n'nan he ka loeih pawh.
Hän on minut muurannut sisälle, etten minä pääse ulos, ja minut kovaan jalkapuuhun pannut.
8 Ka khue tih ka pang vaengah pataeng ka thangthuinah te a toeng.
Ja vaikka minä huudan ja parun, niin hän kuitenkin korvansa tukitsee minun rukouksestani.
9 Lungrhaih neh ka longpuei a biing tih ka hawn a paihaeh sak.
Hän on muurannut tieni kiinni vuojonkivillä, ja polkuni sulkenut.
10 Kai taengah tah vom neh sathueng pataeng a huephael kah sathueng bangla amah rhongngol coeng.
Hän on väijynyt minua niinkuin karhu, niinkuin jalopeura salaisuudessa.
11 Ka longpuei ah m'phaelh sak tih kai n'soek dongah kai aka pong la n'khueh.
Hän on minun antanut tieltä eksyä, ja minut repinyt säpäleiksi, ja minut autioksi tehnyt.
12 A lii a phuk tih thaltang ham kutnoek la kai n'tai.
Hän on joutsensa jännittänyt, ja asettanut minun nuolella tarkoitettavaksi.
13 Anih kah liva ca loh ka kuel khuila pawlh.
Hän ampui minun munaskuihini viinensä nuolet.
14 Ka pilnam pum kah nueihbu neh khohnin yung ah amih kah rhotoeng la ka poeh.
Minä olen kaiken minun kansani nauru, ja heidän jokapäiväinen virtensä.
15 Ankhaa te kai ng'kum sak tih pantong neh kai m'hmilhmal sak.
Hän on haikeudella minut ravinnut, ja koiruoholla juovuttanut.
16 Ka no he lungcang neh a mawth tih hmaiphu khuiah kai m'vuei.
Hän on hampaani somerolla rikki musertanut, hän kieritti minun tuhassa.
17 Ka hinglu he ngaimongnah lamloh a hlahpham tih a then khaw ka hnilh.
Minun sieluni on ajettu pois rauhasta, minun täytyy hyvän unohtaa.
18 Te dongah kai kah hmailong neh BOEIPA lamkah ka ngaiuepnah khaw paltham coeng ka ti.
Minä sanoin: minun voimani ja minun toivoni Herran päälle on kadonnut.
19 Kai kah phaiphabaem neh ka airhoeng khaw, ka pantong neh ka anrhat khaw poek lah.
Muista siis, kuinka minä niin raadollinen ja hyljätty, koiruoholla ja sapella juotettu olen.
20 A poek a poek vaengah ka khuikah ka hinglu tah tlayae la tlayae coeng.
Minun sieluni sen kyllä muistaa, ja sitä itsellensä tutkistelee.
21 He he ka ngaiuep dongah ni ka lungbuei he ka mael puei.
Minä panen sen sydämeeni; sentähden minä vielä nyt toivon.
22 BOEIPA kah sitlohnah tah bawt pawt tih a haidamnah khaw muei pawh.
Herran laupiudesta se on, ettemme ratki hukkuneet; ei hänen laupiutensa vielä loppunut.
23 Mincang ah na uepomnah thai khaw ping.
Vaan joka huomen se on uusi, ja sinun uskollisuutes on suuri.
24 Ka hinglu loh, “BOEIPA tah ka khoyo ni,” a ti dongah amah te ka ngaiuep van.
Herra on minun osani, sanoo minun sieluni; sentähden tahdon minä häneen toivoa.
25 BOEIPA tah amah aka lamtawn ham neh amah aka toem hinglu ham a then pah.
Herra on hyvä niille, jotka häneen toivovat, ja niille sieluille, jotka häntä kysyvät.
26 BOEIPA kah loeihnah dongah tah rhingoel ngolsut ham khaw then.
Hyvä on olla kärsivällisenä ja Herralta apua toivoa.
27 A camoe vaengah hnamkun a phueih te ni hlang ham khaw then.
Hyvä on ihmiselle ijestä kantaa nuoruudessansa;
28 Amah soah a poeh bangla amah bueng khosa saeh lamtah kuemsuem saeh.
Että hän istuu yksinänsä, on vaiti, kuin jotakin hänen päällensä tulee,
29 A ka te laipi khuiah vuei saeh lamtah ngaiuepnah a om khaming.
Ja panee suunsa tomuun, ja odottaa toivoa,
30 Amah aka ngawn ham a kam duen pah saeh lamtah kokhahnah neh kum saeh.
Ja antaa löydä poskillensa, ja paljon pilkkaa kärsii.
31 Ka Boeipa loh kumhal duela a hlahpham ngawn moenih.
Sillä ei Herra syökse pois ijankaikkisesti.
32 Pae sak bal mai cakhaw a sitlohnah dongkah sitlohnah a khawk vanbangla a haidam bitni.
Vaan hän saattaa murheelliseksi, ja taas armahtaa suuresta laupiudestansa.
33 Hlang ca te a lungbuei a phaep pah tih a pae sak bal moenih.
Sillä ei hän sydämestänsä ihmisiä kurita eikä murheesen saata,
34 Khohmuen kah thongtla boeih te a kho hmuiah a phop ham,
Niinkuin hän tahtois raadolliset maan päällä ratki jalkainsa alla polkea,
35 Khohni kah mikhmuh ah hlang kah tiktamnah hnawt ham,
Ja antais jonkun miehen oikeuden Ylimmäisen edessä tulla käännetyksi pois,
36 A tuituknah neh hlang a khun sak ham khaw ka Boeipa loh a hmuh ngaih moenih.
Ja ihmistä väärin tuomita asiassansa, niinkuin ei Herra sitä näkisikään.
37 Ka Boeipa loh a uen pawt te om ni tila unim aka thui thai.
Kuka tohtii siis sanoa: senkaltaiset tapahtuvat ilman Herran käskyä?
38 A thae neh a then khaw Khohni ka lamloh thoeng pawt nim.
Eikö paha ja hyvä tule Korkeimman suusta?
39 A tholhnah sokah a tholhnah yuvat ah balae tih tongpa hlang hing loh a kohuet mai eh.
Miksi siis ihmiset nurisevat eläissänsä? Jokainen nuriskaan syntejänsä vastaan.
40 Mamih kah longpuei he phuelhthaih tih n'khe phoeiah BOEIPA taengla mael uh sih.
Tutkistelkaamme ja etsikäämme meidän menoamme, ja palatkaamme Herran tykö.
41 Mamih kah thinko neh kut he vaan kah Pathen taengah phuel uh sih.
Nostakaamme meidän sydämemme ja kätemme taivaasen päin, Jumalan tykö.
42 Kaimih kah boekoek neh nang kan koek uh te khodawk nan ngai uh moenih.
Me, me olemme syntiä tehneet ja kovakorvaiset olleet; (sentähden) et sinä säästänytkään.
43 Thintoek neh na cun uh vaengah kaimih nan hloem tih lungma ti kolla nan ngawn.
Vaan sinä olet vihalla meitä peittänyt ja vainonnut, ja armottomasti surmannut.
44 Thangthuinah neh paan ham khaw namah te cingmai neh na cun uh.
Sinä verhoitit itses pilvellä, ettei rukous päässyt sen lävitse.
45 Kaimih he pilnam lakli ah yun-aek neh kawnhnawt la nan khueh.
Sinä olet meitä tunkioksi ja saastaisuudeksi kansain seassa tehnyt.
46 Ka thunkha boeih loh kaimih taengah a ka a ang uh.
Kaikki meidän vihollisemme ovat suutansa ammottaneet meitä vastaan.
47 Birhihnah neh rhom khaw kaimih taengah omdamnah neh pocinah la thoeng.
Me painetaan alas ja rangaistaan pelvolla ja ahdistuksella.
48 Ka pilnam nu kah a pocinah dongah ka mik he sokca tui la long.
Minun silmäni vuotavat vesi-ojia minun kansani tyttären surkeuden tähden.
49 Ka mik loh a hawk vetih a bawtnah om pawt hil kak mahpawh.
Minun silmäni vuotavat ja ei taida lakata; ei he asetu,
50 A dan neh BOEIPA loh vaan lamkah a hmuh duela.
Siihenasti että Herra katsoo taivaasta alas ja näkee.
51 Ka khopuei tanu boeih kongah ka mik loh ka hinglu he a poelyoe.
Minun silmäni kuluttaa minulta elämäni kaikkein minun kaupunkini tytärten tähden.
52 Lunglilungla maila kai he ka thunkha rhoek loh vaa bangla m'mae khaw m'mae uh mai.
Minun viholliseni ovat minua kovin ajaneet takaa, niinkuin lintua ilman syytä.
53 Ka hingnah te tangrhom ah a det uh kai taengah lungto a omtoem thil.
He ovat minun elämäni kuoppaan salvanneet, ja heittäneet kiven minun päälleni.
54 Ka lu he tui loh a et vaengah tah n'tuiphih muema ka ti.
Ovat myös vedet minun pääni ylitse käyneet; niin minä sanoin: nyt minä ratki hukassa olen.
55 BOEIPA na ming te tangrhom laedil lamloh kang khue.
Minä huusin avukseni sinun nimeäs, Herra, alhaalta kuopasta;
56 Ka hilhoemnah ham ka pang te hna na buem pawt dongah ka ol na yaak coeng.
Ja sinä kuulit minun ääneni, älä korvias kätke minun huokauksestani ja huudostani.
57 Namah kang khue khohnin ah na mop tih, “Rhih boeh,” na ti.
Sinä lähenet kuin minä sinua huudan, ja sanot: älä pelkää.
58 Ka hinglu kah tuituknah khaw ka Boeipa loh na rhoe tih ka hingnah na tlan.
Sinä, Herra, ratkaiset minun sieluni asian, ja lunastat minun henkeni.
59 BOEIPA aw ka lolhmaihnah na hmuh cakhaw ka laitloeknah dongah n'tang sak lah.
Herra katso, kuinka minulle niin vääryyttä tehdään, ja tuomitse minun oikeuteni.
60 Kai soah amih kah tawnlohnah boeih neh amih kah kopoek boeih te na hmuh.
Sinä näet kaikki heidän kostonsa ja kaikki heidän ajatuksensa minusta.
61 BOEIPA aw kai soah amih kah kokhahnah neh amih kah kopoek boeih te na yaak coeng.
Herra, sinä kuulet heidän pilkkansa ja kaikki heidän ajatuksensa minua vastaan,
62 Khohnin yung ah a phungding ol neh kamah taengah kai m'pai thiluh.
Minun vainollisteni huulet ja heidän neuvonsa minua vastaan yli päivää.
63 A hoepnah neh a painah ah, amih kah hnaelnah ni ka paelki.
Katso, kuin he istuvat eli nousevat, niin he minusta virsiä laulavat.
64 BOEIPA aw, amih kut dongkah khoboe neh a tiing la amih te thuung lah.
Kosta heille, Herra, niinkuin he ansainneet ovat, heidän kättensä töiden jälkeen.
65 Amih te lungbuei kotalh la khueh lamtah na tapvoepnah te amih soah thoeng sak.
Anna heidän sydämensä vavista ja sinun kiroustas tuta.
66 BOEIPA aw thintoek te na hloem dongah ni amih te vaan hmui lamloh na mitmoeng sak.
Vainoo heitä hirmuisuudella, ja hukuta heitä Herran taivaan alta.

< Rhaengsae 3 >