Isaiah 4

1 Tekah khohnin ah tah huta parhih loh tongpa pakhat te a mawt uh vetih, “Kaimih kah buh he ca uh sih lamtah ka himbai he bai uh sih. Kaimih ham nang ming te khue saeh lamtah kaimih kokhahnah khum puei mai,” a ti uh ni.

Ja seitsemän vaimoa tarttuvat silloin yhteen mieheen, ja sanovat: me tahdomme itseämme elättää ja vaatettaa; anna meitä ainoastaan sinun nimelläs nimitettää, että häväistyksemme otettaisiin meiltä pois.

2 Tekah khohnin ah BOEIPA kah a dawn te kirhang la, thangpomnah la, khohmuen kah a thaih te mingthennah la, Israel kah rhalyong te boeimang la poeh ni.

Sinä päivänä on Herran vesa oleva rakas ja kallis; ja maan hedelmä jalo ja kaunis niiden tykönä, jotka Israelista vapahdetaan.

3 Zion kah aka sueng, Jerusalem ah aka sueng, Jerusalem kah hingnah dongah la a daek boeih te hlangcim la a khue ni.

Ja on tapahtuva, että se joka Zionissa jäljellä on, ja se joka Jerusalemissa jäänyt on, pitää pyhäksi kutsuttaman; jokainen kuin kirjoitettu on eläväin seassa Jerusalemissa.

4 Zion nu kah a khawt neh Jerusalem kah a thii te Boeipa loh a silh pah ni. A kotak lamkah tiktamnah mueihla neh a hoek vetih mueihla neh a hlup ni.

Silloin Herra pesee Zionin tytärten saastaisuuden, ja viruttaa Jerusalemin verenviat hänestä pois, tuomitsevan ja polttavan hengen kautta.

5 Te vaengah Zion tlang kah a hmuen takuem neh, a tingtunnah ah, khothaih ah hmaikhu neh cingmai, khoyin ah hmaisai neh hmai aa te imkhui kah thangpomnah boeih soah BOEIPA loh a suen pah ni.

Ja Herra saattaa kaiken Zionin vuoren asumisen ylitse, ja kussa ikänä se koottu on, päivällä pilven ja savun, ja tulen paisteen yöllä palamaan; sillä suojelus pitää oleman kaiken kunnian ylitse.

6 Khothaih kholing vaengah poca hlipkhup la, khotlan tuihli lamloh hlipyingnah neh kuepkolnah la om ni.

Ja maja pitää oleman päivän varjoksi hellettä vastaan, ja turva ja varjelus rajuilmaa ja sadetta vastaan.