Suencuek 48
1 Tedae hekah olka a om phoeiah Joseph la, “Na pa te nue coeng ne,” a ti na uh hatah a ca rhoi Manasseh neh Ephraim te a caeh puei.
Sitte sanottiin Josephille: katso, sinun isäs sairastaa. Ja hän otti molemmat poikansa kanssansa, Manassen ja Ephraimin.
2 Te vaengah Jakob la, “Na capa Joseph nang taengla ha pawk ke,” a ti nah tih a puen pah vaengah Isreal khaw thaa a huel tih baiphaih dongah ngol.
Niin Jakobille ilmoitettiin, sanoen: katso, sinun poikas Joseph tulee sinun tykös. Ja Israel vahvisti itsensä ja istui vuoteessa.
3 Te phoeiah Jakob loh Joseph la, “Pathen Tlungthang loh Kanaan kho kah Luz ah kai taengla ha phoe tih kai yoethen m'paek vaengah,
Ja Jakob sanoi Josephille: Jumala kaikkivaltias näkyi minulle Lutsissa Kanaanin maalla; ja siunasi minua.
4 kai taengah, “Kamah loh nang kam pungtai sak vetih kam ping sak vaengah pilnam hlangping la kan khueh ni. Khohmuen he khaw nang hnukah na tiingan taengah kumhal khohut la ka paek ni, ' a ti.
Ja sanoi minulle: katso, minä annan sinun olla hedelmällisen ja lisääntyä, ja teen sinun paljoksi kansaksi; ja annan myös tämän maan sinun siemenelles sinun jälkees, ijankaikkiseksi perimiseksi.
5 Te dongah nang taengah Egypt la ka pawk hlankah, nang loh Egypt kho kah na cun, na ca rhoi te, kai kah ni. Ephraim neh Manasseh khaw Reuben neh Simeon bangla kamah ca boeiloeih ni.
Nyt siis ne kaksi sinun poikaas, jotka sinulle ovat syntyneet Egyptissä, ennenkuin minä tulin tänne sinun tykös, pitää oleman minun; nimittäin Ephraim ja Manasse, niinkuin Ruben ja Simeon ovat minun.
6 Tedae amih rhoi phoeikah na sak na pacaboeina te tah namah ham om saeh lamtah a maya rhoi kah a ming neh a rho te thui thil saeh.
Mutta sinun lapses, jotkas siität niiden jälkeen, pitää oleman sinun, ja pitää nimitettämän veljeinsä nimellä, heidän perimisestänsä.
7 Kai khaw Paddan lamkah ka bal vaengah kamah taengkah Rakhel loh Kanaan kho kah longpueng ah duek. Te vaengah Epharath la caeh ham khaw kho te a lak om pueng. Te dongah anih te Bethlehem Epharath long ah pahoi ka up,” a ti nah.
Ja koska minä tulin Mesopotamiasta, kuoli minulta Rakel Kanaanin maalla, tiellä, koska vielä kappale matkaa oli Ephrataan; ja minä hautasin hänen siellä Ephratan tiellä, se on Betlehem.
8 Te phoeiah Israel loh Joseph ca rhoi te a sawt tih, “Amih rhoi he ulae?,” a ti nah.
Ja Israel näki Josephin pojat, ja sanoi: kutka nämät ovat?
9 Te dongah Joseph loh a napa te, “Amih rhoi he Pathen loh he rhoek ah kai ham a khueh ka ca rhoi ni,” a ti nah. Te dongah, “Kai taengla han khuen rhoi lamtah yoethen ka pae rhoi pawn ni,” a ti nah.
Ja Joseph vastasi isäänsä: ne ovat minun poikani, jotka Jumala on minulle täällä antanut. Ja hän sanoi: tuos heitä minun tyköni siunatakseni heitä.
10 Israel mik khaw kum loh a talh tih a hmuh hamla noeng voel pawh. Te dongah camoe rhoi te a taengla a thoeih pah. Te vaengah amih rhoi te a mok tih a kop.
Sillä Israelin silmät olivat pimiät vanhuudesta, eikä taitanut hyvin nähdä. Ja hän vei heidät hänen tykönsä. Ja hän antoi suuta heidän, ja otti heitä syliinsä.
11 Te vaengah Israel loh Joseph te, “Nang kah maelhmai hmuh ham pataeng ka thangthui voel pawt dae na ca rhoek khaw Pathen loh kai n'tueng coeng he,” a ti nah.
Ja Israel sanoi Josephille: en minä ajatellut nähdä sinun kasvojas, ja katso, Jumala on antanut minun myös nähdä sinun siemenes.
12 Te phoeiah Joseph loh a napa khuklu dong kah a ca rhoi te a loh tih a tal neh diklai la bakop.
Ja Joseph otti heidät pois hänen sylistänsä, ja kumarsi itsiänsä maahan hänen kasvoinsa eteen.
13 Tedae Joseph loh camoe rhoi te a khuen. Isreal kah banvoei benla khueh ham amah kah bantang kut dongah Ephraim, Isreal kah bantang benla a banvoei kut dongah Manasseh a mawt tih thoeih phai.
Niin Joseph otti heidät molemmat, Ephraimin oikiaan käteensä, jonka hän asetti Israelin vasemmalle kädelle, ja Manassen vasempaan käteensä, Israelin oikialle kädelle, ja vei heidät hänen tykönsä.
14 Tedae Israel taengah a pha vaengah a noe Ephraim kah a lu vik te bantang kut a tloeng thil. Manasseh te a caming daeta a kut a cungvaeh tih Manasseh kah lu dongah banvoei kut a tloeng.
Niin Israel ojensi oikian kätensä, ja laski Ephraimin pään päälle, joka oli nuorempi, mutta vasemman kätensä Manassen pään päälle, ja muutti tiettävästi kätensä; sillä Manasse oli esikoinen.
15 Te phoeiah Joseph te yoethen a paek tih, “A pa rhoek Abraham neh Isaak hmai ah aka caeh puei Pathen, tahae khohnin due ka hingnah boeih neh kai aka dawn Pathen,
Ja hän siunasi Josephia, ja sanoi: Jumala, jonka kasvoin edessä minun isäni Abraham ja Isaak vaeltaneet ovat, Jumala, joka minun kainnut on minun elinaikanani tähän päivään asti.
16 Yoethaenah cungkuem lamkah kai aka tlan puencawn loh camoe rhoi he yoethenpae saeh lamtah, kai ming khaw, a pa Abraham neh Isaak ming khaw amih rhoi dongah phuk thil saeh. Diklai hman ah pungtai rhoi saeh lamtah ping rhoi saeh,” a ti nah.
Enkeli, joka minun pelastanut on kaikesta pahasta, siunatkoon näitä nuorukaisia, että he nimitettäisiin minun ja minun isäini, Abrahamin, ja Isaakin nimellä, ja kasvaisivat aivan paljoksi maan päällä.
17 Tedae Ephraim kah a lu ah a napa loh bantang kut a tloeng te Joseph loh a hmuh vaengah a mik lolh tih Ephraim lu dong lamkah Manasseh kah lu dong la thoeih ham a napa kut te a doek pah tih,
Mutta koska Joseph näki isänsä laskevan oikian kätensä Ephraimin pään päälle, otti hän sen pahaksi, ja rupesi isänsä käteen, siirtääksensä Ephraimin pään päältä Manassen pään päälle.
18 Joseph loh a napa la, “A pa tlam moenih, anih caming kah a lu dongah na bantang kut tloeng saw,” a ti nah.
Ja sanoi Joseph isällensä: ei niin minun isäni; tämä on esikoinen, laske oikia kätes hänen päänsä päälle.
19 Tedae a napa loh a aal tih, “Ka ca ka ming, anih he pilnam la a om khaw ka ming. Te dongah anih khaw rhoeng ni. Tedae a mana a noe he anih lakah rhoeng vetih a tiingan te namtom hlangping la om ni,” a ti nah.
Mutta hänen isänsä kielsi sen, ja sanoi: minä tiedän kyllä, minun poikani, minä tiedän: tämä myös tulee suureksi kansaksi; mutta kuitenkin hänen nuorempi veljensä tulee suuremmaksi kuin hän, ja hänen siemenensä tulee suureksi kansain paljoudeksi.
20 Tekah khohnin ah amih rhoi te yoethen a paek hatah, “Nang rhang neh Pathen loh Isreal te a yoethen sak saeh, nang he Ephraim neh Manasseh bangla khueh saeh,” a ti nah tih Manasseh hmai ah Ephraim a khueh.
Niin hän siunasi heitä sinä päivänä, sanoen: joka tahtoo jonkun siunata Israelissa, niin sanokaan näin: Jumala tehköön sinun niinkuin Ephraimin ja Manassen. Ja niin asetti hän Ephraimin Manassen edelle.
21 Te phoeiah Israel loh Joseph la, “Kai ka duek cakhaw nang taengah Pathen om vetih na pa kho la nang n'khuen bit ni ne.
Ja Israel sanoi Josephille: katsot minä kuolen; ja Jumala on teidän kanssanne, ja vie teitä jällensä teidän isäinne maalle.
22 Te dongah kamah loh Amori kut lamkah cunghang palaa neh ka lat khokong pakhat te na manuca rhoek kah a soah nang kan paek thil,” a ti nah.
Minä olen myös antanut sinulle osan maata, päälle sinun veljeis osan, jonka minä miekallani ja joutsellani Amorilaisten käsistä ottanut olen.
