< Olrhaepnah 5 >
1 Israel pum te Moses loh a khue tih,” Aw Israel, tihnin ah nangmih hna kaepah kai loh kan thui oltlueh neh laitloeknah he hnatun lah. Te dongah te te cang uh lamtah na vai ham khaw ngaithuen uh lah.
Ja Mooses kutsui kokoon kaiken Israelin ja sanoi heille: "Kuule, Israel, nämä käskyt ja oikeudet, jotka minä tänä päivänä julistan teidän korvienne kuullen. Oppikaa ne ja noudattakaa niitä tarkoin.
2 Mamih kah BOEIPA Pathen loh Horeb ah mamih taengah paipi a sai coeng.
Herra, meidän Jumalamme, teki liiton meidän kanssamme Hoorebilla.
3 A pa rhoek nen bueng pawt tih tihnin kah mamih neh mamih taengkah mulhing boeih nen khaw tahae kah paipi he BOEIPA loh a sai coeng.
Herra ei tehnyt tätä liittoa meidän isiemme kanssa, vaan meidän kanssamme, jotka olemme tässä tänä päivänä, kaikkien meidän kanssamme, jotka nyt elämme.
4 Tlang ah maelhmai neh maelhmai rhoi hum uh tih nangmih te BOEIPA loh hmai khui lamkah m'voek coeng.
Kasvoista kasvoihin Herra puhui teidän kanssanne vuorelta, tulen keskeltä.
5 Amah te vaeng hnin ah hmai te na rhih uh tih tlang la na yoeng uh pawt dongah BOEIPA kah olka loh nangmih taengah,
Minä seisoin silloin Herran ja teidän välillänne ja ilmoitin teille Herran sanan, sillä te pelkäsitte tulta ettekä nousseet vuorelle. Hän sanoi:
6 'Kai tah Egypt kho kah sal im lamkah nang aka khuen na BOEIPA Pathen ni.
'Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka vein sinut pois Egyptin maasta, orjuuden pesästä.
7 Ka mikhmuh ah a tloe pathen loh nang taengah om boel saeh.
Älä pidä muita jumalia minun rinnallani.
8 Vaan dong so neh diklai khui ah khaw, tui neh tui khui ah khaw diklai ah khat khat kah mueithuk muei te namah ham saii boeh.
Älä tee itsellesi jumalankuvaa, älä mitään kuvaa, älä niistä, jotka ovat ylhäällä taivaassa, älä niistä, jotka ovat alhaalla maan päällä, äläkä niistä, jotka ovat vesissä maan alla.
9 Amih te bakop thil boeh, amih taengah thothueng boeh. Kai, na BOEIPA Pathen he thatlai Pathen la ka om dongah a napa rhoek kathaesainah te a ca rhoek pum dongah a khongthum duela, kai aka hmuhuet rhoek te a khongli duela ka cawh.
Älä kumarra niitä äläkä palvele niitä. Sillä minä, Herra, sinun Jumalasi, olen kiivas Jumala, joka kostan isien pahat teot lapsille kolmanteen ja neljänteen polveen, niille, jotka minua vihaavat;
10 Tedae kai aka lungnah tih ka olpaek te olpaek bangla aka ngaithuen rhoek taengah a thawng thawng la sitlohnah ka saii pah.
mutta teen laupeuden tuhansille, jotka minua rakastavat ja pitävät minun käskyni.
11 A poeyoek la a ming aka yan te BOEIPA loh hmil mahpawh. Te dongah na BOEIPA Pathen ming te a poeyoek la yan mailai boeh.
Älä turhaan lausu Herran, sinun Jumalasi, nimeä, sillä Herra ei jätä rankaisematta sitä, joka hänen nimensä turhaan lausuu.
12 Sabbath hnin ngaithuen ham neh ciim ham te na BOEIPA Pathen loh nang n'uen vanbangla,
Ota vaari lepopäivästä, niin että sen pyhität, niinkuin Herra, sinun Jumalasi, on sinua käskenyt.
13 Hnin rhuk ah thotat lamtah na bitat te boeih saii.
Kuusi päivää tee työtä ja toimita kaikki askareesi;
14 Tedae a rhih khohnin te tah BOEIPA na Pathen kah Sabbath la om tih namah neh na canu na capa khaw, na salnu neh salpa khaw, na vaito, na laak neh na rhamsa boeih khaw, na vongka khuikah yinlai khaw bi saii boel saeh. Te daengah ni na salnu neh na salpa te namah bangla a duem eh.
mutta seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti; silloin älä mitään askaretta toimita, älä sinä älköönkä sinun poikasi tai tyttäresi, sinun palvelijasi tai palvelijattaresi, sinun härkäsi, aasisi tai muu juhtasi älköönkä muukalaisesi, joka sinun porteissasi on, että palvelijasi ja palvelijattaresi saisivat levätä niinkuin sinäkin.
15 Egypt kho ah sal la na om vaengah BOEIPA na Pathen loh tlungluen kut neh, a ban a thueng tih te lamloh nang n'khuen te poek lah. Te dongah Sabbath hnin na saii ham te na BOEIPA Pathen loh nang n'uen coeng.
Ja muista, että itse olit orjana Egyptin maassa ja että Herra, sinun Jumalasi, vei sinut sieltä pois väkevällä kädellä ja ojennetulla käsivarrella. Sentähden Herra, sinun Jumalasi, käski sinun viettää lepopäivän.
16 BOEIPA na Pathen loh nang n'uen vanbangla na nu neh na pa te thangpom lah. Te daengah ni na BOEIPA Pathen loh nang m'paek khohmuen ah na hinglung loh vang vetih nang te khophoeng m'pha sak van eh.
Kunnioita isääsi ja äitiäsi, niinkuin Herra, sinun Jumalasi, on sinua käskenyt, että kauan eläisit ja menestyisit siinä maassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa.
20 Na hui te laipai neh a poeyoek la doo boeh.
Älä sano väärää todistusta lähimmäisestäsi.
21 Na hui kah a yuu khaw nai pah boeh. Na hui kah a im a lo khaw, a salnu neh a salpa, a vaito neh a laak khaw, na hui kah hno boeih te tah nai pah boeh,’ a ti te thui ham la kai loh BOEIPA laklo neh nangmih laklo ah ka pai.
Älä himoitse lähimmäisesi vaimoa. Älä halaja lähimmäisesi huonetta, älä hänen peltoansa, älä hänen palvelijaansa, palvelijatartansa, härkäänsä, aasiansa, äläkä mitään, mikä on lähimmäisesi omaa.'
22 Hekah olka he BOEIPA loh nangmih hlangping boeih ham tlang ah hmai, cingmai neh yinnah khui lamkah ol ue la a thui tih a thap mueh la lungto lungpael panit dongah a daek phoeiah kai taengla m'paek.
Nämä sanat Herra puhui koko teidän seurakunnallenne vuorelta, tulen ja synkkien pilvien keskeltä, suurella äänellä, eikä siihen enempää lisännyt. Ja hän kirjoitti ne kahteen kivitauluun ja antoi ne minulle.
23 Khohmuep khui lamkah ol te na yaak uh. Tlang te hmai alh la a om vaengah nangmih koca khuikah a lu rhoek boeih neh a hamca rhoek loh kai taengla na pawk uh.
Kun te kuulitte äänen pimeyden keskeltä, vuoren palaessa tulena, niin te astuitte minun luokseni, kaikki teidän sukukuntienne päämiehet, niin myös teidän vanhimpanne.
24 Te phoeiah, 'Mamih kah BOEIPA Pathen loh amah kah thangpomnah, a boeilennah neh mamih taengla ha tueng coeng tih hmai khui lamkah a ol khaw tihnin ah n'yaak uh. Te dongah Pathen loh a voek hlang khaw hing van tila m'hmuh uh coeng he.
Ja te sanoitte: 'Katso, Herra, meidän Jumalamme, on antanut meidän nähdä kirkkautensa ja valtasuuruutensa, ja me olemme kuulleet hänen äänensä tulen keskeltä. Tänä päivänä me olemme nähneet, että Jumala voi puhua ihmisen kanssa, ja tämä jää kuitenkin henkiin.
25 Tahae ah khaw balae tih hekah hmai puei loh mamih n'hlawp vetih n'duek uh eh. Mamih kah BOEIPA Pathen ol he koep yaak ham mamih loh n'khoep uh koinih n'duek uh pawn ni.
Miksi on meidän siis kuoleminen? Sillä tämä suuri tuli kuluttaa meidät. Jos me vielä kuulemme Herran, meidän Jumalamme, äänen, niin me kuolemme.
26 Pumsa boeih khuiah hmai khui lamkah aka cal tih aka hing Pathen ol aka ya te unim mamih bangla aka hing.
Sillä kuka kaikesta lihasta on koskaan niinkuin me kuullut elävän Jumalan äänen puhuvan tulen keskeltä ja jäänyt henkiin?
27 Namah te cet lamtah mamih kah BOEIPA Pathen loh a thui boeih te hnatun. Te phoeiah mamih kah BOEIPA Pathen loh nang taengah a thui boeih te kaimih taengah na thui vetih ka yaak uh vaengah ka ngai uh bitni,’ na ti uh.
Astu siis esiin ja kuule kaikki, mitä Herra, meidän Jumalamme, sanoo; ja puhu sinä meille kaikki, mitä Herra, meidän Jumalamme, sinulle puhuu, niin me kuulemme ja teemme.'
28 Kai taengah na cal uh vaengkah nangmih olka ol te BOEIPA loh a yaak. Te dongah BOEIPA loh kai taengah, 'Hekah pilnam loh nang taengah a thui olka ol te ka yaak vaengah a thui uh te boeih then.
Ja Herra kuuli teidän puheenne, kun te puhuitte minulle, ja Herra sanoi minulle: 'Minä olen kuullut, mitä tämä kansa on puhunut sinulle. Kaikki, mitä he ovat puhuneet, on oikein puhuttu.
29 Kai rhih ham neh a hing khuiah ka olpaek boeih te ngaithuen ham mah amih kah thinko loh a paan tih om saeh. Te daengah ni amamih neh a ca rhoek loh kumhal duela khophoeng a pha eh.
Jospa heillä olisi sellainen sydän, että he alati pelkäisivät minua ja noudattaisivat kaikkia minun käskyjäni, niin että he ja heidän lapsensa menestyisivät iankaikkisesti!
30 Cet laeh, na dap la bal lamtah amih te thui pah.
Mene siis ja sano heille: Palatkaa majoillenne.
31 Tedae nang tah ka taengah om lamtah amih na cang puei ham olpaek, oltlueh neh laitloeknah boeih te nang taengah kang uen eh. Te daengah ni amih loh a pang ham amih taengah ka paek khohmuen ah khaw a vai uh eh,’ a ti.
Mutta jää sinä tähän minun eteeni, niin minä puhun sinulle kaikki ne käskyt, säädökset ja oikeudet, jotka sinun on opetettava heille, että he seuraisivat niitä siinä maassa, jonka minä annan heille omaksi.'
32 Te dongah na BOEIPA Pathen loh nangmih n'uen bangla na saii ham te ngaithuen lamtah banvoei bantang la phael uh boeh.
Niin noudattakaa siis tarkoin niitä, niinkuin Herra, teidän Jumalanne, on teitä käskenyt; älkää poiketko oikealle älkääkä vasemmalle,
33 Na BOEIPA Pathen loh nangmih n'uen longpuei boeih dongah pongpa uh. Te daengah ni na hing uh vaengah nangmih ham hoeikhang vetih na pang uh ham khohmuen ah na hinglung khaw a vang eh?,” a ti nah.
vaan vaeltakaa aina sitä tietä, jota Herra, teidän Jumalanne, käski teidän vaeltaa, että eläisitte, menestyisitte ja elinpäivänne olisivat pitkät siinä maassa, jonka otatte omaksenne."