< Olrhaepnah 28 >
1 Tihnin kah kai loh nang kang uen a olpaek boeih he vai hamla na ngaithuen tih BOEIPA na Pathen ol te na hnatun la na hnatun atah nang te BOEIPA na Pathen loh diklai namtom rhoek boeih soah a sang la ng'khueh.
"Jos kuulet Herran, sinun Jumalasi, ääntä ja pidät tarkoin kaikki hänen käskynsä, jotka minä tänä päivänä sinulle annan, niin Herra, sinun Jumalasi, asettaa sinut korkeammaksi kaikkia kansoja maan päällä.
2 He yoethennah cungkuem he nang soah ha thoeng vetih nang te n'kae bitni. Na Pathen BOEIPA ol te na hnatun mak atah.
Ja kaikki nämä siunaukset tulevat sinun osaksesi ja saavuttavat sinut, jos kuulet Herran, sinun Jumalasi, ääntä.
3 Khopuei khuiah na yoethen vetih, kohong ah na yoethen ni.
Siunattu olet sinä kaupungissa ja siunattu olet kedolla.
4 Na bungko khuikah na thaihtae khaw, na khohmuen cangthaih khaw, na rhamsa ca khaw, na saelhung saelca khaw, suentae boiva a yoethen ni.
Siunattu on sinun kohtusi hedelmä ja maasi hedelmä ja sinun karjasi hedelmä, raavaittesi vasikat ja lampaittesi karitsat.
5 Na vaihang neh na vaidambael khaw a yoethen ni.
Siunattu on sinun korisi ja sinun taikinakaukalosi.
6 Na kun na ael vaengah na yoethen vetih koep na thoeng vaengah khaw na yoethen ni.
Siunattu olet tullessasi ja siunattu olet lähtiessäsi.
7 Nang aka tlai thil na thunkha rhoek te BOEIPA loh a voeih vetih na mikhmuh ah yawk sut ni. Longpuei pakhat neh nang taengla ha khoong uh cakhaw na mikhmuh ah longpuei parhih la rhaelrham uh ni.
Herra antaa sinun voittaa vihollisesi, jotka nousevat sinua vastaan; yhtä tietä he lähtevät sinua vastaan, mutta seitsemää tietä he sinua pakenevat.
8 Na khai dongkah neh na kut thuengnah boeih dongkah yoethennah te BOEIPA loh nang hamla a uen vetih BOEIPA na Pathen loh nang ham a khueh khohmuen ah yoethen m'paek ni.
Herra käskee siunauksen seurata sinua jyväaitoissasi ja kaikessa, mihin ryhdyt; hän siunaa sinua siinä maassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa.
9 BOEIPA na Pathen kah olpaek te na ngaithuen tih a longpuei ah na pongpa atah nang taengkah a toemngam vanbangla BOEIPA loh amah kah pilnam cim la nang n'thoh ni.
Herra korottaa sinut hänelle pyhitetyksi kansaksi, niinkuin hän valalla vannoen on sinulle luvannut, jos sinä noudatat Herran, sinun Jumalasi, käskyjä ja vaellat hänen teitänsä.
10 BOEIPA ming neh nang ng'khue te diklai pilnam rhoek loh boeih a hmuh uh vaengah nang te n'rhih bitni.
Ja kaikki kansat maan päällä näkevät, että Herra on ottanut sinut nimiinsä; ja he pelkäävät sinua.
11 Na bungko thaihtae dongah BOEIPA loh hnothen nen khaw, na rhamsa ca nen khaw, nang taegah paek hamla BOEIPA loh na pa rhoek taengah a toemngam tangtae khohmuen kah na lohmuen thaihtae nen khaw nang m'baecoih sak bitni.
Ja Herra antaa sinulle ylen runsaasti hyvää, tekee sinun kohtusi hedelmän, karjasi hedelmän ja maasi hedelmän ylen runsaaksi siinä maassa, jonka Herra sinun isillesi vannotulla valalla on luvannut antaa sinulle.
12 BOEIPA loh vaan kah a thakvoh then te nang ham hang ong vetih amah tue vaengah na khohmuen ah khotlan han tueih ni. Te vaengah na kut thueng boeih te yothen m'paek ni. Namtom a yet cangpu na hlah vetih cangpu na rhong la na om mahpawh.
Herra avaa sinulle rikkaan aarrekammionsa, taivaan, antaakseen sinun maallesi sateen aikanansa ja siunatakseen kaikki sinun kättesi työt; ja sinä lainaat monelle kansalle, mutta sinun itsesi ei tarvitse lainaa ottaa.
13 BOEIPA na Pathen kah olpaek, tihnin ah kai loh nang kang uen he na hnatun tih vai hamla na ngaithuen atah BOEIPA loh nang te a lu la ng'khueh vetih a mai la na om mahpawh. A soii calik bueng la na om vetih a laedil ah na om mahpawh.
Ja Herra tekee sinut pääksi eikä hännäksi; sinä aina vain ylenet etkä koskaan alene, jos tottelet Herran, sinun Jumalasi, käskyjä, jotka minä tänä päivänä sinulle annan, että ne tarkoin pitäisit,
14 Tihnin ah kai loh nang kang uen olka he pakhat khaw banvoei bantang la mangthong tak boeh. A taengah thothueng hamla pathen tloe hnukah na cet ve.
etkä poikkea oikealle etkä vasemmalle yhdestäkään niistä sanoista, jotka minä tänä päivänä teille annan, et seuraa muita jumalia etkä palvele niitä.
15 BOEIPA na Pathen ol te na hnatun pawt cakhaw a olpaek neh a khosing boeih he vai ham neh ngaithuen ham tihnin ah kai nang kang uen coeng dongah tahae kah rhunkhuennah rhoek he nang soah boeih thoeng vetih nang te n'kae van bitni.
Mutta jos sinä et kuule Herran, sinun Jumalasi, ääntä etkä tarkoin pidä kaikkia hänen käskyjänsä ja säädöksiänsä, jotka minä tänä päivänä sinulle annan, niin kaikki nämä kiroukset tulevat sinun päällesi ja saavuttavat sinut.
16 Khopuei khuiah thaephoei thil la na om vetih khohmuen ah khaw thaephoei thil la na om ni.
Kirottu olet sinä kaupungissa ja kirottu olet kedolla.
17 Na vaihang neh na vaidambael te thae a phoei thil coeng.
Kirottu on sinun korisi ja sinun taikinakaukalosi.
18 Nang kah bungko thaihtae neh lohmuen cangthaih khaw, saelhung saelca neh suentae boiva khaw thae a phoei thil ni.
Kirottu on sinun kohtusi hedelmä ja maasi hedelmä, kirotut sinun raavaittesi vasikat ja lampaittesi karitsat.
19 Na caeh vaengah thaephoei thil la na om vetih na pawk vaengah khaw thaephoei thil la na om ni.
Kirottu olet tullessasi ja kirottu olet lähtiessäsi.
20 Na kut thuengnah boeih dongah BOEIPA loh nang soah tapvoepnah, soekloeknah neh olthae kaling te han tueih ni. Te te kai nan hnoo uh vaengah na khoboe thaenah hmai ah koeloe na mitmoeng hil neh na milh hil ah na saii.
Herra lähettää sinun sekaasi kirousta, hämminkiä ja uhkaa, mihin tahansa ryhdyt, kunnes äkisti tuhoudut ja hukut töittesi pahuuden tähden, kun olet minut hyljännyt.
21 BOEIPA loh nang te duektahaw neh m'ben vetih pang hamla na kun thil na khohmuen lamloh nang ng'khah ni.
Herra antaa ruttotaudin tarttua sinuun, kunnes se sukupuuttoon hävittää sinut siitä maasta, jota menet ottamaan omaksesi.
22 BOEIPA loh nang te kositloh, satloh, a phing, takling, cunghang, dung, mawn neh ng'ngawn vetih na milh van hilah nang te n'hloem ni.
Herra lyö sinua hivutustaudilla, kuumeella, poltteella ja tulehduksella, kuivuudella, nokitähkillä ja viljan ruosteella, ja ne vainoavat sinua, kunnes menehdyt.
23 Na lu sokah vaan te rhohum la, nang hmuikah diklai ke thicung la poeh ni.
Ja taivaasi, joka on sinun pääsi päällä, on niinkuin vaski, ja maa, joka on allasi, on niinkuin rauta.
24 Na khohmuen kah khotlan te BOEIPA loh tangdik la a khueh vetih na mit na moeng duela vaan lamkah laipi loh nang ah m'vuei ni.
Herra muuttaa sinun maasi sateen tomuksi ja tuhaksi; taivaasta se tulee sinun päällesi, kunnes tuhoudut.
25 Nang te BOEIPA loh n'tulh vetih na thunkha rhoek kah mikhmuh ah na paloe ni. Anih te longpuei pakhat neh na paan cakhaw anih mikhmuh lamkah loh longpuei parhih neh na rhaelrham vetih diklai ram tom taengah ngaihuetnah la na om ni.
Herra antaa sinun vihollistesi voittaa sinut; yhtä tietä sinä menet heitä vastaan, mutta seitsemää tietä sinä heitä pakenet; ja sinä tulet kauhistukseksi kaikille valtakunnille maan päällä.
26 Na rhok khaw vaan kah vaa boeih neh diklai rhamsa kah a caak la om vetih hawt uh mahpawh.
Ja ruumiisi joutuvat ruuaksi kaikille taivaan linnuille ja maan eläimille, eikä kukaan karkoita niitä.
27 BOEIPA loh nang te Egypt kah buhlut, tungueh, rhilcolh, phai, vinhna neh ng'ngawn vetih na hoeih thai mahpawh.
Herra lyö sinua Egyptin paiseilla ja ajoksilla, ihottumalla ja ruvella, joista et parannu.
28 BOEIPA loh nang te pavai neh, mikdael neh, thinko lungmitnah neh ng'ngawn ni.
Herra lyö sinua hulluudella, sokeudella ja mielisairaudella.
29 Khohmuep khuiah mikdael loh a phatuem bangla khothun lung ah khaw aka phatuem la na om vetih na longpuei te thaihtak mahpawh. Na hing tue khui boeih ah hlang kah a hnaemtaek neh a rheth ham koi bueng la na om vetih aka khang om mahpawh.
Sinä haparoit keskellä päivää, niinkuin sokea haparoi pimeässä; sinä et menesty teilläsi, vaan kaiken elinaikasi sinä olet oleva sorrettu ja ryöstetty, eikä ole auttajaa.
30 Yuu na bae cakhaw hlang tloe loh a ih a ih puei vetih im na sa cakhaw a khuiah na om hae mahpawh. Misur na phung cakhaw na uem hae mahpawh.
Sinä kihlaat naisen, mutta toinen makaa hänet; sinä rakennat talon, mutta et siinä asu; sinä istutat viinitarhan, mutta et korjaa sen hedelmää.
31 Na vaito khaw na mikhmuh ah a ngawn suidae na ca mahpawh. Na laak te na mikhmuh ah hang rhawth vetih namah taengla ha bal mahpawh. Na boiva te na thunkha taengla a paek vetih nang aka rhun te om mahpawh.
Härkäsi teurastetaan sinun silmiesi edessä, mutta sinä et sitä syö; aasisi ryöstetään sinulta sinun nähtesi eikä sitä anneta sinulle takaisin; lampaasi joutuvat sinun vihollistesi valtaan, eikä sinulla ole auttajaa.
32 Na capa rhoek neh na canu rhoek te pilnam tloe taengla a paek te na mik loh a hmuh ni. Te vaengah amih te hnin takuem ngaidam cakhaw na kut loh Pathen taengla pha mahpawh.
Sinun poikasi ja tyttäresi joutuvat vieraan kansan valtaan, ja sinun silmäsi näkevät sen ja raukeavat heitä alinomaa ikävöidessäsi, mutta sinä et voi sille mitään.
33 Pilnam loh na khohmuen cangthaih neh na thaphu boeih han caak te na ming. Hnin takuem hnaemtaek neh neet koi bueng la na om ni.
Sinun maasi hedelmän ja kaiken sinun vaivannäkösi kuluttaa kansa, jota sinä et tunne; kaiken elinaikasi sinä olet oleva sorrettu ja runneltu.
34 Na mikhmuh kah a hmuethma te na hmuh vaengah pavai la na coeng ni.
Ja sinä tulet hulluksi siitä, mitä sinun silmäsi näkevät.
35 Khuklu neh phai dongkah buhlut thae neh BOEIPA loh nang ng'ngawn vetih na kho khopha lamloh na luki duela na hoeih thai mahpawh.
Herra lyö sinuun, sinun polviisi ja pohkeisiisi, pahoja paiseita, joista et parannu, kantapäästä kiireeseen asti.
36 Namah neh namah soah na ludoeng na manghai te namah neh na pa rhoek a ming mueh namtom taengla BOEIPA loh n'thak koinih lungto thingngo pathen tloe ni tho na thueng hae eh.
Herra vie sinut ja kuninkaan, jonka sinä itsellesi asetat, kansan luo, jota sinä et tunne ja jota sinun isäsi eivät tunteneet; ja siellä sinä palvelet muita jumalia, puu-ja kivijumalia.
37 Tedae BOEIPA loh nang te m'vai vetih pilnam boeih taengah imsuep la, thuidoeknah la, thuinuetnah la na om ni.
Ja sinä tulet kauhistukseksi, sananparreksi ja pistopuheeksi kaikille niille kansoille, joiden keskuuteen Herra sinut kuljettaa.
38 Lohma ah cangtii muep na khuen cakhaw kaisih loh a hnom vetih hah na coi ni.
Paljon siementä sinä viet pellollesi, mutta vähän sinä korjaat, sillä heinäsirkat hävittävät sen.
39 Misur na phung tih na thotat cakhaw, misurtui na o mahpawh. Phol loh a caak vetih na yoep mahpawh.
Viinitarhoja sinä istutat ja hoidat, mutta viiniä et saa juodaksesi etkä tallettaaksesi, sillä madot syövät sen.
40 Na khorhi boeih ah nang hamla olive om cakhaw na olive te hul vetih situi khaw na hluk hae mahpawh.
Öljypuita sinulla on kaikkialla alueellasi, mutta öljyllä et sinä itseäsi voitele, sillä sinun öljymarjasi varisevat maahan.
41 Capa canu na cun cakhaw tamna la cet uh vetih nang taengah om uh mahpawh.
Poikia ja tyttäriä sinulle syntyy, mutta et saa niitä pitää, sillä he vaeltavat vankeuteen.
42 Na thingkung boeih neh khohmuen thaihtae te tungrhit loh a thok sak ni.
Tuhohyönteiset valtaavat kaikki sinun puusi ja sinun maasi hedelmän.
43 Na taengkah yinlai loh nang soah a so, so la pongpa vetih nang te a dang dang la na suntla ni.
Muukalainen, joka asuu keskuudessasi, kohoaa sinun ylitsesi yhä ylemmäksi, mutta sinä painut aina alemmaksi.
44 Nang taengah cangpu han hlah lat vetih nang loh anih cangpu na hlah thai mahpawh. Anih te a lu la om vetih nang te a mai la na om ni.
Hän lainaa sinulle, mutta sinä et voi lainata hänelle. Hän tulee pääksi, mutta sinä hännäksi.
45 A olpaek neh a khosing ngaithuen ham te nang kang uen lalah BOEIPA na Pathen ol te na ngai pawt atah he rhoek kah rhunkhuennah boeih he nang soah thoeng ni. Na mitmoeng duela nang n'hloem vetih n'tuuk ni.
Kaikki nämä kiroukset tulevat sinun päällesi, vainoavat sinua ja saavuttavat sinut, kunnes tuhoudut, koska et kuullut Herran, sinun Jumalasi ääntä etkä noudattanut hänen käskyjänsä ja säädöksiänsä, jotka hän on sinulle antanut.
46 Kumhal ah namah ham neh na tii na ngan ham miknoek neh kopoekrhai la om uh ni.
Ne jäävät merkkeinä ja ihmeinä sinuun ja sinun jälkeläisiisi iankaikkisesti.
47 Cangpai a khawk vaengah kohoenah thinko thennah neh BOEIPA na Pathen taengah tho na thueng pawh.
Koska et palvellut Herraa, sinun Jumalaasi, ilolla ja sydämen halulla, kun sinulla oli yltäkyllin kaikkea,
48 Te dongah BOEIPA loh nang taengla na thunkha han tueih te khokha khui neh tuihalh khui ah, pumtling la, a cungkuem dongah kaktahnah neh na tho na tat ni. Nang te amah la na mitmoeng hil na rhawn dongah thi hnamkun han tloeng ni.
on sinun palveltava vihollisiasi, jotka Herra sinun kimppuusi lähettää, nälässä ja janossa ja alastomuudessa ja kaiken puutteessa. Ja hän panee sinun kaulallesi rautaisen ikeen, kunnes hän sinut tuhoaa.
49 A ol na yakming pawh namtu, diklai khobawt khohla lamkah atha bangla aka ding namtu,
Herra nostaa sinua vastaan kaukaisen kansan, joka tulee maan äärestä lentäen niinkuin kotka, kansan, jonka kieltä sinä et ymmärrä;
50 maelhmai aka tlung, patong maelhmai aka dan pawt tih camoe aka rhen pawh namtu, te BOEIPA loh nang taengla hang khuen ni.
tuimakatseisen kansan, joka ei armahda vanhaa eikä sääli nuorta.
51 Na mitmoeng duela na rhamsa ca neh na khohmuen thaihtae te han caak ni. Cangpai misur thai situi khaw nang hamla paih mahpawh. Nang kah saelhung saelca neh suentae boiva te a milh sak ni.
Se syö sinun karjasi hedelmän ja maasi hedelmän, kunnes sinä tuhoudut; se ei jätä sinulle mitään, ei jyviä ei viiniä eikä öljyä, ei raavaittesi vasikoita eikä lampaittesi karitsoita, kunnes on tehnyt sinusta lopun.
52 Nang kah hmuen sang vongtung neh na khohmuen tom kah na pangtung thil na vong cak loh tim hlan khuiah na vongka khui tom ah nang te n'daengdaeh vetih, BOEIPA na Pathen loh nang m'paek na khohmuen pum kah na vongka khui tom ah nang te n'daengdaeh ni.
Ja se ahdistaa sinua kaikissa porteissasi, kunnes korkeat ja lujat muurisi, joihin sinä luotit, kukistuvat kaikkialla maassasi. Se ahdistaa sinua kaikissa porteissasi kaikkialla sinun maassasi, jonka Herra, sinun Jumalasi, on sinulle antanut.
53 Te vaengah na bungko thaihtae lamkah na capa neh na canu saa te na caak ni. Te te na thunkha loh nang soah a caeknah la vongup ah n'kilh dongah ni na Pathen BOEIPA loh nang taengah m'paek.
Siinä hädässä ja ahdistuksessa, johon sinun vihollisesi saattaa sinut, sinä syöt oman kohtusi hedelmän, syöt poikiesi ja tyttäriesi lihaa, jotka Herra, sinun Jumalasi, on sinulle antanut.
54 Na khuikah tongpa mongkawt hlangcong loh a manuca, a rhang kah a yuu neh a ca hlangrhuel la aka om te mat a mik ee ni.
Hempeästi ja hekumallisesti elänyt mies sinun keskuudessasi katselee silloin karsaasti veljeänsä ja vaimoaan, joka hänen sylissänsä on, ja jäljellä olevia lapsiaan, jotka hän on jättänyt henkiin;
55 Na vongka pum kah vongup ah na thunkha loh nang te a caeknah la n'kilh vaengah ba pakhat khaw a coih pah mahpawh. Te dongah a ca saa te hnap a caak vetih hlang pae mahpawh.
kenellekään heistä hän ei anna lastensa lihaa, jota hän itse syö, kun hänellä ei ole mitään muuta jäljellä, siinä hädässä ja ahdistuksessa, johon vihollisesi saattaa sinut kaikissa sinun porteissasi.
56 Na khuikah mongkawt nu neh a kho khopha te diklai dongah khueh ham aka noem pawh hlangcong khaw, pang a dok neh mueltuetnah lamloh a rhang dongkah a va taengah, a capa taengah, a canu taengah a mik lolh ni.
Hempeästi ja hekumallisesti elänyt nainen sinun keskuudessasi, joka hekumassaan ja hempeydessään ei edes yrittänyt laskea jalkaansa maahan, katselee silloin karsaasti miestä, joka hänen sylissänsä on, ja poikaansa ja tytärtänsä
57 Na thunkha loh nang te na vongka khuiah a caeknah la n'kilh vaengah a kho laklo lamloh aka thoeng a casak neh a cun nawn amah ca pataeng vongup khuikah yinhnuk ah thincavat la boeih a caak ni.
eikä suo heille jälkeläisiä, jotka tulevat hänen kohdustansa, eikä lapsia, joita hän synnyttää, sillä kaiken muun puutteessa syö hän ne salaa itse siinä hädässä ja ahdistuksessa, johon vihollisesi saattaa sinut sinun porteissasi.
58 A ming thangpom ham neh rhih ham aka om BOEIPA na Pathen rhih ham tahae kah cabu dongah a daek olkhueng ol boeih he vai hamla na ngaithuen pawt atah,
Jos et tarkoin noudata kaikkia tämän lain sanoja, jotka ovat kirjoitetut tähän kirjaan, niin että pelkäät tätä kunniallista ja peljättävää nimeä, Herraa, sinun Jumalaasi,
59 BOEIPA loh na hmasoe khaw, na tiingan kah hmasoe khaw, hmasoe puei neh na muei a puel sak ni. Te vaengah tloh thae na kaem vetih na ngoi ni.
niin Herra panee sinun ja sinun jälkeläistesi kärsittäväksi erinomaisia vaivoja, suuria ja pitkällisiä vaivoja, pahoja ja pitkällisiä sairauksia.
60 Nang taengla ha tlung vaengah na rhih Egypt tloh boeih te nang soah ham phoe sak ni.
Hän kääntää sinua vastaan kaikki Egyptin taudit, joita sinä pelkäät, ja ne tarttuvat sinuun.
61 Na mit na moeng duela olkhueng cabu dongkah a daek mueh tlohtat cungkuem neh hmasoe cungkuem te nang soah BOEIPA loh ham phoe sak ni.
Ja kaikkinaisia muita sairauksia ja vaivoja, joista ei ole kirjoitettu tässä lakikirjassa, Herra nostattaa sinua vastaan, kunnes sinä tuhoudut.
62 BOEIPA na Pathen ol te na ngai pawt dongah vaan aisi bangla khawk na om uh cakhaw hlang sii la na cul ni.
Ja teistä, jotka ennen olitte monilukuiset kuin taivaan tähdet, jää jäljelle ainoastaan vähäinen joukko, koska et kuullut Herran, sinun Jumalasi, ääntä.
63 BOEIPA loh nangmih khophoengpha sak ham neh ping sak ham a ngaingaih vanbangla nangmih te milh sak ham neh mitmoeng sak ham khaw BOEIPA a ngaingaih dongah pang hamla na kun thil khohmuen lamloh m'phuk ni.
Ja niinkuin Herra ennen iloitsi teistä, siitä, että teki teille hyvää ja antoi teidän lisääntyä, niin Herra silloin iloitsee teistä, siitä, että hävittää ja tuhoaa teidät. Ja teidät temmataan irti siitä maasta, jota sinä menet ottamaan omaksesi.
64 Diklai khobawt lamloh diklai khobawt duela pilnam tom taengah BOEIPA loh nang te n'taekyak bal vetih na pa rhoek neh namah long khaw na ming noek pawh lungto thingngo pathen tloe taengah tho na thueng ni.
Ja Herra hajottaa sinut kaikkien kansojen sekaan maan äärestä toiseen, ja sinä palvelet siellä muita jumalia, joita sinä et tunne ja joita sinun isäsi eivät tunteneet, puuta ja kiveä.
65 Namtom rhoek taengah hoep tlaih pawt vetih na khopha ham pataeng ngolbuel om mahpawh. Te vaengah BOEIPA loh nang te lungbuei lingloeng neh mik khahoeinah, hinglu yunghoepnah m'paek ni.
Ja niiden kansojen seassa sinä et saa rauhaa, eikä jalkasi löydä lepopaikkaa. Herra antaa sinulle siellä vapisevan sydämen, rauenneet silmät ja nääntyvän sielun.
66 Na hmailong ham khaw na hingnah loh ngaihuet ngaikaek la om vetih khoyin khothaih birhih hut la na hingnah khaw na tangnah tlaih mahpawh.
Ja sinun elämäsi näyttää sinusta olevan hiuskarvan varassa, yöt ja päivät sinä olet pelon vallassa etkä ole varma hengestäsi.
67 Na mik neh a hmuethma na hmuh vaengah na thinko kah birhihnah neh na birhih ni. Mincang pueng ah kholaeh ka pha venim na ti vetih hlaemhmah vaengah mincang ka pha venim na ti ni.
Aamulla sinä sanot: 'Jospa olisi ilta!' ja illalla sanot: 'Jospa olisi aamu!' -sellaista pelkoa sinä tunnet sydämessäsi, ja sellaisia näkyjä sinä näet silmissäsi.
68 Nang taengah ka thui longpuei kah sangpho te hmuh hamla koep khoep boeh. BOEIPA loh nang Egypt la koep m'bal sak ve. Na thunkha rhoek taengah namah te salnu salpa la pahoi na yoi uh cakhaw n'lai uh mahpawh.
Ja Herra vie sinut laivoilla takaisin Egyptiin samaa tietä, josta minä sanoin sinulle: 'Et ole sitä enää näkevä'. Ja siellä teitä kaupitaan vihollisillenne orjiksi ja orjattariksi, mutta ostajaa ei ole."