< Olrhaepnah 25 >

1 Hlang rhoi laklo ah tuituknah a om atah laitloeknah la thoeih rhoi saeh lamtah amih rhoi ham laitloek pa uh saeh. Te vaengah aka dueng te tang sak uh saeh lamtah aka halang te boe sak uh saeh.
"Jos syntyy riita miesten välillä ja he astuvat oikeuden eteen ja heidät tuomitaan, syytön syyttömäksi ja syyllinen syylliseksi,
2 Aka halang tah a boh ca hamla om ni. Te vaengah aka halang te lai aka tloek loh bakop sak saeh lamtah a halangnah tarhing neh a ting la a mikhmuh ah taam saeh.
ja jos syyllinen tuomitaan raippoihin, niin käskeköön tuomari hänen laskeutua maahan ja annattakoon läsnä ollessaan hänelle hänen rikostaan vastaavan määräluvun raippoja.
3 Anih te voei sawmli lakah a pueh la taam boeh. A pueh la na taam tih hmasoe yet koinih na manuca te na mikhmuh ah rhaidaeng la om ve.
Neljäkymmentä raippaa saa hän hänelle antaa, ei enempää, ettei veljeäsi häväistäisi sinun silmiesi edessä antamalla hänelle vielä useampia lyöntejä.
4 Vaito khaw cang a til vaengah a ka poi pah boeh.
Älä sido puivan härän suuta.
5 Manuca thikat la om uh tih amih khuikah pakhat te ca a om mueh la a duek atah aka duek kah a yuu te imlang kah kholong hlang loh lo boel saeh. Anih te a vahoi rhoek loh kun thil saeh. Amah yuu la lo saeh lamtah yucanah saeh.
Kun veljeksiä asuu yhdessä ja joku heistä kuolee eikä hänellä ole poikaa, niin älköön vainajan leski menkö naimisiin muuhun sukuun, syrjäisen miehen kanssa. Hänen lankonsa yhtyköön häneen, ottakoon hänet vaimokseen ja täyttäköön häntä kohtaan langon velvollisuuden.
6 Te vaengah caming a cun loh a manuca aka duek ming te thoh pah saeh. Te daengah ni anih ming khaw Israel khui lamloh a hmata pawt eh.
Ja esikoinen, jonka vaimo synnyttää, katsottakoon kuolleen veljen omaksi, ettei hänen nimeänsä pyyhittäisi pois Israelista.
7 Tekah hlang loh a maya yuu te loh ham a ngaih pawt atah a maya yuu khaw vongka khuikah patong rhoek taengah puen saeh lamtah, “Israel khuiah a manuca ming thoh pah ham neh kai yucanah ham a aal tih kai yucanah ham a huem moenih,” ti nah saeh.
Mutta jos mies ei suostu ottamaan kälyänsä vaimoksi, niin menköön käly porttiin vanhinten eteen ja sanokoon: 'Minun lankoni kieltäytyy pysyttämästä veljensä nimeä Israelissa; hän ei tahdo täyttää langon velvollisuutta'.
8 Te phoeiah khopuei patong rhoek loh anih te khue uh saeh lamtah amah te dawt uh saeh. Tedae ning mangkhak tih, “Anih loh ham ka ngaih moenih,” a ti atah,
Silloin hänen kaupunkinsa vanhimmat kutsukoot hänet ja puhutelkoot häntä. Ja jos hän pysyy päätöksessään ja sanoo: 'En suostu ottamaan häntä vaimokseni',
9 a maya yuu khaw patong rhoek kah mikhmuh ah anih taengla thoeih saeh lamtah a kho dongkah khokhom te dul pah saeh. A maelhmai te a timthoeih pah phoeiah doo saeh lamtah, “A manuca kah im aka thoh pawt hlang te he tlam he saii pah kangna saeh,” ti nah saeh.
niin hänen kälynsä astukoon hänen luoksensa vanhinten silmien eteen ja vetäköön kengän hänen jalastaan, sylkeköön häntä silmille ja lausukoon sanoen: 'Näin tehtäköön jokaiselle, joka ei veljensä huonetta rakenna'.
10 Te dongah anih ming te Israel khuikah khokhom aka dul imkhui la khue uh saeh.
Ja hänen perhettänsä nimitettäköön sitten Israelissa 'paljasjalan perheeksi'.
11 Hlang rhoek te hlang pakhat neh a manuca khaw rhenten hnuei uh thae mai ni. Te vaengah a hlang te anih aka ngawn kut lamloh huul hamla pakhat yuu te ha pawk mai ni. Te vaengah a yuu loh a kut a yueng tih a yah te a thoh atah.
Jos kaksi miestä tappelee keskenään ja toisen vaimo tulee auttamaan miestään sen käsistä, joka häntä lyö, ja ojentaa kätensä ja tarttuu tämän häpyyn,
12 a kut te tloek pah lamtah na mik long khaw rhen boel saeh.
niin hakkaa poikki hänen kätensä säälimättä.
13 Na sungsa khuikah aka om lungcang pakhat neh pakhat te khaw a yit a len om boel saeh.
Älä pidä kukkarossasi kahdenlaisia punnuksia, suurempia ja pienempiä.
14 Na im khuikah na cangnoek te khaw cangnoek a yit a len om boel saeh.
Älä pidä talossasi kahdenlaista eefa-mittaa, suurempaa ja pienempää.
15 Na coilung te a rhuemtuet neh a duengnah om saeh lamtah na cangnoek khaw a rhoeh khoeng neh a thuem balh la om saeh. Te daengah ni BOEIPA na Pathen loh nang m'paek khohmuen ah na hinglung a vang eh.
Olkoon sinulla täydet ja oikeat punnukset; olkoon sinulla täysi ja oikea eefa-mitta, että eläisit kauan siinä maassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa.
16 Te dumlai aka vai neh aka saii boeih tah BOEIPA na Pathen kah a tueilaehkoi ni.
Sillä jokainen, joka näitä tekee, on kauhistus Herralle, jokainen, joka vääryyttä tekee.
17 Egypt lamkah na lo tih longpueng ah Amalek loh nang soah a saii te poek lah.
Muista, mitä Amalek teki sinulle matkalla, kun olit lähtenyt Egyptistä,
18 Longpuei ah nang m'mah tih nang lamkah lamhnuk boeih te nang hnukah a tloek. Na buhmueh rhathih neh na bonghnaek vaengah Pathen khaw a rhih moenih.
kuinka hän, Jumalaa pelkäämättä, tuli sinua vastaan tiellä, kun sinä olit väsynyt ja uuvuksissa, ja eristi sinun yhteydestäsi kaikki heikommat, jotka kulkivat jälkipäässä.
19 Tedae nang taengah rho la pang sak ham BOEIPA na Pathen loh m'paek khohmuen kaepvai kah na thunkha rhoek boeih kut lamkah te BOEIPA na Pathen loh n'khoem bitni. Te vaengah Amalek poekkoepnah te vaan hmui lamloh khoe ham hnilh boeh.
Sentähden, kun Herra, sinun Jumalasi, antaa sinun päästä rauhaan kaikista ympärillä olevista vihollisistasi siinä maassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, antaa sinulle perintöosaksi, ottaaksesi sen omaksesi, niin pyyhi pois Amalekin muisto taivaan alta. Älä tätä unhota."

< Olrhaepnah 25 >