1 Samuel 10
1 Te phoeiah, Samuel loh situi tui-um te a loh tih a lu soah a suep pah. Anih te a mok tih, “Amah kah rho soah nang he BOEIPA loh rhaengsang la n'koelh pai moenih a?
Silloin Samuel otti öljyastian, vuodatti öljyä hänen päähänsä, suuteli häntä ja sanoi: "Katso, Herra on voidellut sinut perintöosansa ruhtinaaksi.
2 Tihnin ah kai taeng lamloh na cet vetih Zelzah kah Benjamin khorhi Rakhel phuel ah hlang panit na hmuh ni. Te vaengah tlap hamla na caeh thil laak rhoek a hmuh te nang taengah a thui bitni. Laak kawng te na pa loh a toeng tih nangmih rhoi ham a mawn dongah, “Ka capa ham balae ka saii eh?,’ a ti coeng ke.
Kun sinä tänä päivänä lähdet minun luotani, kohtaat sinä Raakelin haudan luona Selsahissa Benjaminin rajalla kaksi miestä; ne sanovat sinulle: 'Aasintammat, joita olet lähtenyt etsimään, ovat löytyneet; katso, isäsi on heittänyt mielestään aasintammat, kun on levoton teidän tähtenne ja sanoo: Mitä minä voisin tehdä poikani avuksi?'
3 Te lamloh voelh na poeng vaengah Tabor thingnu la na pawk vetih Bethel Pathen taengla aka cet hlang pathum te na hum uh ni. Pakhat loh maae ca pumthum a phueih ni, pakhat loh buh hluem pathum a phueih ni, pakhat loh misurtui tuitang pakhat a phueih ni.
Ja kun menet siitä edemmäksi ja tulet Taaborin tammelle, tulee siellä sinua vastaan kolme miestä menossa Jumalan eteen Beeteliin. Yksi kantaa kolmea vohlaa, toinen kantaa kolmea leipäkakkua, ja kolmas kantaa viinileiliä.
4 Te vaengah nang te sading la n'dawt vetih vaidam hluem nit m'paek uh tekhaw amih kut lamloh doe pah.
Ne tervehtivät sinua ja antavat sinulle kaksi leipää; ota ne heiltä.
5 Te phoeiah Philisti khohung rhoek om nah Pathen som na pha ni. Khopuei te na paan vaengah hmuensang lamkah aka suntla tonghma hlop at te na hum uh ni. Amih hmai ah thangpa, kamrhing, phitphoet, rhotoeng neh aka tonghma rhoek te om ni.
Senjälkeen sinä tulet Jumalan Gibeaan, jossa filistealaisten maaherrat ovat. Ja tullessasi sinne kaupunkiin sinä kohtaat joukon profeettoja, jotka tulevat alas uhrikukkulalta hurmoksissaan, harppu, vaskirumpu, huilu ja kannel edellänsä.
6 Te vaengah BOEIPA Mueihla tah nang soah thaihtak bitni. Amih taengah na tonghma pah vetih hlang te a tloe la na maelh ni.
Ja Herran henki tulee sinuun, ja sinäkin joudut hurmoksiin niinkuin hekin; ja sinä muutut toiseksi mieheksi.
7 Te vaengah miknoek he nang taengah thoeng rhoe thoeng ni. Pathen te nang taengah a om coeng dongah na kut a hmuh te nang ham saii la om ni.
Ja kun nämä ennusmerkit käyvät toteen, niin tee, mikä tehtäväksesi tulee, sillä Jumala on sinun kanssasi.
8 Kai hmai ah Gilgal la ana suntla laeh. Kai khaw a hnin rhih dongah rhoepnah hmueih ngawn ham neh hmueihhlutnah tloeng ham nang taengla ka suntla van ni. Nang taengla ka pawk duela n'rhing lamtah na saii koi te namah taengah kan tueng bitni,” a ti nah.
Mene sitten minun edelläni Gilgaliin, niin minä tulen sinne sinun luoksesi uhraamaan polttouhreja ja yhteysuhreja; odota seitsemän päivää, kunnes minä tulen sinun luoksesi ja ilmoitan sinulle, mitä sinun on tehtävä."
9 Te dongah Samuel taeng lamloh nong ham a nam a hooi vaengah anih ham te Pathen loh lungbuei a tloe la vik a maelh dongah amah khohnin dongah miknoek khaw boeih thoeng.
Ja kun hän käänsi selkänsä lähteäksensä Samuelin luota, muutti Jumala hänen sydämensä; ja kaikki nämä ennusmerkit kävivät sinä päivänä toteen.
10 Som ah tah anih aka doe ham tonghma rhui at te tarha ha pawk uh. Pathen Mueihla loh anih te a thaihtak sak dongah amih lakli ah a tonghma pah.
Ja kun he tulivat sinne, Gibeaan, niin katso, joukko profeettoja tuli häntä vastaan. Silloin Jumalan henki tuli häneen, ja hänkin joutui hurmoksiin heidän keskellänsä.
11 Tonghma rhoek taengah a tonghma van te hlaemvai lamkah anih aka ming boeih loh a hmuh uh. Pilnam khuiah khaw hlang loh a hui taengah, “Kish capa te metlam a om te, tonghma rhoek taengah Saul om noek van a?,” a ti uh.
Kun kaikki, jotka ennestään tunsivat hänet, näkivät hänet hurmoksissa niinkuin profeetatkin, sanoivat he toisillensa: "Mikä Kiisin pojalle on tullut? Onko Saulkin profeettain joukossa?"
12 Tedae te lamkah hlang loh a doo tih, “bangla a thoeng coeng atah ulae a napa?, Saul khaw tonghma rhoek khuikah a?” a ti nah.
Mutta eräs sikäläisistä miehistä vastasi ja sanoi: "Kuka sitten heidän isänsä on?" -Niin tuli sananlaskuksi: "Onko Saulkin profeettain joukossa?"
13 A tonghma te a toeng phoeiah hmuensang a paan.
Päästyään hurmoksista hän meni uhrikukkulalle.
14 Te vaengah Saul kah a napanoe loh Saul neh a taengca te, “Melam na caeh rhoi,” a ti nah hatah, “Laak nucaphung te ka tlap dae ka hmuh pawt dongah Samuel taengla ka pawk rhoi,” a ti nah.
Ja Saulin setä kysyi häneltä ja hänen palvelijaltansa: "Missä te olette käyneet?" Hän vastasi: "Aasintammoja etsimässä. Mutta kun emme niitä missään nähneet, menimme Samuelin tykö."
15 Te dongah Saul kah napanoe loh, “Samuel loh nangmih rhoi taengah a thui te kai taengah thui lah,” a ti nah.
Silloin Saulin setä sanoi: "Kerro minulle, mitä Samuel teille sanoi".
16 Te dongah a napanoe te Saul loh, “Laak nucaphung te a hmuh uh tila kaimih rhoi taengah a thui rhoela a thui coeng,” a ti nah. Tedae Samuel loh Saul taengah a thui mangpa olka te tah thui pah pawh.
Saul vastasi sedällensä: "Hän ilmoitti meille aasintammain löytyneen". Mutta mitä Samuel oli sanonut kuninkuudesta, sitä hän ei hänelle kertonut.
17 Te phoeiah pilnam te Samuel loh Mizpah kah BOEIPA taengla a khue.
Sitten Samuel kutsui kansan koolle Herran eteen Mispaan.
18 Te phoeiah Israel ca rhoek te, “Israel Pathen BOEIPA loh, 'Egypt lamkah Israel aka caeh puei tih nangmih aka nen Egypt kut neh ram tom kut lamkah nangmih aka huul khaw kai ni.
Hän sanoi israelilaisille: "Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Minä johdatin Israelin Egyptistä, ja minä vapautin teidät egyptiläisten käsistä sekä kaikkien niiden valtakuntien käsistä, jotka teitä sortivat.
19 Tedae nangmih kah yoethae cungkuem neh citcai lamloh nangmih aka khang na Pathen te tihnin ah nangmih loh na hnawt uh tih, “Kaimih soah manghai pakhat tah na khueh mako,” na ti uh. Te dongah namamih koca rhoek loh a thawng thawng la BOEIPA mikhmuh ah pai uh laeh,’ a ti,” a ti nah.
Mutta nyt te olette pitäneet halpana Jumalanne, joka on auttanut teidät kaikista onnettomuuksistanne ja ahdingoistanne, ja olette sanoneet hänelle: 'Aseta meille kuningas'. Asettukaa siis Herran eteen sukukunnittain ja suvuittain."
20 Israel koca rhoek boeih te Samuel loh a paan tih Benjamin koca te a tuuk.
Niin Samuel antoi kaikkien Israelin sukukuntien astua esiin; ja arpa osui Benjaminin sukukuntaan.
21 Te phoeiah Benjamin koca te a cako, a cako la, a nawn tih Matri cako te a tuuk. Te vaengah a tuuk tangtae Kish capa Saul te a toem uh dae hmu pawh.
Kun hän sitten antoi Benjaminin sukukunnan astua esiin suvuittain, osui arpa Matrin sukuun; sen jälkeen osui arpa Sauliin, Kiisin poikaan. Mutta kun häntä etsittiin, ei häntä löydetty.
22 Te dongah BOEIPA taengah, “Tekah hlang te hela ha pawk hlan a?” tila koep a dawt uh. Tedae BOEIPA loh, “Hnopai khuiah amah thuh uh lahko te,” a ti nah.
Silloin he kysyivät vielä kerran Herralta: "Onko ketään muuta vielä tullut tänne?" Herra vastasi: "Katso, hän on piiloutunut kuormastoon".
23 Te dongah yong uh tih Saul te a loh uh. Te vaengah pilnam lakli ah pai hang dae a laengpang lamloh a so hang mah pilnam boeih lakah sang.
Niin he juoksivat ja toivat hänet sieltä, ja kun hän asettui kansan keskelle, niin hän oli päätänsä pitempi kaikkea kansaa.
24 Te phoeiah Pilnam pum te Samuel loh, “BOEIPA loh anih a coelh he na hmuh uh maco? Pilnam boeih khuiah anih bang a om moenih,” a ti nah. Te vaengah pilnam te boeih yuhui uh tih, “Manghai tah hing pai saeh,” a ti uh.
Ja Samuel sanoi kaikelle kansalle: "Näettekö, kenen Herra on valinnut; sillä ei ole hänen vertaistansa koko kansan joukossa". Niin koko kansa riemuitsi huutaen: "Eläköön kuningas!"
25 Te phoeiah mangpa kah laitloeknah te Samuel loh pilnam ham a thui pah. Cabu dongah khaw a daek tih BOEIPA hmai ah a tloeng. Te daengah pilnam pum te Samuel loh a im la boeih a tueih.
Ja Samuel julisti kansalle kuninkuuden oikeudet, kirjoitti ne kirjaan ja asetti sen Herran eteen. Sitten Samuel päästi kaiken kansan menemään, kunkin kotiinsa.
26 Saul khaw Gibeah kah amah im la a caeh hatah Pathen loh a lungbuei a bi pah tangtae tatthai hlang te tah anih taengla cet uh.
Ja myöskin Saul meni kotiinsa Gibeaan, ja hänen kanssaan meni sotaväki, ne, joiden sydämiä Jumala oli koskettanut.
27 Tedae aka muen ca rhoek long tah, “Metlamlae mamih n'khang thai eh?” a ti uh. Anih te a hnaep uh tih anih te khosaa khaw thak uh pawt dae olmueh la a om tak.
Mutta kelvottomat miehet sanoivat: "Mitä apua meille tästä on?" Ja nämä halveksivat häntä eivätkä tuoneet hänelle mitään lahjoja; mutta hän ei virkkanut mitään.
