Zekhariah 2
1 Ka mik ka huel tih ka sawt vaengah hlang pakhat te a kut dongkah cungnueh rhui neh tarha ana om.
Ja minä nostin silmäni ja näin, ja katso, miehen kädessä oli mittanuora.
2 Te phoeiah, “Melam na caeh?” ka ti nah. Te dongah kai te, “Jerusalem he nueh ham, a daang meyet, a yun meyet khaw hmuh hamla,” a ti.
Ja minä sanoin: kuhunkas menet? Mutta hän sanoi minulle: mittaamaan Jerusalemia, ja katsomaan, kuinka pitkä ja leviä se on oleva.
3 Te vaengah kai taengah aka cal puencawn te tarha ha nong tih anih aka doe la puencawn a tloe ha pawk.
Ja katso, enkeli, joka puhui minun kanssani, läksi ulos, ja toinen enkeli meni häntä vastaan,
4 Te phoeiah anih te, “Yong laeh, camoe te thui pah. Hlang neh a khui kah rhamsa te cungkuem coeng tih, Jerusalem te vongah om ni,’ ti nah.
Ja sanoi hänelle: juokse tuonne, ja puhu sille pojalle ja sano: Jerusalemissa pitää ilman muureja asuttaman, ihmisten ja karjan paljouden tähden, joka siinä oleva on.
5 He tah BOEIPA kah olphong ni. A taengah ka om puei ni. A kaepvai kah hmai vongtung neh a khui ah thangpomnah la ka om ni.
Ja minä tahdon olla, sanoo Herra, tulinen muuri hänen ympärillänsä, ja tahdon itse olla kunniaksi hänen keskellänsä.
6 Anunae, anunae, tlangpuei khohmuen lamloh rhaelrham laeh. BOEIPA kah olphong coeng ni. Vaan khohli pali bangla nangmih te kan yaal coeng. He tah BOEIPA kah olphong ni.
Hoi! hoi! paetkaat pohjan maasta, sanoo Herra; sillä minä hajoitin teitä neljään tuuleen taivaan alla, sanoo Herra.
7 Anunae, Zion, Babylon tanu khosa te poenghal laeh.
Hoi Zion, joka asut Babelin tyttären tykönä! pelasta sinus.
8 Te dongah caempuei BOEIPA loh a thui coeng. Thangpomnah hnukah kai loh nangmih aka buem namtom taengla a tueih. Nangmih aka puei loh a mik dongkah mikmu te a puei pah.
Sillä näin sanoo Herra Zebaot: joka sen (ilmoitetun) kunnian jälkeen lähetti minun niiden pakanain tykö, jotka teitä raatelivat: joka teihin rupee, se rupee hänen silmänsä terään.
9 Kai khaw amih taengah ka kut ka thueng ngawn coeng he. Te dongah a sal rhoek ham kutbuem la om uh ni. Te vaengah caempuei BOEIPA loh kai n'tueih te na ming uh bitni.
Sillä katso, minä nostan käteni heidän ylitsensä, että heidän pitää oleman niille saaliiksi, jotka ennen heitä palvelivat; että teidän pitää ymmärtämän Herran Zebaotin minua lähettäneeksi.
10 Zion nu, tamhoe lamtah kohoe sak. Ka lo coeng tih na khui ah kho ka sak ni he. He tah BOEIPA kah olphong ni.
Veisaa ja riemuitse, Zionin tytär; sillä katso, minä tulen ja tahdon asua sinun tykönäs, sanoo Herra.
11 Te khohnin ah tah namtom rhoek te BOEIPA taengla muep naep uh ni. Kamah taengah pilnam la om uh vetih na khui ah kho ka sak ni. Te vaengah caempuei BOEIPA loh nang taengla kai n'tueih te na ming bitni.
Silloin pitää paljon pakanoita Herrassa kiinni riippuman, jotka minun kansani pitää oleman: ja minä tahdon asua sinun tykönäs, ettäs ymmärtäisit Herran Zebaotin lähettäneen minun sinun tykös.
12 Te vaengah BOEIPA loh Judah te hmuencim khohmuen ah a khoyo a pang sak vetih Jerusalem te koep a coelh ni.
Ja Herra on perivä Juudan osaksensa siinä pyhässä maassa, ja on taas Jerusalemin valitseva.
13 Pumsa boeih he BOEIPA mikhmuh ah saah lah hoeih, a hmuencim kah khuirhung lamloh haenghang coeng.
Vaijetkoon kaikki liha Herran edessä; sillä hän on noussut pyhästä asuinsiastansa.
