< Tingtoeng 142 >

1 David kah Hlohlai, lungko khuila a om vaengkah Thangthuinah BOEIPA taengla ka ol neh ka pang tih BOEIPA taengah ka ol neh n'rhen lah ka ti.
Daavidin mietevirsi, hänen ollessaan luolassa; rukous. Minä korotan ääneni ja huudan Herraa, minä korotan ääneni ja rukoilen Herralta armoa.
2 A mikhmuh ah ka kohuetnah ka kingling tih ka citcai khaw a mikhmuh ah ka phoe.
Minä vuodatan hänen eteensä valitukseni, kerron hänelle ahdistukseni.
3 Ka khuikah ka mueihla rhae tih ka pongpa nah caehlong ah kai ham pael tung cakhaw ka hawn he na ming.
Kun minun henkeni minussa nääntyy, niin sinä tunnet minun tieni. Polulle, jota minä käyn, he ovat virittäneet paulan minun eteeni.
4 Bantang la paelki lamtah Kai ham ka hmat hlang om pawh tila hmu van lah. Kai ham tah thuhaelnah khaw bing coeng tih ka hinglu aka toem khaw om pawh.
Katso minun oikealle puolelleni ja näe: ei kukaan minua tunne. Ei ole minulla pakopaikkaa, ei kukaan minun sielustani välitä.
5 BOEIPA taengah ah ka pang tih, “Namah he mulhing khohmuen ah ka hlipyingnah neh ka khoyo coeng,” ni ka ti.
Minä huudan sinun puoleesi, Herra; minä sanon: Sinä olet minun turvani, minun osani elävien maassa.
6 Mat ka tlayae coeng dongah ka tamlung taengla hnatung lah. Kai lakah aka tlung tih kai aka hloem rhoek taeng lamloh kai n'huul lah.
Tarkkaa minun huutoani, sillä minä olen sangen viheliäinen, pelasta minut vainoojistani, sillä he ovat minua väkevämmät.
7 Kai hinglu he rhomhmop lamloh coe sak lamtah na ming te uem saeh. Kai he nan thuung ham coeng dongah aka dueng rhoek tah kamah taengah a bulbo uh ni.
Vie minun sieluni ulos vankeudesta kiittämään sinun nimeäsi. Vanhurskaat kokoontuvat minun ympärilleni, kun sinä minulle hyvin teet.

< Tingtoeng 142 >