< Tingtoeng 124 >

1 David kah Tangtlaeng Laa Israel loh, “Mamih ham BOEIPA te om pawt koinih,” ti laeh saeh.
Davidin veisu korkeimmassa Kuorissa. Ellei Herra olisi meidän kanssamme, niin sanokaan Israel:
2 Hlang loh mamih taengah a tlai vaengah mamih ham BOEIPA om pawt koinih;
Ellei Herra olisi meidän kanssamme, koska ihmiset karkaavat meitä vastaan,
3 Mamih taengah a thintoek neh a sai vaengah mamih he a hingsai n'dolh uh ni.
Niin he nielisivät meidät elävältä, kuin heidän vihansa julmistuu meidän päällemme;
4 Tui loh mamih n'yo vetih soklong loh mamih hinglu he a kawt pawn ni.
Niin vesi meitä upottais: kosket kävisivät sieluimme ylitse:
5 Lungpok tui loh mamih kah hinglu a et ni.
Niin ylpiät veden aallot kävisivät sielumme ylitse.
6 Amih no dongah maeh la mamih aka tloeng pawh BOEIPA te a yoethen pai saeh.
Kiitetty olkoon Herra, joka ei meitä anna raatelukseksi heidän hampaillensa!
7 Mamih kah hinglu tah vaa bangla pael neh a hlaeh khui lamloh loeih. Pael te rhek tih mamih n'loeih uh.
Meidän sielumme pääsi niinkuin lintu lintumiehen paulasta. Paula on särjetty, ja me olemme päästetyt.
8 Vaan neh diklai aka saii BOEIPA ming dongah mamih bomkung om.
Meidän apumme on Herran nimessä, joka taivaan ja maan tehnyt on.

< Tingtoeng 124 >