< Tingtoeng 107 >

1 A sitlohnah tah kumhal hil ham a then dongah BOEIPA te uem uh lah.
Kiittäkäät Herraa; sillä hän on hyvä, ja hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti.
2 Rhal kut lamkah a tlan hlang loh BOEIPA kah a tlan te thui saeh.
Sanokaan Herran lunastetut, jotka hän on tuskasta vapahtanut,
3 Te vaengah amih te khocuk, khotlak, tlangpuei, tuitunli, khohmuen amkah a coi.
Ja jotka hän on maakunnista koonnut, idästä ja lännestä, pohjoisesta ja etelästä,
4 Khosoek khopong ah khopuei tolrhum longpuei a hmuh uh mueh la kho a hmanguh.
Jotka eksyksissä vaelsivat korvessa umpitietä, ja ei he löytäneet kaupunkia asuaksensa,
5 Bungpong neh tuihalh la a khuiah a hinglu te rhae.
Isoovaiset ja janoovaiset; ja heidän sielunsa vaipui heissä.
6 Kho a bing vaengah BOEIPA te a khue uh tih khobing khui lamkah amih te a huul.
Ja he huusivat Herraa tuskissansa, ja hän pelasti heitä heidän hädistänsä,
7 Te dongah amih te tolrhum khopuei la caeh ham a thuem longpuei neh a hoihaeng.
Ja vei heitä oikiaa tietä, että he menivät asuinkaupunkiin.
8 Hlang koca rhoek ham a sitlohnah neh khobaerhambae aka sai BOEIPA te uem uh pai saeh.
Kiittäkään he siis Herraa hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee:
9 A hinglu aka halthi te tuihalh a dip pah sak tih a hinglu aka pongnaeng te khaw hnothen a cung sak.
Että hän ravitsee himoitsevaisen sielun ja täyttää isoovaisen sielun hyvyydellä.
10 Hlangvang tah khohmuep neh dueknah hlipkhup kah thirhui neh phacipphabaem la aka ngol thongtla la coenguh.
Jotka istuvat pimeässä ja kuoleman varjossa, vangitut ahdistuksessa ja raudoissa:
11 Pathen kah olka te a koek uh tih Khohni kah oluen khaw a tlaitlaek uh.
Että he olivat Jumalan käskyä vastaan kovakorvaiset, ja olivat katsoneet ylön ylimmäisen lain;
12 Te dongah thakthaenah dongla a kunyun sak tih a lungbuei a toh uh vaengah bom pawh.
Sentähden täytyi heidän sydämensä onnettomuudella vaivattaa, niin että he lankesivat, ja ei kenkään heitä auttanut.
13 Tedae kho a bing uh vaengah BOEIPA taengla pang uh tih amih te khobing khui lamkah koep a khang.
Ja he huusivat Herraa tuskissansa, ja hän autti heitä heidän hädistänsä,
14 Amih te khohmuep neh dueknah hlipkhup lamkah a poh tih a kuelrhui khaw a bawt pah.
Ja vei heitä pimeydestä ulos ja kuoleman varjosta, ja särki heidän siteensä.
15 Hlang koca rhoek ham a sitlohnah neh khobaerhambae aka sai BOEIPA te uem uh pai saeh.
Kiittäkään he siis Herraa hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee:
16 Rhohum thohkhaih te a phil tih thicung thohkalh khaw a tloek.
Että hän särkee vaskiportit, ja rikkoo rautaiset salvat.
17 Amih tah boekoek longpuei kah hlang ang neh amamih kathaesainah dongah phaep uh.
Hullut, jotka rangaistiin ylitsekäymisensä tähden, ja synteinsä tähden,
18 A hinglu loh caak boeih a tuei pah uh tih dueknah vongka te a paan uh.
Heidän sielunsa kauhistui kaikkea ruokaa, ja saivat kuolintautinsa.
19 Kho a bing vaengah BOEIPA taengah pang uh tih amih te khobing khui lamkah a khang.
Ja he huusivat Herraa tuskissansa, ja hän autti heitä heidän hädistänsä.
20 A ol a hlah phoeiah amih a hoeih sak tih amih rhomhmop te a poeng a hal sak.
Hän lähetti sanansa ja paransi heitä, ja pelasti heitä, ettei he kuolleet.
21 Hlang koca rhoek ham a sitlohnah neh khobaerhambae aka sai BOEIPA te uem uh pai saeh.
Kiittäkään he siis Herraa hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee,
22 Te dongah uemonah hmueih te nawn uh saeh lamtah tamlung neh a bibi te doek uh saeh.
Ja uhratkaan kiitosuhria, ja luetelkaan hänen tekojansa ilolla.
23 Sangpho neh tuitunli ah suntla uh tih tui puei ah bitat aka saii rhoek loh,
Jotka haaksilla meressä vaeltavat, ja asiansa toimittavat suurilla vesillä,
24 BOEIPA kah bibi neh a laedil kah khobaerhambae te a hmuh uh.
He näkivät Herran työt, ja hänen ihmeensä syvyydessä.
25 A voek vaengah hlipuei khohli thoo tih tuilae khaw samboek.
Kuin hän sanoi, ja paisutti suuren ilman, joka aallot nosti ylös,
26 Vaan la luei uh tih tuidung la a suntlak uh vaengah a hinglu tah yoethaenah neh paci uh.
Niin he menivät ylös taivasta kohden ja menivät syvyyteen alas, että heidän sielunsa ahdistuksesta epäili,
27 Yurhui bangla lam uh tih a yoka dongah a cueihnah boeih hma uh.
Että he horjuivat ja hoipertelivat niinkuin juopuneet, ja ei silleen neuvoa tietäneet;
28 Kho a bing vaengah BOEIPA taengla pang uh tih amih te khobing khui lamkah a poh.
Ja he huusivat Herraa tuskissansa, ja hän autti heitä heidän hädistänsä.
29 Hlipuei te bidip la a duem sak tih tuiphu rhoek khaw ngam uh.
Ja hän hillitsi kovan ilman, että aallot asettuivat.
30 Tuiphu a sap vaengah a kohoe uh tih amamih kah a naepnah langdai la a mawt.
Ja he tulivat iloisiksi, että tyveni, ja hän vei heitä satamaan heidän mielensä jälkeen.
31 Hlang koca rhoek ham a sitlohnah neh khobaerhambae aka sai BOEIPA te uem uh pai saeh.
Kiittäkään he siis Herraa hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee.
32 Te dongah pilnam hlangping lakliah amah te pomsang uh saeh lamtah patong rhoek kah tolrhum ah thangthen uh saeh.
Ja ylistäkään häntä kansan seurakunnassa, ja kiittäkään häntä vanhimpain seassa,
33 Tuiva te khosoek la, tuiphuet tui khaw tuihang la a khueh.
Joka virrat teki erämaaksi, ja vesilähteet kuivaksi maaksi,
34 Cangthen kho khaw boethae loh kho a sak thil dongah lungkaehlai la,
Ettei hedelmällinen maa mitään kantanut, heidän pahuutensa tähden, jotka siinä asuivat.
35 khosoek te tuibap tui la, rhamrhae lai khaw tuiphuet tui la a khueh.
Erämaan teki hän vesilammiksi ja kuivan maan vesilähteeksi,
36 Teah te bungpong rhoek kho a sak sak tih tolrhum khopuei a thong uh.
Ja asetti sinne isoovaiset; ja he valmistivat siihen kaupunkia, jossa he asuivat,
37 Te vaengah khohmuen a tawn uh tih misur a tue dongah a vuei a thaih cuen.
Ja kylvivät pellot ja viinapuita istuttivat, ja saivat jokavuotisen hedelmän.
38 Amih te yoethen a paek tih muep a ping uh vaengah a rhamsa khaw polpai sak pawh.
Ja hän siunasi heitä ja he sangen suuresti enenivät, ja hän antoi paljon karjaa heille;
39 Tedae a polpai uh vaengah caya yoethae neh kothae dongah ngam uh sut.
Jotka olivat painetut alas ja sorretut pahain väkivallalta ja ahdistukselta,
40 Hlangcong rhoek te nueihbu a hawk thil tih long mueng hinghong la kho a hmang sak.
Koska ylönkatse päämiesten päälle vuodatettu oli, ja kaikki maa eksyksissä ja autiona oli.
41 Tedae khodaeng te phacipphabaem lamkah a hoeptlang tih a hui a ko te boiva bangla a khueh.
Ja hän varjeli köyhää raadollisuudesta, ja enensi hänen sukunsa niinkuin lauman.
42 Aka thuem rhoek loh a hmuh uh vaengah a kohoe uh dae dumlai boeih long tah a ka khoep a buem.
Näitä vanhurskaat näkevät ja iloitsevat, ja jokainen paha suu pitää tukittaman.
43 U khaw aka cueih long tah hekah he kuem saeh lamtah BOEIPA kah sitlohnah te yakming uh saeh.
Kuka on taitava ja näitä kätkee, se ymmärtää Herran moninaisen laupiuden.

< Tingtoeng 107 >