Tingtoeng 105
1 BOEIPA te uem uh lah. A ming te khue uh lah. A khoboe te pilnam rhoek taengah tukkil uh lah.
Kiittäkää Herraa, julistakaa hänen nimeänsä, tehkää hänen suuret tekonsa tiettäviksi kansojen keskuudessa.
2 Amah te hlai uh lah. Amah te tingtoeng uh lamtah amah kah khobaerhambae boeih te lolmang taeng uh lah.
Laulakaa hänelle, veisatkaa hänelle, puhukaa kaikista hänen ihmeistänsä.
3 A ming cim neh thangthen uh lamtah, BOEIPA aka tlap rhoek kah a lungbuei tah a kohoe saeh.
Hänen pyhä nimensä olkoon teidän kerskauksenne; iloitkoon niiden sydän, jotka etsivät Herraa.
4 BOEIPA neh amah kah a sarhi te tlap lah. A maelhmai khaw tlap taitu lah.
Kysykää Herraa ja hänen voimaansa, etsikää alati hänen kasvojansa.
5 A kopoekrhainah a saii neh a ka dongkah laitloeknah bangla anih khobaerhambae khaw,
Muistakaa hänen ihmetöitänsä, jotka hän on tehnyt, hänen ihmeitänsä ja hänen suunsa tuomioita,
6 A sal Abraham tiingan neh a coelh Jakob koca rhoek loh thoelh uh lah.
te Aabrahamin, hänen palvelijansa, siemen, Jaakobin lapset, te hänen valittunsa.
7 BOEIPA amah ni mamih kah Pathen coeng. A laitloeknah khaw diklai pum ah om.
Hän, Herra, on meidän Jumalamme; hänen tuomionsa käyvät yli kaiken maan.
8 A paipi tekumhal duela a thoelh dongah cadilcahma thawngkhat ham olka a uen.
Hän muistaa liittonsa iankaikkisesti, säätämänsä sanan hamaan tuhansiin polviin,
9 Abraham neh Isaak taengah a saii a olhlo te,
liittonsa, jonka hän teki Aabrahamin kanssa, ja Iisakille vannomansa valan.
10 Jakob taengah oltlueh la, Israel taengah kumhal paipi la a sut pah.
Hän vahvisti sen käskyksi Jaakobille, Israelille iankaikkiseksi liitoksi.
11 Te dongah, “Kanaan kho rhi te na rho la nang taengah kam paek ni,” na ti nah.
Hän sanoi: "Sinulle minä annan Kanaanin maan, se olkoon teidän perintöosanne".
12 A hlang kah hlangmi te a sii la om pueng tih, a khuiah bakuep uh.
Heitä oli vähäinen joukko, vain harvoja, ja he olivat muukalaisia siellä.
13 Te vaengah namtom taeng lamkah namtom taengla, ram pakhat lamkah pilnam pakhat taengla poengdoe uh.
Ja he vaelsivat kansasta kansaan ja yhdestä valtakunnasta toiseen kansaan.
14 Amih aka hnaemtaek ham hlang khueh pah pawt tih amih kongah manghai rhoek khaw a tluung pah.
Hän ei sallinut kenenkään heitä vahingoittaa, ja hän rankaisi kuninkaita heidän tähtensä:
15 Ka koelh soah ben boel lamtah ka tonghma rhoek te thaehuet thil boeh,” a ti nah.
"Älkää koskeko minun voideltuihini, älkää tehkö pahaa minun profeetoilleni".
16 Khokha a khue vaengah kho khuiah conghol neh caak boeih te a phae pah.
Ja kun hän kutsui nälänhädän maahan ja kokonaan mursi leivän tuen,
17 Amih hmai kah a tueih hlang, Joseph te sal bangla a yoih.
oli hän lähettänyt heidän edellänsä miehen: Joosef oli myyty orjaksi.
18 A kho te hlong neh a phaep pah uh a hinglu ah thicung loh a toeh.
Hänen jalkojansa vaivattiin kahleilla, hän joutui rautoihin,
19 A olthui a thoeng tue a pha due BOEIPA kah olthui loh ol loh anih te a cil a poe.
siksi kunnes hänen sanansa kävi toteen ja Herran puhe osoitti hänet puhtaaksi.
20 Manghai loh a tah dongah pilnam aka taem loh anih a doek tih a hlah.
Niin kuningas lähetti ja päästätti hänet, kansojen hallitsija laski hänet irti.
21 Amah im kah boei neh a hnopai boeih aka taemrhai hamla,
Hän pani hänet talonsa herraksi ja kaiken omaisuutensa haltijaksi,
22 A hinglu bangla a mangpa rhoek te khoh tih a hamca rhoek te cueih sak ham te a khueh.
sitomaan mielensä mukaan hänen ruhtinaitansa ja opettamaan viisautta vanhimmille.
23 Te vaengah Israel loh Egypt la kun tih Jakob loh Ham kho ah bakuep.
Niin joutui Israel Egyptiin, Jaakob muukalaiseksi Haamin maahan.
24 Tedae a pilnam te muep a pungtai sak tih a rhal rhoek lakah a yet sak.
Ja Herra teki kansansa hyvin hedelmälliseksi ja väkevämmäksi heidän vihamiehiänsä.
25 BOEIPA loh a sal rhoek te rhaithi sak tih, a pilnam aka hmuhuet ham Egypt rhoek kah lungbuei te a maelh pah.
Hän käänsi näitten sydämen vihaamaan hänen kansaansa, kavalasti kohtelemaan hänen palvelijoitaan.
26 A sal Moses neh anih ham a coelh Aron te a tueih.
Hän lähetti Mooseksen, palvelijansa, ja Aaronin, jonka hän oli valinnut.
27 Amih rhoi loh Egypt rhoek taengah Boeipa kah miknoek olka a tueng sak rhoi tih, Ham kho ah khaw kopoekrhai hno te a tueng sak rhoi.
Nämä tekivät hänen tunnustekonsa heidän keskellään, tekivät ihmeitä Haamin maassa.
28 Khohmuep a tueih tih a hmuep sak dongah Boeipa kah olthui olka te koek uh thai pawh.
Hän lähetti pimeyden ja pimensi kaiken, eivätkä he vastustaneet hänen sanojansa.
29 A tui te thii la a poeh sak tih a nga khaw a duek sak.
Hän muutti heidän vetensä vereksi ja kuoletti heiltä kalat.
30 A kho kah bukak rhoek te a manghai rhoek kah imkhui la a khae sak.
Heidän maansa vilisi sammakoita aina kuningasten kammioita myöten.
31 Amah loh a uen tih a khorhi tom ah pil neh pilhlip uihli tlung.
Hän käski, ja paarmoja tuli ja sääskiä koko heidän alueellensa.
32 Khonal te rhael la a poeh sak tih a kho ah hmaisai hmai la coeng.
Hän antoi heille rakeita sateen sijaan, tulen leimauksia heidän maahansa.
33 A misur neh a thaibu te khaw a haih pah tih a khorhi kah thing te a khaem pah.
Ja hän hävitti heidän viini-ja viikunapuunsa ja murskasi puut heidän alueeltansa.
34 A uen bal tih kaisih neh lungang te tae na pawt la halo.
Hän käski, ja heinäsirkkoja tuli ja tuhosirkkoja lukematon joukko;
35 Te vaengah a kho kah baelhing boeih a caak tih a khohmuen kah a thaihtae khaw a caak pah.
ne söivät kaiken ruohon heidän maastansa, söivät hedelmän heidän vainioiltansa.
36 A kho khuikah caming boeih neh a thahuem boeih khuikah a thaihcuek te a ngawn pah.
Ja hän surmasi kaikki heidän maansa esikoiset, kaikki heidän miehuutensa ensimmäiset.
37 Te vaengah amih te cak neh, sui neh ham pawk puei dongah amah koca rhoek khuikah tah paloe pawh.
Sitten hän vei Israelin sieltä varustettuna hopealla ja kullalla, eikä ollut hänen sukukunnissaan kompastuvaista.
38 Amih Egypt rhoek te birhihnah loh a vuei tih amih rhoek a nong vaengah a kohoe uh.
Egypti iloitsi heidän lähdöstänsä, koska sen oli vallannut pelko heidän tähtensä.
39 Himbaiyan bangla cingmai a yaal pah tih khoyin ah hmai a vang pah.
Hän levitti suojaksi pilven ja tulen valaisemaan yötä.
40 A bih vaengah tanghuem a khuen pah tih vaan kah buh te amih a kum sak.
He pyysivät, ja hän pani tulemaan viiriäiset, ja hän ravitsi heitä taivaan leivällä.
41 Lungpang a ong vaengah tui ha phuet tih rhamrhae ah tuiva la a long sak te,
Hän avasi kallion, ja vettä vuoti; se juoksi virtana kautta erämaan.
42 a sal Abraham taengkah a olkhueh cim te a poek dongah ni.
Sillä hän muisti pyhän sanansa, muisti Aabrahamia, palvelijaansa.
43 A pilnam khaw omngaihnah tamlung a coelh neh a khuen.
Niin hän vei kansansa pois sen iloitessa, valittunsa heidän riemuitessaan.
44 Te vaengah namtu rhoek kah a thakthaenah namtom khohmuen te a paek tih a pang uh te,
Ja hän antoi heille pakanain maat, ja he ottivat omaksensa kansojen vaivannäöt,
45 a oltlueh ngaithuen sak ham neh a olkhueng te kueinah sak ham ni. BOEIPA te thangthen lah.
että he noudattaisivat hänen käskyjänsä ja ottaisivat hänen laeistansa vaarin. Halleluja!
