Tingtoeng 102
1 Mangdaeng a rhae vaengah BOEIPA mikhmuh ah a kohuetnah a hawk tih a thangthuinah BOEIPA aw ka thangthuinah he ya lamtah ka pang ol loh nang taengla ham pha saeh.
Kurjan rukous, kun hän on näännyksissä ja vuodattaa valituksensa Herran eteen. Herra, kuule minun rukoukseni, ja minun huutoni tulkoon sinun eteesi.
2 Kai kah puencak tue vaengah na maelhmai te kai taeng lamkah thuh boeh. Kang khue tue vaengah kai taengla na hna han kaeng lamtah kai he koe n'doo lah.
Älä peitä minulta kasvojasi, kun minulla on ahdistus, kallista korvasi minun puoleeni. Kun minä huudan, riennä ja vastaa minulle.
3 Ka khohnin he hmaikhu bangla hmata tih ka rhuhrhong khaw hmaingen bangla tlum.
Sillä minun päiväni ovat haihtuneet kuin savu, ja minun luitani polttaa niinkuin ahjossa.
4 Ka lungbuei he baelhing bangla a haih tih a rhae sut dongah ka buh caak pataeng ka hnilh coeng.
Sydämeni on paahtunut ja kuivunut kuin ruoho, sillä minä unhotan syödä leipääni.
5 Ka hueinah ol dongah ka pumsa tah ka rhuh dongla kap coeng.
Äänekkäästä vaikerruksestani minun luuni tarttuvat minun nahkaani.
6 Khosoek kah khosoek saelbu bangla ka lutlat sut tih, imrhong thathawt bangla ka om.
Minä olen kuin pelikaani erämaassa, olen kuin huuhkaja raunioissa.
7 Ka hak ah khaw imphu kah aka pangoe vaa bangla ka om.
Minä olen uneton, olen kuin yksinäinen lintu katolla.
8 Ka thunkha loh hnin takuem kai m'veet uh tih kai aka yan rhoek loh kai ming neh a toemngam uh.
Kaiken päivää viholliseni minua häpäisevät; ne, jotka riehuvat minua vastaan, kiroavat minun nimeni kautta.
9 Hmaiphu te buh la ka caak tih ka tuiok khaw rhahnah neh ka thoek.
Sillä minä syön tuhkaa kuin leipää ja sekoitan juomani kyyneleillä
10 Kai nan ludoeng tangtae khaw na kosi, na thinhul neh kai nan voeih.
sinun vihasi ja kiivastuksesi tähden, sillä sinä olet nostanut minut ylös ja viskannut pois.
11 Ka khohnin he mueihlip bangla puh tih baelhing bangla ka rhae sut.
Minun päiväni ovat kuin pitenevä varjo, ja minä kuivun kuin ruoho.
12 Tedae BOEIPA namah tah kumhal ah na ngol coeng tih namah poekkoepnah tah cadilcahma phoeikah cadilcahma duela om.
Mutta sinä, Herra, hallitset iankaikkisesti, sinun muistosi pysyy polvesta polveen.
13 Na thoo vetih a tue bangla Zion na haidam bitni. Anih rhen hamla khoning a pha coeng dongah.
Nouse ja armahda Siionia, sillä aika on tehdä sille laupeus ja määrähetki on tullut.
14 Na sal rhoek loh Zion kah lungto te a ngaingaih uh tih a laipi te khaw a rhen uh.
Sillä sen kivet ovat sinun palvelijoillesi rakkaat, ja sen soraläjiä heidän on sääli.
15 Te dongah BOEIPA namah ming te namtom rhoek loh, namah thangpomnah te diklai manghai boeih loh a rhih uh ni.
Silloin pakanat pelkäävät Herran nimeä ja kaikki maan kuninkaat sinun kunniaasi,
16 Zion te BOEIPA loh a thoh vetih a thangpomnah neh phoe ni.
kun Herra rakentaa Siionin ja ilmestyy kunniassansa,
17 Dueidah thahnoeng thangthuinah taengla mael vetih amih kah thangthuinah te sit mahpawh.
kun hän kääntyy niiden rukouksen puoleen, jotka ovat kaikkensa menettäneet, eikä enää heidän rukoustansa hylkää.
18 Hmailong kah cadilcahma ham khaw hekah he daek saeh lamtah a suen pilnam loh BOEIPA thangthen saeh.
Tämä kirjoitettakoon tulevalle polvelle, ja kansa, joka vastedes luodaan, on kiittävä Herraa,
19 A sang hmuencim lamkah a dan tih diklai te BOEIPA loh vaan lamkah a paelki.
että hän katseli pyhästä korkeudestaan, että Herra katsoi taivaasta maahan,
20 Thongtl a kah a kiinah hnatun ham, dueknah khuikah hlang rhoek te hlah ham,
kuullaksensa vankien huokaukset, vapauttaaksensa kuoleman lapset,
21 BOEIPA ming te Zion ah, amah koehnah te khaw Jerusalem ah doek ham om ni.
jotta Siionissa julistettaisiin Herran nimeä ja hänen ylistystänsä Jerusalemissa,
22 BOEIPA taengah thothueng ham pilnam rhoek neh ram rhoek tah tun tingtun uh ni.
kun kaikki kansat kokoontuvat yhteen, ja valtakunnat, palvelemaan Herraa.
23 Ka thadueng he longpuei ah a khah tih, ka khohnin khaw a rhaem.
Hän on lannistanut matkalla minun voimani, on lyhentänyt minun päiväni.
24 Te dongah, “Ka Pathen aw, kai kah ka khohnin he a boengli ah lo boel mai. Namah kah kum tah cadilcahma phoeikah cadilcahma due khaw a pha kanoek.
Minä sanon: Jumalani, älä tempaa minua pois kesken ikääni; sinun vuotesi kestävät suvusta sukuun.
25 A cuek vaengah diklai na suen tih vaan ke khaw namah kutngo ni.
Muinoin sinä perustit maan, ja taivaat ovat sinun käsialasi.
26 Amih te milh uh cakhaw namah tah na nguel yoeyah. Te dongah amih te himbai bangla boeih hnawn uh vetih pueinak bangla na tho vaengah thovael uh van ni.
Ne katoavat, mutta sinä pysyt, ne vanhenevat kaikki kuin vaate; sinä muutat ne, niinkuin vaatteet muutetaan, ja ne muuttuvat.
27 Tedae namah tah amah la na om tih na kum khaw bawt pawh.
Mutta sinä pysyt samana, eivätkä sinun vuotesi lopu.
28 Na sal rhoek kah a ca rhoek loh kho a sak uh vetih a tiingan loh namah mikhmuh ah pai ni,” ka ti.
Sinun palvelijaisi lapset saavat asua turvassa, ja heidän jälkeläisensä pysyvät sinun edessäsi.
