Olcueih 31
1 Manghai Lemuel kah olka olrhuh. He nen ni amah khaw a manu loh a toel.
Kuningas Lemuelin sanat: oppi, jonka hänen äitinsä hänelle opetti:
2 Ka ca me tlam lae? Ka bungko lamkah ka capa me tlam lae? Ka olcaeng dong lamkah ka capa me tlam lae?
Ah minun poikani, ah minun kohtuni poika, ah minun toivottu poikani!
3 Na thadueng te huta pum dongah pae tarha boeh, na longpuei te manghai rhoek aka khoe ham ni te.
Älä anna vaimon saada tavaraas, ja älä käy niillä retkillä, joissa kuninkaat turmeltuvat.
4 Manghai Lemuel ham bueng moenih. Manghai rhoek loh misurtui a ok ham moenih. Boeica rhoek long khaw yu a tuep ham moenih.
Ei kuningasten, o Lemuel, ei sovi kuningasten viinaa juoda, eli ruhtinasten väkeviä juotavia,
5 A ok tih a taem te a hnilh atah, phacip phabaem ca boeih kah dumlai te talh ve.
Ettei he joisi, ja oikeutta unohtaisi, ja vääntelisi köyhäin asiaa.
6 Yu te aka milh taengah, misur te a hinglu aka khahing taengah pae uh.
Antakaat väkeviä juotavia niille, jotka hukkumallnsa ovat, ja viinaa murheellisille sieluille,
7 O saeh lamtah a khodaeng te hnilh saeh. A thakthaenah khaw koep poek boel saeh.
Että he joisivat, ja unohtaisivat ahdistuksensa, ja ei enää johdattaisi mieleensä viheliäisyyttänsä.
8 Olmueh ham khaw, cadah cadum ca boeih kah dumlai ham khaw na ka te ong pah.
Avaa suus mykän edessä, ja auta hyljättyin asiaa.
9 Na ka te ong lamtah duengnah neh laitloek pah. Mangdaeng neh khodaeng te khaw tang sak lah.
Avaa suus, ja tuomitse oikein, ja pelasta vaivainen ja köyhä.
10 Tatthai nu he unim aka hmu? Lungvang lakah a phu khaw kuel.
Joka toimellisen vaimon löytää, se on kalliimpi kuin kaikkein kallimmat päärlyt:
11 A boei kah lungbuei khaw anih dongah pangtung tih, kutbuem khaw vaitah pawh.
Hänen miehensä sydän uskaltaa häneen: hänen elatuksensa ei puutu häneltä.
12 A boei te hnothen neh a thuung tih, a hing tue khuiah boethae om pawh.
Hän tekee hänelle hyvää ja ei pahaa kaikkena elinaikanansa.
13 Tumul neh hlamik a tlap tih a kut naep la a saii.
Hän harjoittaa itsensä villoissa ja pellavissa, ja tekee mielellänsä työtä käsillänsä.
14 thimpom sangpho bangla om tih, amah caak khaw khohla bangsang lamkah hang khuen.
Hän on niinkuin kauppamiehen haaksi, joka elatuksensa tuo kaukaa.
15 Khoyin ah thoo tih a imkhui ham maeh, a tanu rhoek ham hma a taeng pah.
Hän nousee yöllä, ja antaa perheellensä ruokaa, ja piioillensa heidän osansa.
16 Khohmuen te a mangtaeng tih, amah kutci neh a lai. Misur khaw a tue rhoe la a tue coeng.
Hän pyytää peltoa ja saa sen, ja istutaa viinapuita kättensä hedelmästä.
17 A cinghen te sarhi neh a yen tih, a bantha khaw a huel.
Hän vyöttää kupeensa väkevydellä, ja vahvistaa käsivartensa.
18 A thenpom kah a then te a ten tih, khoyin, khoyin ah a hmaithoi khaw thi tlaih pawh.
Hän näkee askareensa hyödylliseksi: hänen kynttiläänsä ei sammuteta yöllä.
19 Cunghmui te a kut a yueng thil tih, a kutbom neh tahcap a cap.
Hän ojentaa kätensä rukkiin, ja tarttuu sormillansa kehrävarteen.
20 A kutpha loh mangdaeng a koihlawm tih, a kut te khodaeng hamla a yueng pah.
Hän kohottaa kätensä köyhille, ja ojentaa kätensä tarvitseville.
21 A imkhui boeih loh pueinak a lingdik neh a om dongah, vuel tue ah khaw, a imkhui ham rhih voel pawh.
Ei hän pelkää lunta huoneessansa; sillä kaikella hänen perheellänsä ovat kaksinkertaiset vaatteet.
22 Hniphaih te amah ham a tah tih, a hnitang neh daidi pueinak khaw om.
Hän tekee itsellensä makausvaatteita: valkia kallis liina ja purppura ovat hänen pukunsa.
23 A boei te vongka ah a ming uh tih, khohmuen kah a ham rhoek taengah a ngol sak.
Hänen miehensä on tuttu porteissa, istuissansa maan vanhimpain tykönä.
24 Hni a tah te a yoih tih, lamko te Kanaan taengah a thak.
Hän tekee kallista liinaa ja myy sitä, ja antaa vyön kauppaajalle.
25 Sarhi neh rhuepomnah te a pueinak nah tih, hmailong khohnin ah cupcup nuei.
Väkevyys ja kunnia on hänen pukunsa, ja hän nauraa seuraavaiselle ajalle.
26 A ka te cueihnah neh a ang tih, a lai dongah sitlohnah olkhueng om.
Hän avaa suunsa viisaudessa, ja hänen kielensä on suloinen oppi.
27 A imkhui ah rhoilaeng khaw a pai tih, thangak buh khaw ca pawh.
Hän katselee kurkistellen, kuinka hänen huoneessansa kaikki asiat ovat, ja ei syö laiskuudessa leipäänsä.
28 A ca rhoek loh a thoh hang neh anih te a uem uh tih, a boei long khaw anih te a thangthen bal.
Hänen poikansa tulevat ja ylistävät häntä autuaaksi: hänen miehensä kiittää häntä sanoen:
29 Huta rhoek loh tatthai la muep a saii uh. Tedae nang long tah amih te a sola boeih na poe coeng.
Moni tytär käyttää itsensä kauniisti; mutta sinä käyt ylitse heidän kaikkein.
30 Mikdaithen khaw a honghi ni. Sakthen nu khaw a honghi la om. BOEIPA a rhih dongah ni anih te a thangthen.
Otollinen olla on petollisuus, ihana olla on turha; vaan vaimo, joka Herraa pelkää, ylistetään.
31 A kutci te amah taengah pae uh. A bibi dongah amah te vongka ah thangthen uh saeh.
Antakaat hänelle kättensä hedelmästä, ja hänen kättensä työt kiittäkään häntä porteissa.
