< Olcueih 23 >
1 Aka taemrhai taengah buh ang ham na ngol vaengah, na mikhmuh kah aka om te tah, na yakming rhoe na yakming ham om.
Koskas istus ja syöt jonkun herran kanssa, niin ota visu vaari, kuka edessäs on.
2 Hinglu neh na boei atah na olrhong ni tumca neh na nuen.
Ja pane veitsi kaulaas, jos sinä tahdot henkes pitää.
3 Laithae buh la a om dongah amih kah antui te ngaidam boeh.
Älä himoitse hänen herkustansa; sillä se on petollinen leipä.
4 Boei ham khaw kohnue boeh, na yakmingnah nen khaw toeng dae.
Älä vaivaa sinuas tullakses rikkaksi, ja lakkaa sinun viisaudesta.
5 A taengah na mik na hoih la na hoih nama? Tedae om hae mahpawh. A phae cawn, cawn vetih, atha bangla vaan ah a ding lamni a ding eh.
Älä lennätä silmiäs sen jälkeen, jota et sinä taida saada; sillä se tekee itsellensä siivet niinkuin kotka, ja lentää taivasta päin.
6 Moeithae kah buh te caak pah boeh. Anih kah antui te khaw ngaidam rhoela ngaidam boeh.
Älä syö leipää kateen kanssa, ja älä himoitse hänen hänen herkkuansa.
7 A hinglu neh aka nainong bangla amah loh nang taengah, “Ca van, o van,” a ti tangloeng. Tedae, a lungbuei tah nang taengah a khueh moenih.
Sillä niinkuin hän itse sydämessänsä ajattelee, niin se on; hän sanoo sinulle: syö ja juo, ja ei kuitenkaan ole hänen mielensä sinun kanssas.
8 Namah kah kamat ca na caak te na lok hae vetih, na ol ding ni na poeih rhung eh.
Sinun palas, jotka syönyt olet, pitää sinun oksentaman, ja sinun ystävälliset puhees pitää hukkaan tuleman.
9 Hlang ang hna ah thui pah boeh. Na olthui dongkah lungmingnah te a hnoelrhoeng hae ni.
Älä puhu hullun korvissa; sillä hän katsoo sinun toimellisen puheen ylön.
10 Khosuen kah rhi te rhawt boeh, cadah kah khohmuen te khaw cuk thil boeh.
Älä siirrä takaperin entisiä rajoja, ja älä mene orpoin pellolle.
11 Amah, amih aka tlan tah tlungluen tih, amih kah tuituknah te nang taengah ni han suk eh.
Sillä heidän lunastajansa on voimallinen: hän toimittaa heidän asiansa sinua vastaan.
12 Thuituennah he na lungbuei ah, mingnah ol he na hna ah dueh lah.
Anna sydämes kuritukseen, ja korvas toimelliseen puheesen.
13 Thuituennah dongah camoe te hloh boeh. Cungcik neh anih na boh akhaw duek aih mahpawh.
Älä lakkaa lasta kurittamasta; sillä jos sinä häntä vitsalla lyöt, niin ei hän kuole.
14 Nang loh caitueng neh na taam cakhaw, a hinglu ni saelkhui lamkah na huul pah. (Sheol )
Sinä lyöt häntä vitsalla, vaan sinä vapahdat hänen sielunsa helvetistä. (Sheol )
15 Ka ca, na lungbuei ni a cueih atah, kai khaw ka lungbuei a kohoe van ni.
Poikani, jos sinä viisas olet, niin myös sydämeni iloitsee.
16 Ka kuel pataeng sundaep ngawn ni ta, na hmuilai loh vanat la a thui vaengah te.
Ja minun munaskuuni ovat riemuiset, koska sinun huules puhuvat, mikä oikia on.
17 Hlangtholh rhoek taengah na lungbuei te thatlai boel saeh. Tedae BOEIPA mah hnin takuem ah hinyahnah.
Älköön sinun sydämes kiivoitelko syntisiä, vaan olkoon Herran pelvossa joka päivä.
18 Khohmai he a om pueng oeh dongah na ngaiuepnah khaw muei mahpawh.
Sillä se on sinulle viimein hyväksi, ja ei sinun odottamises puutu.
19 Ka ca nang loh hnatun lamtah cueih lah. Te vaengah na lungbuei kah a longpuei khaw uem van saeh.
Kuule, poikani, ja ole viisas, ja johdata sydämes tielle.
20 Amih yumii taengah, maehkai taengah om boeh.
Älä ole juomarien ja syömärien seassa.
21 Yumii neh carhut long tah khodaeng a pang vetih, ihdut long khaw hnipen ni a bai eh.
Sillä juomarit ja syömärit köyhtyvät, ja unikeko pitää ryysyissä käymän.
22 Nang aka cun na pa ol te hnatun lamtah, na nu khaw a patong vaengah hnoelrhoeng boeh.
Kuule isääs, joka sinun siittänyt on, ja älä katso äitiäs ylön, kuin hän vanhaksi tulee.
23 Oltak he vawtthaih lamtah cueihnah, thuituennah, yakmingnah khaw yoi boeh.
Osta totuutta, ja älä sitä myy, niin myös viisautta, oppia ja ymmärrystä.
24 Omngaih coeng, omngaih coeng, hlang dueng aka cun a napa tah omngaih rhoela omngaih coeng. Hlang cueih aka cun khaw a soah a kohoe coeng.
Vanhurskaan isä suuresti riemuitsee; ja joka viisaan siittänyt on, hän iloitsee hänestä.
25 Na nu neh na pa te a kohoe saeh lamtah nang aka cun khaw omngaih saeh.
Anna isäs ja äitis iloita; ja riemuitkaan se, joka sinun synnyttänyt on.
26 Ka ca na lungbuei te kamah taengla m'pae. Na mik loh ka longpuei he a ngaingaih la khueinah saeh.
Anna minulle, poikani, sydämes, ja sinun silmäs pitäköön minun tieni.
27 Pumyoi he vaam a dung, kholong nu khaw tangrhom caek la om.
Sillä portto on syvä kuoppa, ja vieras vaimo on ahdas kaivo.
28 Anih khaw dingca bangla rhongngol tih, hlang rhoek taengah hnukpoh la a thap pah.
Ja hän väijyy niinkuin saalista, ja saattaa monta tottelemattomaksi ihmisten seassa.
29 Anunae, unim ca te, ngaisahueng la unim ca te, unimca olpungkacan neh hohmuhnah, kohuetnah aka khueh te unim ca? Lungli lungla la tloh aka yook te unim, a mik aka lingduk te unim.
Kussa on kipu? kussa murhe? kussa tora? kussa valitus? kenellä haavat ilman syytä? kenellä punaiset silmät?
30 Misurtui dongah aka bol, yu hoem hamla aka pong dae ni te.
Siinä, kussa viinan tykönä viivytään, ja tullaan tyhjentämään, mitä sisälle pantu on.
31 Misurtui te sungsa dongah a thimyum la a lang vaengah, a mikhmuh boengloeng khuiah vanat la a caeh vaengah khaw so boeh.
Älä katsele viinaa, vaikka se punoittaa, ja on selkiänä lasissa, ja huokiasti menee alas;
32 A hmailong ah rhul kah a tuk bangla, rhulthae kah a phuh bangla om ni.
Vaan viimeiseltä puree se niinkuin käärme, ja pistää niinkuin kyykäärme.
33 Na mik loh a lang la a hmuh vetih, na lungbuei long khaw calaak ol ni a thui eh.
Niin katsovat sinun silmäs muita vaimoja, ja sinun sydämes puhuu toimettomia asioita,
34 Tuitun tuilung kah aka yalh bangla, cungkui soi ah aka yalh bangla na om ni.
Ja sinä tulet niinkuin se, joka makaa keskellä merta, ja niinkuin se joka makaa ylhäällä haahden pielen päässä.
35 Kai he n'taam uh dae a tloh moenih, kai n'thoek uh dae ka yaak moenih. Me vaengah nim ka haenghang vetih a tloe neh ka khoep ham ka hmuh ve,” na ti hae ni.
Sinä sanot; he löivät minua, vaan en minä kipua tuntenut; he sysivät minua, ja en minä tiennyt. Kuin minä herään, niin tahdon minä vielä niin tehdä, ja sitä enempi etsiä.