Olcueih 16
1 Hlang taengah lungbuei kah rhoekbahnah om dae olka hlatnah he BOEIPA lamkah ni.
Ihminen aikoo sydämessänsä; vaan Herralta tulee kielen vastaus.
2 Hlang kah a longpuei boeih he amah mikhmuh ah khui dae, BOEIPA long tah a mueihla ni a khiinglang pah.
Jokaisen mielestä on hänen tiensä puhdas; mutta Herra tutkistelee sydämet.
3 Na bibi te BOEIPA taengah hal lamtah, na kopoek cikngae bitni.
Anna Herran haltuun sinun työs, niin sinun aivoitukses menestyy.
4 Soeprhaep boeih he amah kah a hlatnah ham BOEIPA loh a saii. Te dongah halang pataeng yoethae hnin kah ham a hlun.
Herra tekee kaikki itse tähtensä, niin myös jumalattoman pahaksi päiväksi.
5 Kut neh kut hlaengtang tih lungbuei aka oek boeih BOEIPA kah a tueilaehkoi la a om dongah hmil mahpawh.
Jokainen ylpiä on Herralle kauhistus, ja ei pääse rankaisematta, ehkä he kaikki yhtä pitäisivät.
6 Sitlohnah neh oltak loh thaesainah a dawth tih, BOEIPA hinyahnah loh boethae lamkah a nong sak.
Laupiuden ja totuuden kautta pahateko sovitetaan, ja Herran pelvolla paha vältetään.
7 Hlang kah khosing te BOEIPA loh a moeithen vaengah a thunkha rhoek pataeng amah taengah a rhong sak.
Jos jonkun tiet ovat Herralle kelvolliset, niin hän myös kääntää hänen vihamiehensä rauhaan.
8 Duengnah neh yol mai cakhaw, a tiktam mueh canghum cangpai lakah then.
Parempi on vähä vanhurskaudessa, kuin suuri saalis vääryydessä.
9 Hlang kah lungbuei loh amah longpuei te a moeh tih, BOEIPA loh a khokan a cikngae sak.
Ihmisen sydän aikoo tiensä; vaan Herra johdattaa hänen käymisensä.
10 Manghai ka dongkah bihma tah laitloeknah ham ni, te dongah a ka vikvawk boel saeh.
Ennustus on kuninkaan huulissa: ei hänen suunsa puhu tuomiossa väärin.
11 Tiktamnah cooi neh coilung tah BOEIPA taeng lamkah ni, sungsa coilung boeih khaw amah kah a bibi ni.
Oikia puntari ja vaaka on Herralta, ja kaikki painokivet kukkarossa ovat hänen tekoansa.
12 Duengnah loh ngolkhoel a cikngae sak dongah, manghai rhoek loh halangnah a saii ham tah tueilaehkoi la om.
Kuninkaan edessä on kauhistus väärin tehdä; sillä vanhurskaudella istuin vahvistetaan.
13 Duengnah hmuilai tah manghai rhoek kah kolonah om tih, a thuem aka thui te a lungnah.
Oikia neuvo on kuninkaalle otollinen; ja joka oikein puhuu, häntä rakastetaan.
14 Manghai kah kosi tah dueknah puencawn ni. Te dongah hlang cueih long ni kosi a daeh sak thai eh.
Kuninkaan viha on kuoleman sanansaattaja; ja viisas mies lepyttää hänen.
15 Manghai kah maelhmai khosae dongah hingnah tih, a kolonah tah tlankhol vaengkah khomai banghui ni.
Kuin kuninkaan kasvo on leppyinen, siinä on elämä, ja hänen armonsa on niinkuin hiljainen sade.
16 Cueihnah lai he sui lakah bahoeng then tih, yakmingnah lai he khaw tangka n'tuek lakah then.
Ota viisautta tykös, sillä se on parempi kultaa: ja saada ymmärrystä on kalliimpi hopiaa.
17 Boethae lamloh aka nong hamla a thuem longpuei om tih, a hinglu aka ngaithuen loh a longpuei a kueinah.
Siviän tiet välttävät pahaa, ja joka sielunsa varjelee, se tiestänsä ottaa vaarin.
18 Pocinah kah a hmaiah hoemdamnah om tih, cungkunah kah a hmaiah ah mueihla oeknah a lamhma pah.
Joka alennetaan, se ensisti tulee ylpiäksi; ja ylpeys on aina lankeemuksen edellä.
19 Thinthah neh kutbuem n'tael lakah kodo mangdaeng neh mueihla kunyun te then.
Parempi on nöyränä olla siveiden kanssa, kuin jakaa suurta saalista ylpeiden kanssa.
20 Olka neh aka cangbam long tah hnothen a dang tih, BOEIPA dongah aka pangtung tah a yoethen pai.
Joka jonkun asian viisaasti alkaa, hän löytää onnen; ja se on autuas, joka luottaa Herraan.
21 Lungbuei aka cueih te aka yakming la a khue uh tih, hmuilai dongkah olding loh rhingtuknah a thap.
Toimellinen mies ylistetään viisautensa tähden; ja suloinen puhe lisää oppia.
22 Lungmingnah te a kungmah la aka khueh long tah hingnah thunsih la om tih, aka ang rhoek kah thuituennah tah anglat la poeh.
Viisaus on elämän lähde hänelle, joka sen saanut on, vaan tyhmäin oppi on hulluus.
23 Aka cueih kah lungbuei tah a ka a cangbam tih, a hmuilai dongah rhingtuknah a thap.
Viisas sydän puhuu toimellisesti, ja hänen huulensa opettavat hyvin.
24 Ol then tah, hinglu ham khoitui khoitak bangla didip tih, rhuh hamla hoeihnah la om.
Suloiset sanat ovat mesileipää; ne lohduttavat sielua, ja virvoittavat luut.
25 Hlang mikhmuh ah longpuei te thuem dae a hmailong ah dueknah longpuei la om.
Monella on tie mielestänsä oikia, vaan se johdattaa viimein kuolemaan.
26 Thakthaekung kah a hinglu loh amah hamla thakthae tih a ka te a kamcah sak.
Moni tulee suureen vahinkoon oman suunsa kautta.
27 Hlang muen loh boethae a vueh tih, a hmuilai dongah hmai bangla rhangto.
Jumalatoin ihminen kaivaa onnettomuutta, ja hänen suussansa palaa niinkuin tuli.
28 Calaak hlang loh olpungkacan a haeh tih, hlang aka thet loh boeihlum a pamhma sak.
Väärä ihminen saattaa riidan, ja panettelia tekee ruhtinaat eripuraisiksi.
29 Kuthlahnah hlang loh a hui a hloih tih, longpuei a then pawt la a caeh puei.
Viekas ihminen houkuttelee lähimmäistänsä, ja johdattaa hänen pahalle tielle.
30 Calaak te moeh hamla a mik aka him tih, a hmui saibaeh loh boethae a cung sak.
Joka silmää iskee, ei se hyvää ajattele, ja joka huuliansa pureskelee, se pahaa matkaan saattaa.
31 Sampok he boeimang rhuisam la om tih, duengnah longpuei kah aka om loh a dang.
Harmaat hiukset ovat kunnian kruunu, joka löydetään vanhurskauden tiellä.
32 Thintoek aka ueh tah hlangrhalh lakah, a mueihla aka taem khaw khopuei aka ta lakah then.
Kärsivällinen on parempi kuin väkevä; ja joka hillitsee mielensä, on parempi, kuin se joka kaupungin voittaa.
33 A rhang dongah hmulung khoh cakhaw a laitloeknah boeih tah BOEIPA lamkah ni a om.
Arpa heitetään syliin, vaan Herralta tulee kaikki sen meno.
