Lampahnah 31
1 BOEIPA loh Moses te. a voek tih,
Ja Herra puhui Mosekselle, sanoen:
2 “Na pilnam te coi lamtah Israel ca rhoek kah tawnlohnah neh Median soah phulo laeh,” a ti nah.
Kosta täydellisesti Midianilaisille Israelin lasten puolesta, sitte kootaan sinä kansas tykö.
3 Te dongah Moses loh pilnam te. a voek tih, “Na taeng lamkah hlang rhoek te caempuei la pumcum saeh lamtah Midian soah BOEIPA kah, tawnlohnah paek ham Midian cuuk uh thil saeh.
Niin Moses puhui kansalle sanoen: hankitkaat teistänne miehet sotaan Midianilaisia vastaan, että he kostaisivat Midianilaisia, Herran puolesta.
4 Israel koca boeih khui lamloh koca khat ah thawng khat, koca khat ah thawng khat rhip te caempuei la tueih uh,” a ti nah.
Jokaisesta sukukunnasta pitää teidän lähettämän tuhannen sotaan, kaikista Israelin sukukunnista.
5 Te dongah Israel. a thawng a thawng khui lamloh koca khat ah thawng khat te hol uh tih thawng hlai nit te caempuei la pumcum uh.
Niin otettiin Israelin sukukunnista joka sukukunnasta tuhannen, niin että he varustivat sotaan kaksitoistakymmentä tuhatta.
6 Te phoeiah Moses loh amih koca pakhat lamkah thawng te caempuei la. a tueih. Te vaengah khosoih Eleazar capa Phinekha khaw, a kut dongkah hmuencim hnopai neh tamlung olueng neh caempuei la cet.
Ja Moses lähetti heidät sotaan, tuhannen jokaisesta sukukunnasta, ynnä Pinehaan papin Eleatsarin pojan kanssa, ja pyhät aseet, ja myös ilotorvet hänen kädessänsä.
7 Te dongah BOEIPA loh Moses te a uen bangla Midian te. a muk uh tih tongpa boeih te a ngawn uh.
Ja he sotivat Midianilaisia vastaan, niinkuin Herra oli Mosekselle käskenyt, ja löivät kuoliaaksi kaiken miehenpuolen.
8 Midian manghai rhoek, te khaw, amih kah, rhok dongah. a ngawn uh. Midian manghai panga, Evi neh Rekem khaw, Zur neh Hur khaw, Reba neh Beor capa Balaam khaw, cunghang neh. a ngawn uh.
Niin tappoivat he myös Midianilaisten kuninkaat heidän lyötyjensä päälle; Evin, Rekemin, Zurin, Hurin ja Reban, ne viisi Midianilaisten kuningasta; Bileamin Beorin pojan löivät he myös miekalla.
9 Israel ca rhoek loh Midian kah huta camoe khaw a rhamsa boeih neh a boiva boeih a mawt uh tih a thadueng boeih khaw a poelyoe pauh.
Mutta Israelin lapset ottivat vangiksi Midianilaisten vaimot ja heidän lapsensa, ja kaikki heidän eläimensä ja kaikki heidän kalunsa ja kaiken heidän hyvyytensä ryöstivät he.
10 Amih kah, tolrhum lakli, a khopuei boeih neh a lumim boeih khaw, hmai neh. a hoeh pa uh.
Ja kaikki heidän kaupunkinsa ja asumisensa ja kaikki heidän linnansa he polttivat.
11 Kutbuem boeih khaw, hlang neh rhamsa dongkah a hnorhawt boeih khaw a khuen uh.
Ja ottivat kaiken saaliin ja kaikki mikä otettava oli, sekä ihmiset että eläimet,
12 Te phoeiah tamna neh kutbuem hnorhawt te khaw Jerikho kah, Jordan kaep, Moab kolken kah rhaehhmuen kah Moses taeng neh khosoih Eleazar taengah, Israel ca rhaengpuei taengla. a khuen uh.
Ja veivät ne Moseksen ja papin Eleatsarin eteen, ja kaiken Israelin lasten seurakunnan eteen; vangit ja otetut eläimet, ja saaliin, leiriin Moabin kedolle, joka on Jordanin tykönä Jerihon kohdalla.
13 Moses, khosoih Eleazar neh rhaengpuei kah, khoboei boeih khaw, amih doe hamla rhaehhmuen vongvoel la tawn uh.
Ja Moses ja pappi Eleatsar ja kaikki seurakunnan päämiehet menivät heitä vastaan, ulos leiristä.
14 Tedae caem aka soep thawng khat mangpa rhoek, neh caempuei caemtloek lamkah aka pawk yakhat mangpa taengah Moses. a thintoek.
Ja Moses vihastui sodan päämiesten päälle, jotka olivat päämiehet tuhannen ja sadan päällä, kuin siitä sodan joukosta tulivat.
15 Te phoeiah amih te Moses loh, “Huta tah boeih na hlun uh nama?”.
Ja Moses sanoi heille: ettekö te ole kaikki vaimot jättäneet elämään?
16 Peor kah, olka dongah BOEIPA taeng lamloh boekoeknah la hol uh ham Balaam kah, ol lamloh Israel ca rhoek, taengla amih ha pawk coeng ne. Te dongah ni lucik loh BOEIPA kah, hlangboel. a tlak thil.
Katso, eikö ne Bileamin neuvosta kääntäneet Israelin lapsia syntiä tekemään Herraa vastaan Peorin asiassa, ja rangaistus tuli Herran kansan päälle.
17 Te dongah camoe lakli kah tongpa boeih te ngawn uh lamtah tongpa kah, thingkong dongah tongpa aka ming huta boeih khaw, ngawn uh.
Niin lyökäät nyt kuoliaaksi kaikki miehenpuoli lasten seassa, ja kaikki vaimot, jotka miehen tunteneet ja miehen kanssa maanneet ovat, lyökäät myös kuoliaaksi.
18 Tedae huta khuiah khaw, tongpa kah, thingkong aka ming hlan camoe boeih tah namamih ham hlun uh.
Mutta lapsista kaikki vaimonpuoli, jotka ei ole miestä tunteneet eikä maanneet miehen tykönä, sallikaat elää teidän edessänne.
19 Nangmih hinglu aka ngawn boeih neh rhok aka ben boeih tah hnin rhih khuiah rhaehhmuen vongvoel la rhaeh uh. A hnin thum neh. a hnin rhih dongah namamih neh na tamna te khaw cilpoe uh.
Ja pysykäät ulkona leiristä seitsemän päivää kaikki, jokainen, joka hengen tappanut on eli tapettuun sattunut, että te puhdistatte teitänne kolmantena ja seitsemäntenä päivänä, ynnä niiden kanssa, jotka te vangiksi otitte.
20 Himbai boeih neh maehpho dongkah hnopai boeih, maae lamkah bitat boeih neh thing hnopai boeih khaw, cilpoe uh,” a ti nah.
Ja kaikki vaatteet, ja kaikki nahkakalut, ja kaikki, mitkä vuohen karvoista tehdyt ovat, ja kaikki puuastiat pitää teidän puhdistaman.
21 BOEIPA loh Moses taengah a uen bangla olkhueng dongkah khosing he, khosoih Eleazar loh caemtloek la aka cet caempuei hlang rhoek, taengah,
Ja pappi Eleatsar sanoi sotajoukolle, jotka sodassa olleet olivat: tämä on lain sääty, jonka Herra on käskenyt Mosekselle:
22 “Sui neh cak, rhohum, thi, samphae neh kawnlawk,
Ainoastansa kullan, hopian, vasken, raudan, tinan ja lyijyn,
23 Hmai aka khoeng hno boeih tah hmai ah caeh sak uh lamtah caihcil bitni. Pumom tui neh cilpoe saeh lamtah hmai loh a khoeng pawt boeih tah tui dongah caeh sak uh.
Ja kaikki mikä tulen kärsii, pitää teidän tulessa käyttämän, ja ne ovat puhtaat; kuitenkin pitää ne puhdistusvedellä puhtaaksi tehtämän. Mutta kaikki se, mikä ei tulta kärsi, pitää teidän vedessä käyttämän.
24 A hnin rhih dongah na himbai te na suk uh tih na caihcil uh phoeiah rhaehhmuen la kun uh,” a ti nah.
Ja teidän pitää pesemän vaatteenne seitsemäntenä päivänä, niin te tulette puhtaaksi, sitte teidän pitää tuleman leiriin.
25 BOEIPA loh Moses te. a voek tih,
Ja Herra puhui Mosekselle, sanoen:
26 Hnorhawt dongkah hlangmi te, na hlang kah tamna neh rhamsa khaw, khosoih Eleazar neh rhaengpuei kah a napa rhoek, hlangmi khaw, tae uh.
Lue vangittuin saalis sekä ihmiset että eläimet: sinä ja pappi Eleatsar, ja ylimmäiset kansan isät.
27 Caempuei la. a khuen tih caem aka tu laklo neh rhaengpuei boeih laklo ah hnorhawt te tael pah.
Ja anna puoli saalista niille, jotka sotaan menivät ja sotineet ovat, ja toinen puoli kaikelle kansalle.
28 Caempuei la aka cet caemtloek hlang rhoek khui lamloh ya nga vaengah hinglu pakhat tah hlang khaw, saelhung khaw, laak khaw, boiva khaw BOEIPA taengah mangmu la tloeng.
Ja sinun pitää ylentämän Herralle sotamiehiltä, jotka sodassa olivat, aina viidestäsadasta yhden sielun, ihmisistä, eläimistä, aaseista ja lampaista.
29 A rhakthuem te lo lamtah BOEIPA kah, khosaa la khosoih Eleazar ham pae.
Siitä puolesta osasta, joka heille tuli, pitää sinun ottaman ja antaman papille Eleatsarille, ylennykseksi Herralle.
30 Israel ca rhoek kah te a rhakthuem ah coelh pah. Sawmnga lamloh pakhat tah hlang khaw, saelhung khaw, laak khaw, boiva khaw, rhamsa khaw, boeih tu lamtah BOEIPA kah, dungtlungim loh a kuek aka ngaithuen Levi taengah pae,” a ti nah.
Vaan siitä puolesta, joka Israelin lapsille tuli, pitää sinun aina viidestäkymmenestä ottaman yhden niistä otetuista, ihmisistä, karjasta, aaseista ja lampaista, ja kaikista eläimistä, ja sinun pitää ne antaman Leviläisille, jotka vartioitsevat Herran majaa.
31 BOEIPA loh Moses. a uen vanbangla Moses neh khosoih Eleazar loh a saii.
Ja Moses ja pappi Eleatsar tekivät niinkuin Herra oli käskenyt Mosekselle.
32 Caempuei pilnam loh a poelyoe hnorhawt dong lamloh maeh coih la aka om he boiva he thawng ya rhuk neh thawng sawmrhih thawng nga,
Ja se saalisluku mikä jäänyt oli siitä minkä sotaväki ryöstänyt oli, oli kuusisataa tuhatta, ja viisikahdeksattakymmentä tuhatta lammasta.
33 saelhung thawng sawmrhih neh thawng, hnih,
Kaksikahdeksattakymmentä tuhatta nautaa,
34 Laak thawng sawmrhuk neh thawng, khat lo.
Yksiseitsemättäkymmentä tuhatta aasia,
35 Hlang kah, hinglu khaw tongpa kah, thingkong aka ming pawh huta he. a pum la hinglu thawng sawmthum thawng, nit lo.
Vaimoväkeä, jotka ei olleet miehen kanssa maanneet, oli kaksineljättäkymmentä tuhatta sielua.
36 Caempuei la aka kun kah, hamsum rhakthuem he a pum la boiva thawng ya thum neh thawng sawmthum thawng rhih ya nga lo.
Ja se puoli, joka heille tuli, jotka sodassa olleet olivat, oli lukuansa kolmesataa tuhatta, seitsemänneljättäkymmentä tuhatta ja viisisataa lammasta.
37 BOEIPA kah mangmu te boiva dong lamloh ya rhuk sawmrhih panga,
Siitä tuli Herralle kuusisataa ja viisikahdeksattakymmentä lammasta,
38 Saelhung thawng sawmthum thawng, rhuk lo. Te vaengah BOEIPA ham amih kah, mangmu te sawmrhih pumnit lo.
Niin myös kuusineljättäkymmentä tuhatta nautaa, ja siitä Herralle kaksikahdeksattakymmentä,
39 Laak thawng thumkip neh ya nga vaengah BOEIPA ham amih mangmu pum sawmrhuk pakhat lo.
Niin myös kolmekymmentä tuhatta ja viisisataa aasia, ja siitä tuli Herralle yksiseitsemättäkymmentä,
40 Hlang kah, hinglu khaw, thawng hlai rhuk vaengah BOEIPA ham amih kah, mangmu te hinglu thumkip panit lo.
Niin myös ihmisten sieluja kuusitoistakymmentä tuhatta, ja niistä tuli Herralle kaksineljättäkymmentä sielua.
41 Te dongah BOEIPA loh Moses. a uen vanbangla BOEIPA kah, khosaa mangmu te Moses loh khosoih Eleazar taengah. a paek.
Ja Moses antoi Herran ylennysuhrin osan papille Eleatsarille, niinkuin Herra oli hänelle käskenyt.
42 Israel ca rhakthuem lamloh caem aka muk hlang taeng lamkah khaw Moses loh a tael pah.
Mutta toisesta puolesta, jonka Moses Israelin lapsille jakanut oli sotamiehiltä,
43 Hlangboel rhakthuem lamloh boiva thawng ya thum neh thawng sawmthum thawng rhih ya nga lo.
Se puoli, mikä kansalle tuli, oli kolmesataa tuhatta, seitsemänneljättäkymmentä tuhatta ja viisisataa lammasta,
44 Saelhung he thawng thumkip neh thawng rhuk lo.
Kuusineljättäkymmentä tuhatta nautaa,
45 Laak thawng sawmthum neh ya nga lo.
Kolmekymmentä tuhatta ja viisisataa aasia,
46 Hlang kah hinglu thawng hlai rhuk lo.
Ja kuusitoistakymmentä tuhatta ihmisten sielua.
47 Israel ca rhoek, rhakthuem dongkah te Moses. a loh. Sawmnga ah pakhat tah hlang lamkah khaw, rhamsa lamkah khaw a loh tih BOEIPA loh Moses. a uen bangla BOEIPA dungtlungim kah a kuek aka ngaithuen Levi taengah. a paek.
Ja Moses otti siitä puolesta osasta, joka Israelin lasten oli, aina yhden viidestäkymmenestä, sekä ihmisistä että eläimistä, ja antoi sen Leviläisille, jotka vartioitsivat Herran majaa, niinkuin Herra oli Mosekselle käskenyt.
48 Te phoeiah caempuei a thawng thawng aka soep, thawng khat mangpa rhoek, neh yakhat mangpa rhoek tahMoses taengla mop uh.
Ja ne, jotka asetetut olivat sotaväestä tuhanten päälle, tuhanten ja satain päämiehet, ne menivät Moseksen tykö,
49 Moses taengah, “Na sal rhoek loh caemtloek hlang rhoek kah boeilu te. a tae uh vaengah mamih lamkah he kaimih kut hmuiah hlang he a hmaai moenih.
Ja he sanoivat hänelle: sinun palvelias ovat lukeneet sotajoukon, jotka meidän allamme olivat, ja ei siitä yhtäkään puutu.
50 Te dongah BOEIPA mikhmuh ah kaimih kah hinglu ham aka dawth la hlang loh a hmuh sui hnopai, cak neh khungpak, kutcaeng, hnathawn neh oilung te BOEIPA nawnnah ham kang khuen,” a ti uh.
Ja me tuomme Herralle lahjoja, senjälkeen kuin kukin löytänyt on, kultaisia kaluja, käsirenkaita, rannerenkaita, sormuksia, korvarenkaita, seppeleitä, että meidän sielumme sovitettaisiin Herran edessä.
51 Te dongah Moses neh khosoih loh Eleazar amih taeng lamkah sui neh kutsai hnopai boeih te. a doe.
Niin Moses ja pappi Eleatsar ottivat heiltä kullan kaikkinaisissa kappaleissa.
52 Te dongah thawngkhat mangpa rhoek neh yakhat mangpa rhoek taeng lamloh BOEIPA taengah khosaa la a tloeng uh sui boeih he shekel thawng hlai rhuk ya rhih sawmnga lo.
Ja kaikki ylennysuhrin kulta, jonka he Herralle uhrasivat, oli kuusitoistakymmentä tuhatta seitsemänsataa ja viisikymmentä sikliä, tuhanten ja satain päämiehiltä;
53 Caempuei hlang rhoek long khaw amah kah hlang te a poelyoe uh.
Sillä sotaväki oli ryövännyt itsekukin edestänsä,
54 Te phoeiah Moses neh khosoih Eleazar loh thawngkhat neh yakhat mangpa rhoek, lamkah sui te. a doe tih tingtunnah dap la BOEIPA mikhmuh ah Israel ca rhoek, ham poekkoepnah. la a khuen.
Ja Moses ja pappi Eleatsar ottivat kullan tuhanten ja satain päämiehiltä, ja he veivät sen seurakunnan majaan, Israelin lapsille muistoksi Herran eteen.
